Koulutuksessa on muutosten aika

Elintarvikealan perustutkintojen perusteet uudistuvat ensi vuoden alusta alkaen, ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin on tullut muutoksia. Lisäksi palkansaajien aikuiskoulutustukeen on tullut muutoksia, jotka helpottavat opiskelua työn ohella.

Opetusneuvos Markku Kokkonen Opetushallituksesta kertoo, että tutkinnon perusteiden uudistamisessa otetaan käyttöön yhteiset arviointikriteerit, joita sovelletaan kaikkiin tutkinnon osiin.

‒ Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä on huomioitu uudistuneet elinikäisen oppimisen avaintaidot ja tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Kokkonen taustoittaa.

Elintarvikealan perustutkinto muodostuu elintarviketeknologian, leipomoalan, liha-alan ja meijerialan osaamisalasta. Tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi uudistuvat kokonaisuudessaan. Tutkinnon osien valinnaisuus kasvaa huomattavasti osaamisalakohtaisilla tutkinnon osilla.

‒ Elintarviketuotannossa toimiminen sekä prosessien ohjaus ja käynnissäpito säilyvät kaikille osaamisaloille pakollisina tutkinnon osina. Ammattitaidon osoittamistavat, valmistettavat tuotteet ja työtehtävät sekä näyttöympäristön valintakriteerit on määritelty aiempaa tarkemmin 1.1.2021 voimaan tulevissa elintarvikealan perustutkinnon perusteissa, Kokkonen tarkentaa.

Kaikille ammatillisen perustutkinnon osaamisaloille löytyy jatkopolku ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joista löytyy perustutkintoa vastaavat osaamisalat ja enemmänkin vaihtoehtoja. Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa omaehtoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa.

‒ Kaikki opiskelijat suorittavat tutkintonsa samalla tavalla. Jako ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen poistui 1.1.2018 alkaen, Kokkonen muistuttaa.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa muutoksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämisestä vuoteen 2020 mennessä.

‒ Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön useimmilla aloilla käytettävän yhden yhteisen digitaalisen valintakokeen. Yliopistoissa kokeita on yhä runsaasti, mutta ennakkoon tutustuttavan materiaalin määrää on vähennetty tai materiaalista on luovuttu kokonaan. Osalla yliopistoaloista pääsykokeet perustuvat lukion oppimäärien hallintaan, kertoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Yli puolet opiskelupaikoista täytetään vuodesta 2020 alkaen ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammattikorkeakouluissa ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin perustuen.

‒ Valintakokeesta ja todistusarvosanoista saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovutaan, mutta pelkkään valintakokeeseen perustuvia valintoja järjestetään kuten ennen uudistustakin, Hyvönen sanoo.

Ammattikorkeakoulut ottivat syksyllä 2019 käyttöön yhteisen valintakokeen ja tiedottivat uudistuvista pääsykokeistaan ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. Avoimen korkeakoulutuksen väylää kehitetään muun muassa Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa.

Aikuiskoulutustuki helpottaa työn ohella opiskelua

Palkansaajien aikuiskoulutustuki on uudistunut 1.8.2020 alkaen. Muutokset vaikuttavat palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemiseen, tuen määrään, tukikuukausien kulumiseen ja opintovaatimuksiin. Vuosina 2015‒2019 suurin tuen saajien ikäryhmä oli 31‒35-vuotiaat.

‒ Tavoitteena on helpottaa opiskelun ja työnteon yhteensovittamista, jotta tuen käyttäminen olisi mahdollista yhä useammalle sekä edistää lyhytkestoiseen koulutukseen hakeutumista ja kannustaa nykyisin aliedustettuja ryhmiä opiskelemaan, Työllisyysrahaston asiakkuuksista vastaava johtaja Merli Vanala kiteyttää.

Tukikauden aikana saadut työtulot vaikuttavat aiempaa vähemmän tuen suuruuteen, eivätkä tukikuukaudet kulu automaattisesti, vaan tulojen mukaan.

‒ Tukikauden enimmäiskesto on lähtökohtaisesti 15 kuukautta, mutta nyt tukea on mahdollista saada jopa 30 kuukauden ajalle, jos tulot alenevat opiskelun aikana enintään puolella, Vanala tarkentaa.

Aikuiskoulutustukilain muutos ei vaikuta yrittäjän aikuiskoulutustukeen eikä nykyisiin palkansaajan aikuiskoulutuella opiskeleviin. Kaikki palkansaajan aikuistuella opiskelevat siirtyvät uuden lain piiriin 31.7.2024.

Elintarvikealalta, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta, aikuiskoulutuksia hakeneiden osuus on ollut viime vuosina vain noin yksi prosentti tukea saaneista. Kun vähittäiskauppa lasketaan lukuun mukaan, osuus on noin kymmenen prosentti, mutta luvussa ovat mukana myös vaate-, kirja- ja elektroniikkakauppa.

Lisätietoja:

eperusteet.opintopolku.fi

ammattikorkeakouluun.fi

tyollisyysrahasto.fi