Yhteistyössä ja verkostoissa on voimaa

Suomalaisille rypsiöljy on ollut jo muutaman vuosikymmenen terveellisten rasvahappojen kotimainen lähde, mutta muu osa siemenestä on hyödynnetty rehuna. Rypsin ja rapsin pienissä ja kovissa siemenissä on keskimäärin 40 prosenttia öljyä ja 20 prosenttia proteiinia. Ilmeisesti kitkerät makuaineet rajoittivat rypsin siemenien syöntiä sellaisenaan ja puristekakun käyttöä ihmisravintona 90-luvun alussa, ja hyvät proteiinit jäivät eläinravinnoksi.

Matkalla ihmisravinnoksi vaadittiin tutkimustyötä, epäonnistumisia, lukuisia analyysejä, asiantuntijakeskusteluja, yhteistyötä ja yksi uuselintarvikehakemus. Aloitin kuusi vuotta sitten haastavassa tehtävässä tavoitteena kehittää rypsin siemenestä uusia korkean jalostusasteen tuotteita, ja nyt meillä on lupa myydä elintarvikekelpoista rypsinsiemenjauhetta elintarviketeollisuudelle. Tulevaisuudessa kuluttajat voivat löytää rypsinsiemenjauhetta leipään leivottuna, muroissa, patukoissa tai vaikkapa kasviproteiinipihvissä.

Kirkkonummella sijaitseva Avena Kantvikin rypsiöljynpuristamo on osa Apetit-konsernia. Avenan (aikaisemmin Mildola) rypsiöljytutkimus oli aktiivista 90-luvulla, mutta hiipui vuosituhannen vaihteessa, kunnes tutkimus- ja kehitystyö aloitettiin uudestaan vuonna 2015.

Suomessa ja maailmalla oli kuitenkin tehty merkittävää rypsitutkimusta, ja siemenen koostumus tunnettiin hyvin. Rypsiproteiini oli jo saanut uuselintarvikeluvan, ja elintarviketurvallisuutta rajaavat glukosinolaatit ja fytaatit oli tunnistettu. Kun aloitin työt, käytössäni oli tämä tieto sekä tutkimuslaitosten tutkimus- ja yhteistyöverkostot ja yritykset, jotka tarjoavat analyysi- ja asiantuntijapalveluja.

Tutkimus- ja kehitystyössä kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kiitokset kuuluvat kaikille verkostomme yrityksille ja tutkimuslaitoksille ja Business Finlandille, joka ohjasi rahoituksen muille suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Kehitystyössä ostimme analyysipalveluja yrityksiltä.

Laboratoriomittakaavan testausympäristöjä löytyi Lukesta, VTT:ltä ja Helsingin yliopistosta, ja asiantuntijayritykset olivat tukena toksisuusanalyyseissä, uuselintarvikehakemuksen valmistelussa ja tuotesovellusten kehittämisessä.

Rypsinsiemenjauheen valmistuksen aloitimme pk-yritysten elintarviketiloissa ja jatkamme edelleen heidän laitteillaan ja osaamisellaan. Uuselintarvikepäätös siivitti meidät investoimaan omaan kuivauslaitteeseen, joka nostaa pienvalmistuksen kapasiteettia.

Uskon yhteistyön ja verkostojen voimaan. Mahdottomasta voidaan tehdä mahdollista, ja selkeät yhteiset tavoitteet johdattavat haluttuun lopputulokseen. Verkostoitumiseen on muodostunut alustoja, joista kasviproteiiniklusteri esiteltiin edellisessä Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 6/2020. Yritysedustajien kanssa olen innovoinut Food&Beyond -verkostoa ja odotan, miten voimme hyödyntää sen voimaa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

Mahdottomasta voidaan tehdä mahdollista.

Avena on mukana myös kansainvälisessä Plant-Based Foods Ecosystem -verkostossa. On ollut mielenkiintoista huomata, että maailmanlaajuisesti pohditaan samoja asioita. Yhteisiksi haasteiksi on nimetty muun muassa laatu, ravitsemuksellinen arvo, vastuullisuus ja yhtenäinen analytiikka. Olimme mukana koostamassa artikkelia, jossa selvitettiin proteiinien toiminallisuutta ja ravitsemuksellista arvoa mittaavien menetelmien nykytilaa tavoitteena niiden yhtenäistäminen.

Kenenkään ei ole hyvä olla yksin, eikä tehdä yksin. Avena Nordic Grain jatkaa rypsituoteperheen kehittämistä uusiksi rypsiainesosiksi. Nyt kiikarissa ovat innovatiiviset elintarvikealan yritykset, joita kiinnostaa testata uusia ainesosia osana omia tuotteitaan. Lisäksi haussa on ollut jo pitkään kotimainen palveluntarjoaja fytaattianalyyseille.

Ekosysteemitoiminta, yhdessä innovointi ja ongelmien ratkaisu kiinnostavat. Sisälläni elää pieni idealisti. Näen tulevaisuuden valoisana ja kirjoitan jo tätä päivää historiaan aikana, kun suomalainen elintarviketeollisuus yhdisti voimansa matkalla maailman markkinoille.

Lisätietoja:

blackgrain.com

foodandbeyond.eu

bridge2food.com/global-plant-based-foods-ecosystem-qa