Suojelemisen arvoista ruokaa

Jättierä väärennettyjä viinejä ja vodkia jäi Euroopan petostentorjuntaviraston, Europolin ja kansallisten tulli- ja poliisiviranomaisten haaviin keväällä 2021. Europolin ja Interpolin operaatio Opson 2020:ssa jäi näiden 1,8 miljoonan litran lisäksi kiinni hunajaa imitoivaa maissisiirappia, lisäravinteita, lisäaineita, viljoja, hedelmiä ja kasviksia, makeisia, lihaa, mereneläviä, maitotuotteita, öljyjä, kahveja, säilykkeitä ja vaikka mitä.  

Väärennettyjä ja huonolaatuisia, vaarallisia ruokia ja juomia löytyy niin kiinteistä myyntipaikoista kuin verkkokaupasta. Europolin mukaan koronapandemia on voinut vaikuttaa viimeaikaiseen kehitykseen: huonolaatuiset tuotteet ovat tunkeutuneet elintarvikeketjuun.  

Ruokarikollisuus ei ole poliisin tärkeysjärjestyksen kärjessä, mutta Opson-operaatio osoitti, miten valtavat tuotot rikollisesta toiminnasta kertyy, ja sillä rahoitetaan muuta järjestäytynyttä rikollisuutta. 

On kuluttajien, laillisten toimijoiden ja yhteiskunnan etu kitkeä ruokapetokset ruokaketjusta.  

YK:n mukaan 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua maailman toiseksi köyhimmässä maassa Afganistanissa, ja puolet alle viisivuotiaista lapsista (2,9 milj.) kärsii vaikeasta aliravitsemuksesta, sillä taustalla on myös kuivuutta. Jo elokuun lopussa perheet olivat lähteneet kerjäämään ruokaa helteessä. Afganistanissa vain 28 prosenttia aikuisista on lukutaitoisia, lapsista viidennes tekee työtä, ja joka kahdeksas synnytys päättyy äidin kuolemaan. Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan maahan tarvitaan ruoka-apua 0,2 miljardin Amerikan dollarin arvosta.  

Työkulttuurin kehittäminen on tärkeää. 

Apua tarvitaan muuallakin. Maailmassa on 180 miljoonaa lasta, jotka kärsivät energian tai ravintoaineiden puutteesta. Esimerkiksi Syyrian pakolaiset Libanonissa ja rohingya-pakolaiset Bangladeshissa ovat saaneet ruoka-avun rinnalla ruoka-avustusta. 

He ovat saaneet sähköisiä ruokakuponkeja tai käteistä rahaa ruokaostoksia varten. Ruokaa on voinut ostaa WFP:n kojuilta pakolaisleireillä. Näin pakolaiset voivat hankkia sopivimmaksi katsomaansa ruokaa, huomioiden edulliset satokauden hedelmät ja yksilölliset tarpeet. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet saivat vajaat kolme euroa rahaa laajentaakseen ruokavaliotaan perinteisemmän ruoka-avun lisäksi (11 vakituotetta ja 14 vaihtoehtoista tuotetta).  

Ruokalähetyksiä on suojeltava, koska avun perille saattaminen ei ole kaikkien tahdon mukaista.  

Ruokaviraston hallinnoimassa Suomen vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa ruoka-apua sai viime yli 310 000 henkilöä. Heistä suurin osa oli yli 65-vuotiaita naisia, mutta joukossa oli lapsia saman verran kuin Kokkolassa on asukkaita.  

Koululaiset kokeilevat rajoja. Hekin tietävät, mitkä temput eivät ole sallittuja, mutta aikovat silti rikkoa sääntöjä, jos valvovat aikuiset eivät näytä huomaavan. 

Elintarviketurvallisuus-, laatu- ja johtamisjärjestelmien parissa työskentelevä Elap Oy:n yrittäjä Vesa Koivumaa kiteytti haastattelussa hienosti: Laatu on sitä, että tehdään sovitulla tavalla ja kulttuuri on sitä, että tehdään kuten on sovittu, vaikka kukaan ei ole katsomassa. Elintarviketurvallisuuden kannalta työkulttuurin kehittäminen on tärkeää.  

Valion elintarviketurvallisuuspäällikkö Tiina Läikkö-Roton työnkuva on kansainvälinen. Hän on aiemmin asunut myös Kiinassa ja ymmärtää hyvin, ettei ruoka ole kaikkialla turvallista. Hän onkin ylpeä siitä, että saa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä: työtä turvallisen ruuan puolesta.  

Jotta voi seistä turvallisten tuotteidensa takana, on pystyttävä rakentamaan monitahoinen ja yksityiskohtainen polku tuotteen synnystä loppukäyttäjälle.  

Pippureissa voi olla liikaa tuholaismyrkkyjä, chilit on kasvatettu saastuneella vedellä, kurkumasta löytyy vaarallisia väriaineita, hainevät ovatkin muovia, ja raskasmetallipitoiset simpukat on kerätty teollisuuden jätevesien valuma-alueelta. Vain osalla ihmisistä on aito mahdollisuus valita mitä syö. Onneksi työtä on tehty ja tehdään sen puolesta, että kaikilla olisi riittävästi hyvää ruokaa.