Päästöt nollaan monipuolisella keinopaletilla 

Sipoon Bastukärrissä sijaitseva S-ryhmän päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus on mittaluokaltaan mykistävä: 220 000 neliömetrin rakennus on Suomen suurin ja maailman kymmenen suurimman rakennuksen joukossa. Sieltä lähtee myymälöihin noin puolet S-kaupoissa myytävästä ruuasta. 

SOK:n Kiinteistöässän energiamanageri Antti Hiltunen kertoo logistiikkakeskusten energiajärjestelmien käyttöönoton sujuneen hallitusti. 

– Keskukset suunniteltiin modulaarisiksi, eli niiden kasvattamiseen pala palalta oli varauduttu. Tämän kokoluokan järjestelmä vaatii tietysti asiantuntevaa ylläpitoa. Onnekseni voin sanoa, että siinä on onnistuttu loistavasti. 

Aluksi epäiltiin, että maalämmön käyttöä jouduttaisiin rajoittamaan, ettei maaperä kylmenisi liikaa. Huoli osoittautui turhaksi, sillä kylmäjärjestelmien hukkalämmöstä on tullut keskusten tärkein lämmönlähde. Maaperä on pysynyt alkuvaiheen simulointia lämpimämpänä. 

Logistiikkakeskittymän suunnittelu käynnistyi jo 2000-luvulla. Silloin tehtiin uhkarohkea ratkaisu rakentaa S-ryhmän käyttötavaroiden logistiikkakeskukseen parin miljoonan euron hintainen maalämpökenttä. Kallioperään porattiin 163 maalämpökaivoa, jotka ulottuivat 300 metrin syvyyteen. 

Lajissaan ensimmäisen ratkaisun tekoa vauhditti Tekesin ja kauppa- ja teollisuusministeriön tuki. Tekes oli kiinnostunut seuraamaan hankkeen tuloksia ja raportoimaan niistä laajalti, koska onnistumisen uskottiin kannustavan muitakin toimijoita vastaaviin energiaratkaisuihin.  

Lemminkäisen rakentama käyttötavaroiden logistiikkakeskus valmistui vuonna 2012. Sen lämmitys ja jäähdytys hoidettiin kattosäteilypaneeleilla.  

Viereiselle tontille valmistui vuonna 2018 Lemminkäisen ja Skanskan urakoima jättikokoinen päivittäistavaroiden logistiikkakeskus. Heti seuraavana vuonna rakennus sai Excellent-tason ympäristösertifikaatin kansainväliseltä kiinteistöjen luokittajalta BREEAMilta.  

Se hyödyntää hybridilaitoksella tuotettua lämpöä, jonka lämmönlähteenä on 150 maalämpökaivoa sekä kylmäjärjestelmän hukkaenergiaa. Pakkasvarastojen kylmäjärjestelmissä käytetään luonnollista, vähän ympäristöä kuormittavaa kylmäainetta. Päästötön sähköenergia hankitaan S-ryhmän omalta energiayhtiöltä. 

Nollapäästöt saavutettiin 2021 

Vuoden 2021 keväällä Sipoon logistiikkakeskusten kerrottiin yltäneen normaalitilanteen toiminnassaan nollapäästöisiksi. Se toi Motivalta Vuoden energianerokas -palkinnon.  

Vuodesta 2024 alkaen kaikki logistiikkakeskusten käyttämä energia on ollut päästötöntä. Seuraava askel energiatehokkuuden ja tuotantovarmuuden parantamisessa oli kahden 1 MWh:n jättiakun hankinta sähköverkon toimintaa tukemaan. 

Aiemmin tämän kokoiset kaukolämmön ja uusiutumattoman sähkön varassa toimineet keskukset olisivat päästäneet ilmaan noin 20 000 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa yhden maaseutukunnan vuotuisia ilmastopäästöjä. Nyt päästöt ovat pyöreä nolla. 

Keskusten maalämpöjärjestelmä hyödyntää kaikkiaan 300 lämpökaivoa. Lauhdelämmön kierrätyksessä hyödynnetään kylmäkoneista vapautuvaa lämpöenergiaa, jolla katetaan jopa 70 prosenttia keskuksen lämmitystarpeesta. Maalämmön ja lauhdelämmön kierrätyksen tukena toimii kattilalaitos, jossa käytetään pääasiassa kotimaista puupellettiä ja bioöljyä. 

Antti Hiltusen mukaan Sipoon logistiikkakeskusten energiaratkaisujen kokemuksia hyödynnetään laajalti S-ryhmän uudis- ja saneeraushankkeissa. Ratkaisu on ollut sekä taloudellisesti kannattava että ympäristöystävällinen. 

– Ja Motivan palkinnon myötä tätä ilosanomaa on levitetty laajemmallekin.