Sianrehujen salmonellavalvonta maksaa itsensä takaisin

Sianrehujen ja sianlihantuotannon salmonellavalvonta perustuu Suomessa lakisääteisiin toimenpiteisiin, joita toimijat noudattavat. Lisäksi alalla käytetään vapaaehtoisia riskinhallintatoimenpiteitä.

Luonnonvarakeskus ja Evira ovat arvioineet maa- ja elintarvikeministeriön rahoittamassa hankkeessa sianrehujen salmonellavalvonnan kustannuksia ja hyötyjä sekä rehuperäisen salmonellan riskiä. Tutkimuksen mukaan sianrehujen salmonellavalvonta maksaa itsensä takaisin, koska se vähentää salmonellakontaminaatioista aiheutuvia kustannuksia.

Salmonellan esiintyminen sianrehujen tai sikojen tuotantoketjussa ja sen saneeraaminen voivat aiheuttaa mittavia kustannuksia alan toimijoille. Esimerkiksi vuonna 2009 Raision rehutehtaalta alkanut salmonellaepidemia aiheutti miljoonien eurojen kustannukset.

Suomessa lainsäädäntö asettaa tiukemmat vaatimukset salmonellariskinhallinnalle kuin Euroopan unioni vähimmillään vaatii. Salmonellaa esiintyykin suomalaisessa sianrehussa ja sioissa vähän verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan.

Sianrehujen salmonellavalvonta alkaa rehujen maahantuonnista ja kattaa rehujen valmistuksen. Myös rehua valmistavilla tiloilla on oltava omavalvontaohjelma. Lisäksi valtaosa sikatiloista kuuluu terveydenhuoltojärjestelmä Sikavaan ja on salmonellaryhmävakuutusten piirissä. Nämä toimenpiteet auttavat osaltaan vähentämään salmonellakontaminaatioiden riskiä. Salmonella on saneerattava välittömästi, jos sitä havaitaan tuotantoketjussa.

Rehun kuumennuskäsittely iso kustannuserä

Tutkimuksessa tarkasteltiin valvontaan liittyvinä kustannuksina valvonnan itsensä aiheuttamia kustannuksia ja toimenpiteitä, joita rehualan toimijat tekevät rehun salmonellalla saastumisen ehkäisemiseksi. Salmonellavalvonnan hyötyinä puolestaan tarkasteltiin sitä, miten paljon valvonta ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät sianrehusta aiheutuvien salmonellakontaminaatioiden saneerauskustannuksia ja ihmisten sairastumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Rehujen salmonellavalvonnan, salmonellakontaminaatioiden ja niiden ennaltaehkäisyn sekä ihmisten sairastumisen kustannusten arvioitiin olevan yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kokonaiskustannusten osuudeksi arvioitiin suurimpien sianrehutehtaiden, sikarehuja sekoittavien rahtimylläreiden ja sikatilojen osalta yhteensä 1,8–3,0 miljoonaa euroa vuodessa. Näihin kustannuksiin laskettiin mukaan salmonellanäytteenoton, rehun käsittelyn, hygienian ylläpitämisen, haittaeläinten torjunnan ja viranomaisvalvonnan kustannukset siltä osin, kuin niiden arvioitiin kohdistuvan rehuperäisen salmonellan torjuntaan.

Osa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä torjuu myös muita taudinaiheuttajia kuin salmonellaa, tai niillä saadaan muuta hyötyä. Toimenpiteiden salmonellaan kohdistuva osuus arvioitiin rehualan asiantuntijoiden avulla. Esimerkiksi rehujen kuumennuskäsittelyn materiaali- ja työkustannuksista viidenneksen arvioitiin kohdistuvan salmonellan torjuntaan. Kuumennuskäsittelyllä voidaan torjua myös muita taudinaiheuttajia ja vaikuttaa rehun koostumukseen.

Valvonta vähentää kontaminaatioita

Rehun kontaminoituminen salmonellalla voi aiheuttaa kustannuksia rehuaineiden tuonnissa, rehunvalmistuksessa ja sikatiloilla ja teurastamossa sekä ihmisen sairastapauksina, jos rehusta lähtenyt salmonella päätyy ruokaan asti. Salmonellan esiintyvyys rehuissa ja sioissa sekä sairastuneiden ihmisten määrä määritettiin Eviran riskinarviointiosion avulla.

Sianrehuun liittyvien salmonellakontaminaatioiden arvioitiin aiheuttavan Suomessa keskimäärin runsaan kolmen miljoonan euron vuotuiset taloudelliset menetykset. Tämä luku sisältää rehun kontaminoitumisesta, sioissa havaituista salmonellatapauksista ja ihmisten sairastumisesta aiheutuvat kustannukset silloin, kun taustalla on salmonellalla kontaminoitunut rehu (taulukko).

Rehun salmonellakontaminaation aiheuttamat kustannukset vaihtelevat paljon. Esimerkiksi rehutehtaiden osalta kustannukset yhtä salmonellatapausta kohti voivat vaihdella muutamasta tuhannesta jopa satoihin tuhansiin euroihin, riippuen tuotannon keskeytymisestä ja korvauksista asiakkaille.

Myös sikatilojen kustannukset tapausta kohti voivat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Sikatiloilla kustannuksia voi nostaa muun muassa saneeraustoimien pitkittyminen tai epäonnistuminen. Jos eläimiä ei voida kuljettaa pois tilalta salmonellakontaminaation vuoksi eikä niitä lopeteta, voi karsinoissa tulla tilanahtautta. Tämä heikentää eläinten hyvinvointia ja aiheuttaa lisätappioita.

Ihmisten saamien tartuntojen arvioitiin aiheuttavan keskimäärin 530–620 euron kustannukset sairastunutta kohden. Luku on laskettu kaikkien sairastapausten keskiarvona ja sisältää myös lievät ja raportoimattomat tapaukset. Kustannuksen määrä riippuu etenkin siitä, miten laajasti jälkitauteja esiintyy. Sairastapauksiksi on laskettu raportoidut ja raportoimattomat tapaukset, mutta vain alle kymmenesosa sairastapauksista raportoidaan rekisteriin salmonellan aiheuttamiksi.

Salmonella voi olla lähes oireeton, joten etenkään raportoimattomat tapaukset eivät vaadi välttämättä terveydenhuoltoa tai edes työpoissaoloa. Myös mahdollisten kuolemantapauksen arvottaminen vaikuttaa ihmistapauksen kustannukseen. Niiden kertakustannukset ovat suuria, vaikka kuolemantapaukset ovat hyvin epätodennäköisiä.

Heikompi riskinhallinta lisäisi kustannuksia

Nykytilanteen kustannuksia verrattiin tutkimuksessa vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa salmonellavalvonta ja ennaltaehkäisy olisivat hieman nykyistä vähäisempää, eikä rehuissa salmonellaa havaittaessa hävitettäisi kontaminoitunutta rehua. Tutkimuksessa oletettiin, että kun siat kontaminoituvat salmonellalla, toimitaan nykytilanteen mukaan, eli salmonella hävitetään tilalta.

Vaihtoehtoisessa skenaariossa valvonnan ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannuksiksi arvioitiin 1,2‒2,1 miljoonaa euroa. Lisäksi salmonellakontaminaatioiden saneeraamisen kustannukset rehun tuonnissa ja valmistuksessa, tiloilla ja teurastamoissa sekä kuluttajien sairastapaukset olivat vuodessa keskimäärin noin 46 miljoonaa euroa. Tästä summasta ihmisten sairastumisesta aiheutuneiden kustannusten osuus oli 7,3 miljoonaa euroa.

Tulokset viittaavat siihen, että sianrehujen salmonellavalvonnan hyödyt ovat sen kustannuksia suuremmat. Pelkästään ihmisten sairastumisesta aiheutuneet kansanterveydelliset kustannukset ovat vaihtoehtoisessa skenaariossa suuremmat kuin kontaminaatioiden ennaltaehkäisyn ja valvonnan kustannukset nykytilanteessa.