Inhimillisen työelämän esiinmarssi

Työelämän murroksesta on esitetty lukuisia uhkakuvia siitä, että tekoäly, robotit ja digitalisaatio vievät ison siivun töistä. Huolta ei pidetty aivan turhana, mutta ylimitoitettuna, selvisi Kehittyvä Elintarvike -lehden haastattelukierroksella. Algoritminen ajattelu tarvitsee rinnalle inhimillisyyttä ja uteliaisuutta sekä kykyä oppia uutta.

Toimitusjohtaja Maria Hanho, Vaissi Oy Kuva: Vaissi Oy

Keksintöjä ja kaalikääryleitä

”Kaalista on kääritty kääryleitä perheyrityksessämme Vaissi Oy:ssä jo vuodesta 2001. Keskustelukulttuuri on hyvin suoraa ja mutkatonta. Minä, veljeni ja vanhempani olemme paljon paikalla ja työntekijät tunnemme nimeltä.

Viime kesän kuivuus ja kuumuus eivät olleet hyvä yhdistelmä sadon kannalta. Koska työntekijät eivät voi vaikuttaa esimerkiksi säähän, tulospalkkausta meillä ei ole. Käytössä on erilaisia etuja.

Käärintä on käsityötä ja moni työvaihe on varsinkin ranteille raskasta.

Vuokien ojentaminen pyöreälle pöydälle, jonka ympärillä porukka asettelee kääryleitä, on nyt korvattu koneella. Ostettu kone oli susi, mutta värkkäsimme itse toimivan ratkaisun. Samoin pohdimme monen konetoimittajan joukosta annostelijalaitetta, mutta senkin päädyimme tekemään itse. Ja myös uunin.

Työskentelymoraali on meillä korkea, mutta haasteena on estää porukkaa urautumasta omiin tapoihin tehdä työtä. Uudella työntekijällä saattaa mennä vuodenkin verran oppia kaikki 50−60 eri työvaihetta. Vakituisia työntekijöitä on 42, mutta kausityön vuoksi yhteensä 70−80.

Avoimuutta on lisännyt se, että otimme käyttöön Facebookin kehittämän sovelluksen, missä näkyvät virallinen tiedottaminen ja vapaamuotoisemmat terveiset.”

Sirkkasämpylän kylkeen hamppuleipää

Henkilöstöjohtaja Maria Fyrstén, Fazer Leipomot Oy Kuva: Fazer

”Arvot ovat arjessa läsnä, niitä on vaikeampi löytää plakaatteina seiniltä. Me ajattelemme täällä, että onnistumme yhdessä, emme niinkään yksilöinä. Omasta työstä saatu kiitos ja kannustus keskellä arkea ovat jokaiselle enemmän kuin vain palaute kehityskeskustelussa.

Henkilökuntaa meillä on noin 1 300, joista noin tuhat työntekijää on tuotannossa. Työnkuvat saattavat ajan mukana muuttua, mutta robotit eivät ole viemässä työpaikkoja. Päinvastoin, koneita on kannettu ulos, ja artesaanileipureita koulutetaan lisää uusiin myymäläleipomoihin.

Suurin osaamisen tarve on jatkuvan oppimisen kyky sekä kyky irtautua vanhasta. En näe murrosta parin vuoden juttuna, jolloin teknologia menee kertarysäyksellä uusiksi, vaan jatkuvana kartoituksena, miten esimerkiksi tekoälyä voi hyödyntää ihmisen rinnalla.

Luovuus on valppautta olla kartalla tulevaisuudesta ja hakea ajatuksia uusien tarpeiden ympärille.

Yhtiönä olemme innovatiivisia edelläkävijöitä. Tätä varten järjestämme tilaisuuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua millä tahansa idealla. Sitä sparrataan, ja se voi edetä kaupalliseen vaiheeseen asti, kuten vastikään markkinoille tullut artesaanileipurin ideasta alkunsa saanut hamppuleipä.”

Roboteilta puuttuu makuaisti

HR-päällikkö Leena-Maija Meller, Saarioinen Oy Kuva: Jussi Koivunen

”Elintarvikeala on erittäin kilpailtu, siksi on oltava koko ajan hereillä. Kuluttajien ja asiakkaiden luottamus on ansaittava aina uudestaan.

Vaikka kuluttaja ja asiakas ovat ne, joiden vuoksi teemme työtä, ihmisen arvostus laajemmin kuuluu arvoihimme. Arvostamme sitä, että ihmiset osaavat työnsä ja tekevät parhaansa.

Saarioinen on perheyritys, ja se näkyy muun muassa mutkattomassa keskustelukulttuurissa. Ihmiset ovat tuttuja toisilleen, ja tiedämme toistemme tavat. Työntekijöitä on noin 1 300 ja tehtävänkuvia tai nimikettä noin sata.

En näe robotteja uhkana, ihmistä tarvitaan edelleen. Eiväthän robotit pysty esimerkiksi maistamaan. Näköpiirissä ei ole radikaalia leikkausta työntekijöiden määrässä. Osaamista on pidettävä ajan tasalla: ei ole yhtään turhaa työtehtävää.

Vuorovaikutustaitoja, oman työn organisointia ja kehittämistä sekä innovatiivista otetta omiin töihin tarvitaan koko ajan enemmän. Kaikki ovat oman työnsä osalta vastuussa luovuudesta.

Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on myös tuottava.”

Inhimillisyyden ja tehokkuuden balanssi

Johtaja Patrik Lindholm, Atria Oy Kuva: Atria

”Henkilöstömme itse määrittelemät Atrian Tapa Toimia -periaatteet ovat läsnä pieninä tai suurina tekoina joka päivä. Oleellista tekemisessämme ovat läpinäkyvyys, avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Ne ovat osa vastuullista toimintaamme.

Atrialla uskotaan ihmisläheiseen johtamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä kannustamista esimerkiksi ideointiin ja osallistamiseen. Keskustelukulttuuri on pohjalaiseen tapaan suora ja rehellinen. Ominaista toimintakulttuurille on myös kova tekemisen meininki ja palava halu onnistua.

Työntekijöitä konsernissa on yhteensä 4 400, joista noin 3 000 on Suomessa.

Sitä mukaa kun esimerkiksi automaatio on korvannut työpaikkoja, tilalle on syntynyt uusia. Uudelleen organisoidut työtehtävät synnyttävät uusia tapoja tehdä työtä, ja tämä vaatii uutta asennetta, tietoa, taitoa ja osaamista.

Joustavuus, uusiutumiskyky, ryhmässä tekeminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat kaikissa tehtävissä tarvittavia taitoja. Jokaisen organisaation haasteita ovat inhimillisyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin keskinäisen kytkennän tunnistaminen ja huomioiminen. Lähtökohtamme on, että Atrialla työstä saa paremman mielen.

Meillä osaaminen on voimavara, johon investoidaan sekä tuotannossa että toimihenkilötasolla. Uudistumiskykyiset selviävät muuttuvassa maailmassa parhaiten, siksi kannustamme luovuuden kulttuuria.”

Merkityksellisyyden tunne

”Valion arvot ovat asiakeskeisyydessä, vastuullisuudessa, yhteistyössä ja uudistumisessa, joihin kaikki työntekijät osallistuvat. Vision mukaan yhtiö on maailman innovatiivisin maito- ja ruokatalo. Työntekijöitä kannustetaan tuomaan ideoitaan esille.

Työnkuvat muuttuvat robottien ja automatisoinnin myötä, mutta järin suurta mullistusta ei ole näköpiirissä. Robotteja ei ole nähty uhkana, vaan apuna tuotannossa. Tekemällä samalla tavalla asioita vanhaan malliin, yritys ei pysy kilpailukykyisenä.

On uskallettava myös hypätä epävarmemmille ja uusille alueille. Muutoskyvykkyys, ratkaisukeskeisyys ja vuorovaikutuskyky ovat tärkeimpiä työntekijöiltä vaadittavia taitoja.

Työssä oppiminen on iso osa osaamisen kehittämistä. Arjessa arvioidaan jatkuvasti, miten eri työtavat ja -menetelmät toimivat ja miten ne voitaisiin tehdä paremmin.

On tärkeää, että ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan. Epätietoisuus kuormittaa ja syö ihmistä.

Konsernissa on yhteensä 4 200 työntekijää, joista 3 200 on Suomessa. Työnkuvia on varmasti satoja, alkutuotannon maitotilanyrittäjän arjesta asiantuntijatehtäviin.

Valiolla on ystävällinen ilmapiiri, jossa arvostetaan yhteistyötä ja vastuun kantamista.”