Elintarvikelaki on ajassa mukana

Elintarvikelakia on paikattu ja tilkitty vuosien varrella. Nyt tehtävä kokonaisuudistus ajanmukaistaa lain ja sen antamat valvonnan välineet.

Uuden elintarvikelain myötä valvontaa suunnataan yhä vahvemmin riskiperusteisesti niihin toimijoihin, joiden toiminnan laadussa on parannettavaa. Myös verkkokaupan ja ns. kotitoimijoiden sekä kontaktimateriaalien selkeä kirjaaminen elintarvikelakiin tukee kokonaisvaltaista elintarviketurvallisuuden kehittämistä.

Valvontaviranomaisen mahdollisuus tarkistaa toimijan velvoitteiden hoidon tilanne helpottaa valvonnan kohdistamista siten, että ne toimijat, joita ei kiinnosta lainsäädännön noudattaminen tai verovelvoitteiden hoito, saataisiin siivottua toimijakentästä pois häiritsemästä tervettä kilpailua.

Ensisijainen vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Viranomaisten velvollisuus on varmistaa omilla toimillaan, että elintarvikealan toimijat täyttävät heitä koskevat velvoitteet.

Virallisessa valvonnassa on otettava huomioon toimijoiden omavalvonta ja tarvittaessa yksityiset laadunvarmistusjärjestelmät. Toimijan omia hyviä käytänteitä, kuten elintarviketurvallisuusjärjestelmiä voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää riskiperusteisessa valvonnassa. Valvonnan voimavaroja voitaisiin paremmin suunnata ongelmakohteisiin, jos tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin elintarviketurvallisuusjärjestelmien edut esimerkiksi yritysten riskiluokkaa määritettäessä. Yhteistyötä elinkeinon kanssa tulee jatkaa asian edistämiseksi.

Jatkossa kaikille toimijoille tulee vuosittainen perusmaksu 150 euroa. Kun valvonnan rahoitus saadaan paremmalle tasolle, on myös mahdollista, että kustannus jakautuu tasaisemmin ja valvonnan laatu paranee. Riski maksukorotuksille on kuitenkin olemassa.

Perusmaksusta ei saa tulla automaattia kunnan tulojen lisäämiseksi. Vuosimaksun tuottojen tulee myös kohdentua juuri elintarvikevalvonnan kehittämiseen edelleen valmentavampaan suuntaan. Myös valvojien laaja-alaiseen koulutukseen on panostettava, sillä asiantunteva ja neuvonta-asenteella varustettu valvoja voi olla toimijalle kullanarvoinen.

Seuraamusmaksuilla ja muilla pakkokeinoilla pyritään ensisijaisesti saamaan kuriin harmaan talouden toimintaa, mikä on tärkeää. Elintarvikerikkomukselta edellytetään toimijan tahallisuutta tai huolimattomuutta, mutta seuraamusmaksun voi määrätä, jos lakiesityksen 66 §:n mukaisia velvoitteita, kuten rekisteröintiä ja omavalvontaa ei noudateta.

Uusi väline on joustavampi ja oikea-aikaisempi. Tutkintapyynnön tekemisen vaiva, tutkintaprosessin kesto ja pienet tuomiot ovat varmasti muodostuneet esteeksi sille, että kaikkia elintarvikerikkomuksen tunnusmerkit täyttäviä väärinkäytöksiä ei ole viety eteenpäin.

Elintarvikepäivässä 18.5. on erinomainen tilaisuus kuulla lisää elintarvikepetoksista sekä uuden elintarvikelain antamista välineistä elintarvikepetosten ja ongelmatoimijoiden suitsimiseen.