UUSIA NIMITYKSIÄ

Syötävän tuottaminen on kenties historiansa suurimman mullistuksen kynnyksellä. Bioteknisesti tuotetun syöttämiseen ei tarvita eläimiä, tulevaisuudessa ei ehkä enää kasvejakaan. Mutta mitä nimiä uusilla tavoilla tuotetuista uusvanhoista raaka-aineista pitäisi käyttää? Kehitys on kehittynyt sen verran nopeasti, että nimet eivät ole kehittyneet samaan tahtiin.

Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että elintarvikkeesta annettavat tiedot ovat oikeita, selviä ja helposti ymmärrettäviä eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Elintarvikkeen nimenä on käytettävä EU:n lainsäädännössä säädettyä nimeä, Suomessa yleisessä käytössä olevaa nimeä tai elintarviketta yksilöivää, kuvaavaa ja muista vastaavista erottavaa nimeä.

Eurooppalaista direktiiviä bioteknisesti tuotettujen tuotteiden nimeämisestä ei vielä ole, muutamia kansallisia säädöksiä tai ohjeita sen sijaan on tehty, kuten Ranskassa. Suomessa Ruokavirasto on ohjeistanut kasvituotteista, että lihaa jäljittelevistä valmisteista saa käyttää makkara-, pyörykkä- tai pihvi-nimitystä, mutta ei filee, kinkku tai paisti. Niin ikään ei saa sanoa kasvissalami.

Salamin varaamista pelkästään lihalle perustellaan sen ”omalaatuisella valmistusprosessilla”. Nakin valmistusprosessi sen sijaan ei ilmeisesti ole ”omalaatuinen”, koska nimet soija- ja porkkananakki ovat sallittuja. ”Lihavalmisteita jäljitteleviä elintarvikkeita ei voi nimetä kasvilihaksi, koska kasvilihaa ei ole elintarvikkeena olemassa”, kerrotaan Ruokaviraston sivuilla.

Hedelmälihasta ei sen sijaan ole mainintaa, mutta nimitystä voinee käyttää, koska hedelmälihaa on olemassa. Tai sitten hedelmät eivät ole kasviksia, mistä kasvitieteilijät ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta voivat olla eri mieltä. Liioin savolainen perinneruoka naurispaistikas ei ole kuullutkaan paisti-sanan käyttöohjeista. Sitä on käytetty hyvin merkittävissä määrin ruokana jo ammoin ennen 15.5.1997, joka on EU:n uuselintarvikesäädösten raja-ajankohta. Voinee siis käyttää myös nimityksiä porkkana-, peruna- tai ylipäätään kasvispaistikas.

Soluviljelmässä tuotetusta lihasta käytettiin kymmenkunta vuotta sitten yleisesti nimitystä keinoliha. Vaikka keinolannoitteita ja keinomakeuttajia on, keinolihaa voitaneen nykyohjeiden mukaan pitää harhaanjohtavana, sillä itse lihassolut ovat samanlaisia, vaikka onkin tuotettu eri keinoin kuin perinteinen liha.

Apulannasta johdettu apuliha tai apumaito vaikuttavat vähintään keinotekoisilta, ellei peräti EU-avustukselta. Korvike-sanaakin on ehdotettu, mutta sillä on huono kaiku varsinkin vanhempien henkilöiden mielissä, vaikka uudet tuotteet korvaavatkin vanhoja.

Englanninkielisissä teksteissä uudesta tuotannosta käytetään nimeä cell agriculture, solumaatalous, ja tuotteita kutsutaan cell-cultured, soluviljelty. Soluliha tai solumaito on kuitenkin harhaanjohtavaa eikä yksilöi, kuvaa tai erota muista ja yleisistä tuotantomuodoista. Solumaitoa tuotettiin takavuosina enemmän kuin laki salli, nykyään maidon solupitoisuudet ovat enää murto-osa taannoisista. Vaikka on tapahtunut solupako, somaattisia soluja on maidossa aika ajoin, eikä ole suotavaa sekoittaa siihen uuden ajan maitoa.

Englanniksi vilja-, soija- ja mantelijuomista käytetään yleisesti nimitystä dairy-free, meijeritön. Sekin on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska näitä tuotteita valmistetaan nykyisissä tai vähintään entisissä meijereissä. Jos valmistuspaikkaa kuvaavan meijeri-sanan käyttö kielletään maito-sanan tavoin maitoa korvaavien tuotteiden yhteydessä, pitää tietenkin voida ilmoittaa, mitä valmistuspaikkaa ei ole käytetty. Lab-grown, laboratoriossa kasvatettu, on enää vähän käytetty englanniksikaan, kasvattamot kun kasvavat hyvää vauhtia ulos laboratoriomittakaavasta.

Miltä kuulostavat uusiomaito, uusioliha tai uusiomuna?

Ruoka ei saa nykyään sisältää mitään, kaiken pitää olla -ton. On suolatonta, sokeritonta, gluteenitonta, laktoositonta, mautontakin. Sillä tavalla voisikin kuvata hyvin uusia elintarvikkeita, sanoa lehmätön, siaton, kanaton ja kalaton liha tai munaton valkuainen.

Ikuisuuskysymykseen kumpi oli ensin, muna vai kana, voidaan nyt ehkä saada ratkaisu, sillä muna voi tulevaisuudessa olla kanaton, mutta kana on aina ollut munaton. Maidoton maito tai lihaton liha ei käy, koska reaktorilla tuotettu liha koostuu samanlaisista soluista kuin eläimenkin liha. Ongelmia voi tulla, jos käy kuten Voimariinille, kun voi vei voiton, eikä voi-sanaa voi käyttää. Ei saa käyttää nimitystä Voiton mariini.

Kun metaani on tullut maasta, se on maakaasua. Kun se tulee reaktorista, se on biokaasua. Miten siis olisi bioliha, biomaito, biokaseiini, biomuna tai biovalkuainen? Tai kun marjamassaa tuotetaan reaktorissa, niin biomesimarja, biomustikka, biovadelma tai biolakka?

Kierrätystuotteissa käytetään käsitettä ”uusio”, mihin sisältyy ajatus uusitusta uudesta tai uusvanhasta. Koska elintarviketaloudessa kaikki kiertää, voisiko sitä käyttää myös uusista tuotteista? Miltä kuulostavat uusiomaito, uusioliha tai uusiomuna? Vai kenties uusmaito, -liha ja -muna?