Teknologia kilpailukyvyn kärkenä

Helsingin yliopiston Viikin opiskelijat ovat tuottaneet Ständillä-podcastsarjaa. Näillä nuorilla on kyky havaita yhteiskunnan kiinnostavaa pöhinää. Yhdessä jaksoista keksijä ja työelämäprofessori Reetta Kivelä ja tutkija Outi Mäkinen pohtivat, mitä ovat vähittäisen ja radikaalin keksinnön erot? Suurin osa uusista, arvoa tuottavista ideoista on pieniä, mutta merkityksellisiä. Radikaalit ideat häiritsevät ja muuttavat kilpailukenttää, tekevät aikaisemmasta tarpeetonta. Radikaalit startupit houkuttelevat sijoittajia.

Sijoittajat ottavat riskiä. Suomessa on ollut tarjolla osaamista ja rahoitusta liikeidean kaupallistamiseen ja yritystoiminnan kasvattamiseen. Vielä oli tarve astua askel taaksepäin. Kivelän rakentaman Viikki Food Design Factoryn toiminta-ajatuksena on auttaa tiimejä tutkimustulosten kaupallistamisessa.

Yksi viime vuoden huippu-uutisista oli ruokajärjestelmää uudistaviin teknologiayrityksiin sijoittavan Nordic FoodTech VC -rahaston perustaminen. Rahastoon on kerätty 42 miljoonaa euroa sijoittajilta, ja niitä on investoitu kuuteen startup-yritykseen: Pekilo-proteiinia biojalostamoiden sivuvirroista tuottavaan eniferBioon, tuotantotavan ylijäämäsilakoiden hyödyntämiseksi ruokana kehittäneeseen Hailia Nordiciin, Mäkisen perustamaan, umamin makua kasviraaka-aineista tuottavaan Nordic Umami Companyyn, satelliitteja maanviljelyn tueksi ja hiilensidonnan todentamiseen rakentavaan Kuva Spacein, luonnollisia punaisia elintarvikevärejä kehittävään tanskalaiseen Chromologicsiin ja ruotsalaiseen Melt & Marbleen, joka tuottaa naudanlihan kaltaista rasvaa mikrobien avulla.

Suurin osa ideoista on pieniä, mutta merkityksellisiä.

Tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla suomalaiset starupit keräsivät pääomasijoittajilta 560 miljoonaa euroa, joista 73 prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat potit keräsivät ruokakuljetuksia järjestävä Wolt, hyvinvointisormusta kehittävä ja valmistava Oura Health ja ohjelmistoyhtiö Aiven, joka auttaa organisaatioita hallinnoimaan dataa julkisilla pilvipalvelualustoilla.

Woltin myynti seitsemällä miljardilla amerikkalaiselle DoorDashille on ollut marraskuun uutinen. DoorDash osti Woltin, koska se aikoo haastaa verkkokauppajätti Amazonin hub-to-hub mallilla, jossa myyjien tilauksia kerätään kasaan kerralla isompi määrä, jonka jälkeen robotti toimittaa tilaukset tiettyyn noutopisteeseen jakelijalle.

Kannattaisiko yrityksen hakea rahoitusta pörssistä? Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola kertoo tässä numerossa, mitä pörssiin listautuminen vaati ja on antanut.

Kolme neljästä suomalaisyrityksestä kärsii osaajapulasta. Kyse ei ole työvoimapulasta, vaan osaamisen puutteista. Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallinto- ja tukipalvelut.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mielestä nopeat koulutukset, kuten muunto- ja täydennyskoulutukset, ulkomaisen työvoiman houkuttelu Suomeen ja työn perässä muuttamisen sujuvoittaminen ovat keskeisimpiä keinoja talouskasvun ylläpitämiseksi.

Agronomiliiton jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen pohti sekä työnantajien että yhteiskunnan vastuuta osaamiseen kehittämiseen. Rekrytointitilanteissa hakijoita toisistaan erottavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kansainvälisyys, kielitaito sekä vienti- ja kaupallinen osaaminen.

Tuotteiden terveellisyys on osa yritysten yhteiskuntavastuullisuutta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin paneutuneessa EPELI-tutkimuksessa löydettiin Suomen markkinoilta elintarvikkeita, joiden markkinointi ei ole lasten ja nuorten edun mukaista. Lapsille markkinoidaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua.