Kiivas tilausrytmi kirittää elintarvikekuljetuksia

Vaasan Oy:n logistiikka- ja toimitusvarmuusjohtaja Hannu Nylander tähdentää, että elintarvikevalmistuksessa kaikki linkittyy toisiinsa.

– Tavara ei saa seistä missään kohtaa, vaan se on saatava heti tuotantolinjan päästä liikkeelle. Ihmiset haluavat kaiken helpommin, nopeammin ja valmiimpana. Siitä he ovat valmiita myös maksamaan, Nylander kiteyttää.

Kuljetuksia voidaan nopeuttaa sujuvimmilla varastotoiminnoilla ja keräilyllä sekä pakkaamalla niin, että prosessia voidaan automatisoida. Tuotannosta pitää saada mahdollisimman nopeasti lähetysvalmista, mikä edellyttää automatiikkaa ja robotteja.

Menekin arviointi ydinasia

Iso osa tuotteista valmistetaan nyt ennusteiden mukaan. Nykyisin moni tuote on jo valmistettu tai valmistuksessa siinä vaiheessa, kun tilaukset saadaan iltapäivällä seuraavaa päivää varten. Juhlapyhien menekin arvioiminen on pandemia-aikana ollut vaikeampaa.

– Pandemia-aikana ihmiset ovat käyneet kaupassa harvemmin ja ostaneet kerralla enemmän. Pitää ennakoida, viettävätkö he vapaapäivänsä kotona, menevätkö mökille vai matkustavatko esimerkiksi Lappiin, ja mitä he ostavat ja mistä, myös Elintarviketeollisuusliiton logistiikkatoimikunnan puheenjohtajana työskentelevä Nylander kertoo.

Tavallisella viikolla on helpompi ennustaa kulutuskäyttäytymistä, jonka ennakointiin on apuna myös tekoäly. Vanhastaan tiedetään, että tilipäivänä ostetaan enemmän ja lähes joka kauppareissulla ostoskärryissä on ainakin leipää ja maitoa. Kaupassa näkyvät myös vuodenaikojen vaihtelut.

Elintarvikevalmistajan kilpailuvaltteina ovat sopivat tuotteet ja hyvä toimintavarmuus.

– Toimintavarmuus on meillä onnistumisen mittari. Tavoite on 99 prosentin toimintavarmuus, mihin päästään, jos ei ole sattunut jotakin poikkeuksellista. Jos jää muutama prosentti ylijäämää, se yritetään myydä tehtaanmyymälöissä. Loppu ylijäämä menee etanolin käsittelylaitokselle bioetanolin valmistukseen, Nylander tarkentaa.

Kuljetuksia pitää tehostaa

Elintarvikekuljetusten hinnat ovat nousseet palkka- ja polttoainekustannusten myötä. Hannu Nylander ei usko, että sähköstä tulisi koskaan raskaassa kalustossa vaihtoehto, mutta 30 vuoden kuluttua rekat voivat kulkea vetypohjaisesti.

– Kuljettamisessa on petrattavaa. Samoille rattaille pitää saada elintarvikkeiden lisäksi muutakin tavaraa tai kilpailijoiden tuotteita. Nyt kilpailijoiden tuotteita kulkee yhteiskuljetuksissa, mutta ennen kilpailtiin myös tien päällä.

Kaksi vuotta sitten teille tulivat pitkät rekat, joilla voi kuljettaa saman määrän tavaraa kuin kahdessa pienemmässä rekassa. Nylander povaa, että kymmenen vuoden päästä lähes kaikki tavarat kuljetetaan pitkillä rekoilla.

Suomessa niiden maksimimitta on nyt 34,5 metriä. Teillä kulkee nykyisin 30–32-metrisiä rekkoja, kun vanhaan ajoneuvoon on liitetty pitempi perävaunu. Varastojen ja tehtaiden pihoja on jouduttu laajentamaan, jotta pitkät rekat mahtuvat kulkemaan niissä.

Suurin osa raskaasta kalustosta kuljettaa elintarvikkeita. Säilyvää tavaraa viedään tukkurien varastoihin ja sieltä edelleen kauppoihin tarpeen mukaan. Tuoretavara kuljetetaan kaupan jakelukeskuksiin ja sieltä seuraavana päivänä kauppoihin. Suorajakelussa esimerkiksi maito ja leipä kuljetetaan teollisuudesta suoraan päivittäistavarakauppoihin ja ravintoloille.

Yksinkertaiset reitit toimintavarmoja

Hannu Nylander kertoo, että kuljetukset lohkaisevat noin kymmenesosan liikevaihdosta. Kuljetuksissa puhutaan 24 tunnin rytmistä, mutta tosiasiassa kierto on nopeampi. Kolmen aikaan iltapäivällä teollisuudelle tulleet tilaukset on jaettu seuraavana aamuna yhdeksään mennessä kauppoihin. Tilauksesta tuotteiden toimittamiseen kauppaan menee 18 tuntia kuutena päivänä viikossa.

Vaasan Oy:n punaisia kuljetuslaatikoita tuotteineen kuljetetaan vuodessa 23 miljoonaa kappaletta, ja 250 jakelureittiä ajetaan kuutena päivänä viikossa. Autot kuljettavat yleensä 10–20 asiakkaan tilauksia samanaikaisesti.

Jakelun toimivuuden takaa yksinkertainen kuljetusprosessi: samat aikataulut ja reitit toistuvat päivästä toiseen.

– Ainoa haaste on nopearytmisyys. Pitää ajatella vastaanottajaa. Kaupassa työntekijä saattaa hyllyttää leivät aamulla klo 7–8 ja siirtyy sen jälkeen kassalle tai muihin tehtäviin, esimerkiksi keräämään verkkokauppaostoksia asiakkaille. Kaupat haluavat tilauksensa aina samaan aikaan, jotta työ kaupassa sujuisi mutkattomasti, Nylander tähdentää.

Vaasan kaikki kuljetukset on hoidettu 1990-luvun alusta lähtien ostopalveluina kuljetusyrityksiltä.

– Me olemme leipureita, muut osaavat paremmin kuljettaa, Nylander summaa.

Vaasan Oy:n tuotteita jakelee 400 kuljettajaa. Osa kuljettaa elintarvikkeita muutaman tunnin päivässä ja loppupäivän muita tuotteita. Koko Suomeen tuotteita viedään leipomoiden yhteiskuljetuksina. Vain pääkaupunkiseudulla on suorakuljetuksia.

Kuljettajapula uhkana

Hannu Nylander joutuu kollegoineen ratkomaan monenlaisia pulmia. Kuljetusten hiilijalanjälki pitää saada pienemmäksi ja tehokkuus paremmaksi, etteivät kustannukset lähde laukalle. Kuljetukset pitää saada myös entistä nopeammiksi.

Pulmana on myös työvoiman saatavuus. Kuljettaminen ei kiinnosta nuoria, ja kuorma-autokortti on kallis. Ammattipätevyyden ylläpitäminen edellyttää vuosittaisia koulutuspäiviä.

– Tuotanto on pystytty pitkälle automatisoimaan, ja leipomot ovat erikoistuneet, mutta koko ajan on kuljettajapulaa, Nylander harmittelee.

Hänellä tuli toukokuun alussa täyteen 30 vuotta Vaasanin palveluksessa. Uran alussa yrityksellä oli 45 leipomoa, nyt viisi. Vuoden päästä lopettaa Kotkan tuoreleipomo, mutta näkkileipätehdas jatkaa Kotkassa. Kotkan tuoreleipomon tuotanto siirtyy Vantaalle puolet tehokkaampana ja puolta isommalla kapasiteetilla.

– Jatkossa näemme isompia, tehokkaampia ja erikoistuneempia elintarviketehtaita, Nylander tietää.

Juomakuljetuksia sujuvasti ja vastuullisesti

Sinebrychoffin 300 miljoonan juomalitran vuosituotanto kulkee asiakkaille kumipyörillä, joista osa hoidetaan runkokuljetuksina. Sinebrychoff on solminut Posti Rahtipalvelujen kanssa jatkosopimuksen juomalogistiikan palveluista Joensuun, Kajaanin, Kemin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Vaasan, Kokkolan, Tampereen ja Ylivieskan alueille.

Etelä-Suomessa jakeluja ajavat useat eri jakeluyrittäjät, ja terminaalikuljetuksia hoitavat Postin lisäksi myös muut toimijat.

– Postin sopimus kattaa runkokuljetukset panimolta terminaaliin, terminaalipalvelut, asiakasjakelun ja paluulogistiikan Sinebrychoffin asiakkaille. Kun kokonaismyyntivolyymimme on vuodessa noin 300 miljoonaa litraa, kyse on miljoonista litroista Postinkin kanssa, jakelupäällikkö Jussi Peltonen kertoo.

Paluulogistiikka jakautuu Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) materiaalien keräilyyn asiakkailta kierrätyslaitoksille sekä pantillisten, uudelleen käytettävien pakkausmateriaalien noutoihin asiakkailta ja toimituksiin Keravan panimolle.

– Pullot ja tölkit menevät Palpan kierrätykseen, ja panimolavat ja muu pakkausmateriaali palautuvat takaisin meille. Kuljetusten laatua seurataan yhteisellä mittaristolla reaaliaikaisesti ja viikoittain. Kuljetukset optimoidaan niin, että niin sanottuja tyhjiä kilometrejä syntyy mahdollisimman vähän, Peltonen tarkentaa.

Sinebrychoff valmistaa juomia täysin uusiutuvalla energialla. Sähkö on joko tuuli- tai vesienergiaa, ja lämpöenergia on tuotettu metsätähdehakkeella. Postin Rahtipalvelut vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia muun muassa kaasukäyttöisellä raskaan liikenteen kalustolla sekä järkevällä reittisuunnittelulla ja ajotavan seurannalla.

– Sinebrychoffin koko pellolta tuoppiin -arvoketjun hiilijalanjälki on vähentynyt kahdeksan prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2019. Kuljetusten osuus koko arvoketjun hiilijalanjäljestä on kahdeksan prosenttia, ja sekin on vähentynyt kahdeksan prosenttia vuodesta 2015, Peltonen tiivistää.

Carlsberg-konserniin kuuluva Sinebrychoff valmistaa oluita, siidereitä, long drink -juomia, virvoitusjuomia, vesiä ja energiajuomia, ja sillä on Suomessa lähes 12 000 asiakasta.