Kuluttajat luottavat elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmään

Asia käy ilmi Eviran Riskinarviointi-yksikön mielipidekyselyissä vuosina 2014 ja 2016. Kyselyyn vastanneet suhtautuivat kriittisimmin tapaan, jolla arvosana muodostui: tulos määräytyy tarkastettujen kohtien heikoimmasta arvosanasta. Vahvimmin Oivaan ja sen mahdollisuuksiin luottivat kuluttajat. Yritysten, kuluttajien ja valvojien mielipiteitä kysyttiin elintarvikevalvonnan tulosten Oiva-julkistamisjärjestelmästä osana järjestelmän vaikuttavuusarviointia.

Oivan tavoitteena on harmonisoida suomalaista elintarvikevalvontaa ja tehdä sitä läpinäkyväksi. Tuotoksena on valvontakäynnillä yrityksen toiminnasta tehty arvio, joka havainnollistuu julkisessa raportissa hymynaamoina (oivallinen, hyvä, korjattavaa, huono), ja lopputulos määräytyy heikoimman arvosanan mukaan.

Mielipidekyselyiden tavoitteena oli tuottaa tietoa Oiva-arviointien ja raportin kehittämistä varten. Vuonna 2014 tehdyt kyselyt kohdistuivat tarjoilu -ja vähittäismyyntipaikkoihin ja vuonna 2016 lihavalmiste ja kala-alan laitoksiin. Kumpikin ajankohta oli kohdeyrityksille Oiva-arviointien käynnistämisaikaa.

Kuluttajat eivät joko tunteneet Oivaa tai eivät olleet siitä kovin kiinnostuneita, sillä avoimeen internet-kyselyyn vastasi 126 kuluttajaa vuonna 2014 ja 452 kuluttajaa vuonna 2016. Noin kahdella kolmesta vastanneesta oli taustaa elintarvikealalla.

Laitoskyselyyn vastasi noin 24 prosenttia Eviran laitosrekisterissä olevista yrityksistä (593). Elintarvikemyymälöitä ja tarjoilupaikkoja koskeviin kyselyihin vastasi 706 alan ammattilaista. Valvontaviranomaisille osoitettuun kyselyyn vastasi edellisellä kerralla 54 prosenttia valvontayksiköstä, jälkimmäisellä 71 prosenttia valvontayksiköstä.

Kuluttajien huomio keskittyy ravintoloihin

Kuluttajat kiinnittivät eniten huomiota ravintoloiden ja vähiten valmistajien saamiin tuloksiin. Yli puolet kuluttajista arvioi Oiva-arvosanan vaikuttavan asiointiinsa ravintoloissa ja yli 40 prosenttia asiointiinsa ruokakaupoissa tai ostopäätöksiin.

Joka kolmas vastaaja piti tulosten julkaisemista Oiva-raporttien avulla hyödyllisenä. Toisaalta miltei yhtä usea oli päinvastaista mieltä. Yli puolet vastaajista ei uskonut, että valvontatarkastukset tehtäisiin samalla tavalla kaikkialla Suomessa. Sama määrä uskoi kuitenkin Oivan kannustavan yrittäjiä parantamaan toimintaansa.

Yksi kymmenestä elintarvikealaa lähellä olevasta kuluttajasta ei tiennyt, miten arvosana muodostuu, muista kuluttajista neljä kymmenestä. Lähes kolme neljästä piti Oiva-raportin ulkoasusta ja oli sitä mieltä, että se on selkeä ja toimiva.

Osa toimijoista ei usko yhtenäiseen valvontaan

Suurin osa laitoksissa vastanneista oli melko tyytyväisiä toimipaikassa tehtyyn Oiva-tarkastukseen. Lähes kaikki kokivat hallitsevansa omaa toimintaa koskevan lainsäädännön vähintään melko hyvin. Vastaajat tunsivat omasta mielestään myös Oiva-tarkastusten sisällön. Joka neljäs uskoi Oivan yhtenäistävän elintarvikevalvontaa valtakunnallisesti, mutta joka kolmas ei tähän uskonut. Noin kolme neljästä vastaajasta piti Oiva-raportin ulkoasua selkeänä ja toimivana.

Elintarvikevalvonnan tarkastustulosten julkistamista piti myönteisenä 70 prosenttia yrittäjistä. Vain viidennes oli sitä mieltä, että Oiva-raportti antaa oikean kuvan yritysten elintarvikehygieniasta ja tuotteiden turvallisuudesta sekä niistä annettavien tietojen luotettavuudesta.

Joka viides vastaaja ei tiennyt, miten Oiva-arvosana muodostuu. Niistä jotka tiesivät, vain joka neljäs piti tapaa tarkoituksenmukaisena. Noin kolmasosa vastaajista uskoi Oiva-raportin vaikuttavan asiakkaiden ostopäätöksiin. Toisaalta saman verran ei uskonut sen vaikuttavan lainkaan.

Yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Oiva-järjestelmä ei ollut muuttanut yrityksen toimintatapoja. Joka kolmannen mielestä Oiva oli kuitenkin muuttanut valvojien toimintaa. Heistä noin joka neljäs arvioi tarkastusten muuttuneen yksityiskohtaisemmiksi. Osa epäili valvojan henkilökohtaisen mielipiteen vaikuttavan tulokseen. Tarkastajien rooli nähtiin kuitenkin tärkeäksi elintarviketurvallisuuden parantamisessa ja toivottiin hyvässä yhteistyössä tehtäviä tasavertaisia, ammattitaitoisia ja kannustavia tarkastuksia.

Elintarvikemyymälöistä ja tarjoilupaikoista tulleet vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia laitoksista saatujen vastausten kanssa. Oiva-tarkastuksiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Joka toisen vastaajan mielestä tarkastus oli muuttanut yrityksen toimintaa, ja joka neljännen mielestä Oiva oli muuttanut myös tarkastajan toimintaa. Oivan vaikutusta kuluttajien ostopäätöksiin ei pidetty yhtä merkittävänä kuin laitoksissa.

Valvojien mielestä Oiva ei tehostanut tarkastuksia

Joka viides valvoja uskoi, että Oiva yhtenäistää elintarvikevalvontaa valtakunnallisesti, ja kolme viidestä oli asiasta osittain samaa mieltä. Vaikka 80 prosenttia valvojista piti Oiva-raportin ulkoasua selkeänä ja toimivana, noin 70 prosenttia epäili kuitenkin, pystyykö Oiva antamaan totuudenmukaisen kuvan. Itse tarkastusten koettiin kuitenkin kohdistuvan elintarviketurvallisuuteen ja kuluttajan harhaanjohtamisen estämiseen.

Suurimman osan mielestä Oiva-tarkastukset eivät tehostaneet tarkastuksia. Niihin käytetty aika sekä korjauskehotusten, hallinnollisten pakkokeinojen ja uusintatarkastusten määrä ja toimijoiden ohjeistamisen tarve pysyivät ennallaan. Lähes puolen mielestä Oiva ei edistänyt yritysten omatoimista käyttäytymistä esimerkiksi epäkohtien korjaamiseksi.