Fossiilitaloudesta luovaan biotalouteen

Maapallon ja ihmiskunnan tarkkaa ikää ei kukaan tiedä varmasti. Se on kuitenkin selvää, että enin osa ajasta on eletty biotaloudessa. Fossiilisista polttoaineista kivihiili lienee ensimmäisiä. Biologi ja tietokirjailija Jorma Keskitalo kertoo vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Ihmiskunnan energiakriisi, että kivihiiltä on poltettu Kiinassa noin kaksi vuosituhatta. Euroopassa sitä alettiin käyttää keskiajalla.

Maaöljyn jalostus alkoi 1800-luvun puolivälissä, mutta 1900-luvun alkuun asti öljyä käytettiin lähinnä öljylamppujen valopetrolina.

Maakaasun käyttö alkoi yleistyä tekniikan paranemisen myötä toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden 1973 öljykriisi ja samoihin aikoihin puhjennut ympäristöherätys antoivat sysäyksen etsiä kivihiilelle puhtaampia vaihtoehtoja.

Fossiilitaloutta on siis eletty suhteessa varsin lyhyt aika. Nyt se on tiensä päässä, jos ei nyt kokonaan, niin rajat ovat tulleet tiukasti vastaan. Ihmiskunnan kasvavaan ruuan, materian ja energian tarpeeseen kaivataan muunlaisia talouksia.

Biotalous ja kiertotalous nähdään ainakin osittaisina ratkaisuina kasvavien tarpeitten tyydyttämiseen. Elintarvikeketjun toimijat ovat nyt alkaneet tosissaan miettiä, mitä biotalous ja kiertotalous merkitsevät elintarviketeollisuudessa ja miten niistä otetaan hyöty irti. Euroopan komission kiertotalouspaketissa elintarvikeala on nostettu yhdeksi keskeiseksi toimialaksi.

Teollisen bioteknologian uskotaan myös tarjoavan ratkaisuja biotalouden kasvuun, ja digitalisaatio vauhdittaa biotalouden keksintöjä.

Myös tuotekehityksessä siirrytään fossiilisista tavoista luoviin keinoihin asiakasta kuunnellen. Vanhoja raaka-aineita hyödynnetään uusilla tavoilla, joista esimerkkinä on nopeassa ajassa kuuluisaksi tullut nyhtökaura.

Asiakastarpeesta tuotteeksi päästään integroidulla tuotekehitysprosessilla. Aistinvarainen tutkimus on siirtymässä kopista tilaan, joka jäljittelee mahdollisimman hyvin todellista ruokailutilannetta.

Trendeillä ratsastus ei välttämättä onnistu enää yksinään, varsinkin jos haluaa hankkeeseen julkista rahaa. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin mukaan kansainvälinen kilpailu on siirtynyt yksittäisten yritysten kilpailusta entistä enemmän useiden yritysten ja muiden toimijoiden muodostamien ekosysteemien väliseksi kilpailuksi.

Tekes haluaa, että suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä uusilla bio- ja kiertotalouden kasvualueilla. Tavoitteena on saada innovatiivisia, kansainvälisiä bio- ja kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä.
Muutos fossiilitaloudesta luovaan biotalouteen on alkanut!