Nuoret kertovat: Miltä ruoan tulevaisuus näyttää vuonna 2100?

Kestävä ruoan tuottaminen ja kuluttaminen ovat erittäin ajankohtainen aihe. YK:n mukaan maailman väkiluku ylitti 8 miljardin rajan 15.11.2022. Ennuste vuodelle 2050 on 10 miljardia. Jotta kaikille riittäisi kestävästi tuotettua ruokaa, ruokajärjestelmän täytyy muuttua. Myös meidän kuluttajien on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota siihen, missä ja miten ruokamme on tuotettu. Nuoret otetaan harvoin huomioon tulevaisuudesta keskusteltaessa, vaikka he elävät aikuisten nyt tekemien valintojen ja päätösten kanssa vielä pitkään.

Miltä maailma näyttää ruoantuotannon näkökulmasta melkein 80 vuoden päästä vuonna 2100? Työstimme vastauksia tähän kysymykseen noin sadan Otaniemen lukion sekä Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion opiskelijan kanssa kolmessa Ruoan tulevaisuus -työpajassa. Lähtökohdaksi ryhmätöille annoimme kolme vaihtoehtoa:

1. Ruoantuotanto säilyy ennallaan ja uusia teknologioita ei oteta käyttöön.
2. Perinteistä maataloutta ja uusia teknologioita kehitetään ja hyödynnetään rinnakkain.
3. Perinteinen maatalous loppuu ja sen tilalle tulevat uudet ruoantuotantoteknologiat.

Lukiolaiset työstivät ryhmätöissään tulevaisuuden tarinoita, jotka me tutkijat muotoilimme neljäksi skenaarioksi: Globaali ruokakonflikti, Paikallinen nälkäpeli, Paikallinen ruokayhteisö ja Globaali ruokayhteisö. Teknologian rooli kasvaa skenaarioissa siten, että sitä ei hyödynnetä lainkaan Globaali ruokakonflikti -skenaariossa ja koko Paikallinen ruokayhteisö -skenaario rakentuu sen varaan. Skenaariot avaavat tulevaisuuteemme seuraavanlaisia vaihtoehtoisia näkymiä:

Globaali ruokakonflikti syntyy, kun uutta teknologiaa ei oteta käyttöön, ilmastonmuutos etenee, ja ruoasta ja vedestä tulee pulaa. Sääolosuhteet vaihtelevat ääripäistä toiseen, kun kesän ankara kuivuus vaihtuu syksyisin rankkasateiksi ja myrskyiksi. Pohjoiselle pallonpuoliskolle on muodostunut rikkaiden maanviljelysmaiden alue, jossa kaikki mahdollinen pinta-ala on raivattu pelloksi. Asutus on keskittynyt maanviljelysalueen reunamille, toimien samalla puolustusmuurina reunustavia köyhiä ja nälkäisiä valtioita vastaan. Köyhät maat eivät ole pystyneet varautumaan luonnonkatastrofeihin ja sen seurauksena ruoasta ja vedestä soditaan ympäri maailmaa. Maapallon väkimäärä on kutistunut runsaasti nälänhädän vuoksi.

Paikalliseen nälkäpeliin päädytään, kun vähemmän ympäristöä kuormittavan ruoan- ja energiantuotannon teknologioiden (esim. solumaatalous ja aurinkoenergia) ja maanviljelyn kehittymisestä huolimatta ilmastonmuutos etenee, ja ruokaa kyetään tuottamaan vain rajallisesti. Asuminen on keskittynyt kaupunkeihin, joissa teollisen ruoan kulutusta säännellään ja kontrolloidaan tiukasti. Henkilökohtaiset botit huolehtivat jokaisen kaupunkilaisen ruoan jakelusta. Poikkeamat ruoantuotannossa voivat johtaa siihen, että ruokaa ei riitä kaikille. Ruoan tiukasta sääntelystä ja minimiravitsemukseen perustuvasta automaattisesta jakelusta johtuen monet ns. elintapasairaudet ovat vähentyneet huomattavasti tai hävinneet kokonaan. Kaupungit ovat vihreitä, koska kaikki mahdollinen tila on hyödynnetty kasvien viljelyyn. Teknologiaa on kehitetty myös ilmaston tilasta huolehtimiseen.

Paikallisessa ruokayhteisössä ruoantuotannon teknologiat ovat kehittyneet suurin harppauksin ja tuotanto on järjestetty alueittain hyvin tehokkaasti. Ruoantuotannossa painopiste on solutehtaissa sekä geneettisen muokkauksen hyödyntämisessä. Teknologinen kehittyminen ja ihmisten kyky organisoida ruoantuotanto yhteisöllisesti ovat taanneet resurssien ja ruoan riittämisen kaikille.  Koska ruokaa voidaan tuottaa missä vain, liikkumisen ja logistiikan tarve on vähentynyt minimiin. Nämä paikalliset organisoitumistavat ja paikallisten ruoantuotannon resurssien riittävyys ovat ehkäisseet maiden väliset ja sisäiset konfliktit. Resursseja on säästynyt ilmastotyöhön, ja on nähtävissä viitteitä ilmastonmuutoksen pysähtymisestä ja ekosysteemien tervehtymisestä.  

Globaalissa ruokayhteisössäruoan riittävyys varmistetaan yhdessä kansainvälisen koordinaation avulla. Koordinaation mahdollistaa kattava ja ajantasainen yhteinen tietojärjestelmä maailman ruokatarpeesta. Ruokaa tuotetaan eri puolilla maapalloa yhteisesti sovitun työnjaon mukaan sen perusteella, mitkä tuotantomenetelmät ovat alueellisesti mielekkäimpiä. Soluviljely ja vertikaaliviljely ovat käytössä laajasti kaikkialla. Ruoan tuotannon lisäksi materiaalihävikki on minimoitu kaikessa tuotannossa, mikä vähentää painetta käyttää maa-alaa raaka-aineiden tuotantoon. Kansainvälisen yhteistyön, ruoan tuotannon työnjaon ja yhteisten pelisääntöjen mukaan järjestetyn reilun jakelun vuoksi ruoan riittävyys ei ole ongelma. Tämän vuoksi resurssikonfliktit ovat vähentyneet, voimavaroja on suunnattu hyvinvointia tukevaan kehitykseen, ja ympäristön tila on alkanut parantua.  

Tavoitteena lukiolaisten työpajoissa oli lisätä tietoisuutta ruokasysteemin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä valmentaa nuorten tulevaisuustaitoja. Opettajilta saadun palautteen mukaan työpaja ja tulevaisuuden ruoka sen teemana toi ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisemmin keskustelun aiheeksi kuin mitä oppikirjojen avulla koulussa on mahdollisuus aihetta käsitellä. Nuorten tuottamat tarinat ilmentävät hyvin sitä, että heidän mielestään uudet ratkaisut ovat välttämättömiä. Oppilaiden tarinoissa näkyi toivo siitä, että teknologian avulla ongelmia kyetään ratkaisemaan, ja maapallon tila voi tulevaisuudessa kääntyä parempaan suuntaan. Tässä sekä globaali ja paikallinen yhteistyö, että teknologinen kehitys ovat välttämättömiä ja voivat yhdessä muuttaa kehityksen kulkua.

EIT Food on Euroopan johtava elintarvikeinnovaatioaloite, joka pyrkii tekemään elintarvikejärjestelmästä entistä kestävämmän, terveellisemmän ja luotettavamman. EIT Food -konsortio koostuu alan keskeisistä toimijoista, startupeista, tutkimuskeskuksista ja yliopistoista eri puolilta Eurooppaa. Se on yksi kahdeksasta innovaatioyhteisöstä, jonka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT, https://eit.europa.eu/) on perustanut. EIT on riippumaton EU-elin, joka perustettiin vuonna 2008 edistämään innovaatioita ja yrittäjyyttä kaikkialla Euroopassa. Yhteistyö lukioiden kanssa toteutettiin osana Annual Food Agenda ja Food Science Class projekteja.