
Mistä on ruoka-alan yksisarviset kokattu?
Startup-mobiilipelit ovat keränneet huomattavia yksityisiä sijoituksia, ja syykin on selvä: pienellä sijoituksella voi onnistuneen pelin tuotto olla valtava. Vaikka onnistumisen mahdollisuus on konsulttitoimisto Gartnerin arvion mukaan vain yksi 10 000:sta, Suomessakin ovat syntyneet jo SuperCellin ja Rovion kaltaiset yksisarviset.
Mutta ruokabisneksessä kaikki on toisin. Mobiilipelin voi antaa asiakkaalle ilmaiseksi, ja silti yritys tahkoaa lisämyynnillä miljardin. Makkaraa ei voi antaa ilmaiseksi ja odottaa, että kuluttajat ostavat miljardilla sinappia. Vai voiko?
Mikä on yksisarvinen? Amerikkalainen sijoittaja Aileen Lee keksi nimen yksisarvinen kuvatessaan harvinaista startuppia, joka saa niin paljon yksityistä sijoitusrahaa, että yrityksen arvo on yli miljardi USA:n dollaria.
Suomalainen elintarvikebisnes näki tämän harvinaisuuden tammikuussa 2021, kun ruuan logistiikkaan keskittynyt Wolt keräsi 440 miljoonan euron kasvupotin. Saman vuoden marraskuussa Wolt ei mennytkään monen muun yksisarvisen tavoin pörssiin, vaan myytiin toiselle saman alan yksisarviselle, yhdysvaltalaiselle kumppanille DoorDashille noin kahdeksalla miljardilla dollarilla.
Vuonna 2018 elintarvikealalla laskettiin olevan 33 yksisarvista, jotka on perustettu vuoden 1998 jälkeen (Digitalfoodlab.com). Näistä lähes kaikki tekevät digitaalisia ratkaisuja enimmäkseen kaupan ja logistiikan aloilla. Vain harva elintarvikkeita kehittävä yritys on saanut näin suuria sijoituksia.
Pavuista tehtyä munakasta valmistava Eat Just, Inc. ja joukkorahoitettu käsityöläispanimo Brewdog olivat ainoat elintarvikkeita valmistavat tässä joukossa. Sittemmin kasviproteiinista lihan korviketta valmistavat Beyond Meat, Impossible Food, Omnifoods sekä ruotsalainen Oatly ovat nousseet yksisarvisten kerhoon. Näistä Beyond Meat listautui Nasdaqiin toukokuussa 2019 ja Oatly toukokuussa 2021.
Nämä yksisarviset ovat saaneet boostia liiketoimilleen samalla, kun Covid 19 -pandemia, lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto ovat vaikeuttaneet lihan tuotantoa. Samaan aikaan kasvisvaihtoehdot ovat nousseet suuren yleisön tietoisuuteen, kun ne ovat tehneet yhteistyötä suurten toimijoiden kuten Starbucksin, McDonald’sin ja Subwayn kanssa.
Pörssistä saa rahaa mutta myös vaikeuksia.Ehkä Wolt teki oikean ratkaisun olla menemättä pörssiin. USA:ssa ennätysmäärä ruoka-alan yrityksiä on listautunut elokuun 2020 jälkeen. Marraskuussa talouslehti Forbes kiinnitti huomiota siihen, että 16 listautujasta vain kolmen osakekurssi on nyt korkeampi kuin listautumispäivänä.
Beyond Meatin osake on luisunut paljon alaspäin kesän 2021 jälkeen, mutta on vielä 15 prosenttia korkeammalla kuin ensimmäisenä päivänä. Oatlyn pörssiarvo on laskenut lähes 40 prosenttia listautumispäivästä, mutta yrityksen pörssiarvo on edelleen yli kuusi miljardia dollaria. Oatlyn tavoin muun muassa vapaan kanan munia tuottava Vital Farms ja laboratoriolihaa tuottava MeaTech 3D ovat menettäneet arvoaan listautumisen jälkeen.

Sijoittajat ovat uskoneet vahvimmin ravintolaketju Portillo’sin osakkeisiin. Yrityksellä onkin 58 vuoden historia chicagolaisesta katuruuasta ja kannattavasta toiminnasta. Kahden muun nousijan, kahvilaketju Dutch Brosin ja Woltin ostaneen Doordashin osakekurssit ovat nousseet, vaikka yritykset ovat tappiollisia. Doordashin osakekurssi pomppasi selvästi ylöspäin, kun yhtiö ilmoitti ostavansa Woltin. Samalla Woltin toimitusjohtajasta Miki Kuusesta tulee Doordashin kansainvälisten toimintojen vetäjä.
Sijoitetun pääoman tarve elintarvikealalla on suuri ja tuotto-odotus pieni. Elintarvikkeen tie ruokapöytään on huomattavan monimutkainen, vaikka osa toiminnoista on siirtynyt verkkoon. Maanviljelijä on edelleen säiden armoilla. Raaka-aineet ja pakatut tuotteet pitää fyysisesti rahdata hevoskärryillä, autoilla, laivoilla ja lentokoneilla paikkojen välillä.
Yliopistoissa ja teollisuudessa on valtavasti ihmisiä kehittämässä terveellisempiä ja turvallisempia ruokia niin, että koko maailman väestölle on tarjolla edullisempaa ruokaa. Elintarvikeketjun kehittäminen ympäristöystävälliseksi on energian ohessa keskeisin tekijä saavuttaa hiilineutraali maapallo. Elintarvikeketjun kehittämiseen tarvitaan lähivuosikymmeninä miljardeja, jollei satoja miljardeja dollareita. Voittoja ei aina lasketa yrityksen tuottoina, vaan ympäristön parempana tilana.
Yrityksen missiona pitää olla jotakin suurempaa.
Pohjoismainen järjestelmä on osoittautunut hyväksi systeemiksi yksisarvisten synnyttämisessä.Ruotsalaisesta kauramaito Oatlysta tuli yksisarvinen kesällä 2020, kun siihen sijoittivat Natalie Portmanin ja Howard Schultzin kaltaiset kuuluisuudet.
Vaikka Lundin yliopiston professori Rickard Öste perusti yrityksen jo 1994, käännekohta tapahtui 2014, kun Toni Peterssonista tuli yrityksen toimitusjohtaja. Uusi rohkea brändi ja laajeneminen Yhdysvaltalaisiin kahviloihin 2016 olivat tärkeät etapit saada kuluttajat ja sijoittajat kiinnostumaan.

Pohjoismaissa, Viro mukaan lukien, on eniten yksisarvisia väkilukuun nähden USA:n piilaakson jälkeen. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on ollut alkuvaiheen sijoittajana ja kummisetänä myös toiselle yksisarviselle, Woltille. Yrityksen alkupääomaksi kerättiin 400 000 euroa, vaikka sijoittajat eivät tiettävästi pitäneet liikeideaa kummoisena. Usko Woltin perustajatiimiin oli kova.
Pohjoismaisten yksisarvisten menestyksen takana onkin yleensä aikaisemmin menestyneiden yrittäjien ja sijoittajien tukea. Suomessa myös Business Finland ja ELY-keskukset ovat lähes kaikissa menestyksissä alkuvaiheen tukena. Supercellin ja Woltin omistajat ovat ilmoittaneet sitoutumisensa pysyä suomalaisina toimijoina eli maksaa verot Suomeen myös tulevaisuudessa ja näin ottaa sosiaalista vastuuta.
Myös ulkomaiset, varsinkin yhdysvaltalaiset ja japanilaiset sijoittajat ovat huomanneet Pohjoismaiden tarjoamat mahdollisuudet. Yhtenä riskinä nähdäänkin, että yritykset myydään, ennen kuin niistä kehittyy miljardin taalan yksisarvisia. (A Guide to Europe’s Unicorn Factory 2021, Innovationlabasia.dk)
Tanskalainen Just Eat, ruotsalainen Oatly ja suomalainen Wolt ovat aukaisseet latua, ja uusia alan yksisarvisia on jo kehittymässä. Parhaisiin elintarvikealan yrityksiin on enemmän sijoitusrahaa tarjolla kuin koskaan aikaisemmin.
Enää ei riitä, että uusi elintarvike on paremman makuinen kuin vanha. Yrityksen missiona pitää olla jotakin suurempaa, kuten vastaus siihen, miten yritys auttaa pelastamaan maapallon jälkipolville. Sekään ei riitä. Rohkealla markkinoinnilla ja viestinnällä tämä missio ja brändi pitää saada sijoittajien ja kuluttajien tietoon.
Elintarvikkeita kehittäviä ja tuottavia yksisarvisia
Yritys | Vuosi | Paikka | Perustajat | Missio | Rahoitus | Tuotteita |
Oatly | 1994 | Ruotsi | Rickard Öste ja Björn Öste | Kasvisruoka | Sijoittajat Pörssiin 2021 | Oatly kaurajuoma |
Brewdog | 2007 | Skotlanti | James Watt ja Martin Dickie | Sosiaalinen vastuu | Joukko- rahoitus | Euroopan suurin craft-panimoyritys |
Beyond Meat | 2009 | USA | Ethan Brown | Kestävä kehitys | Sijoittajat Pörssiin 2019 | Kanan ja naudanlihan korvaavat tuotteet |
Impossible Food | 2011 | USA | Patrick O. Brown | Kestävä kehitys | Sijoittajat | Kasvis hampurilaispihvit |
Eat Just | 2011 | USA | Josh Tetrick ja Josh Balk | Kestävä kehitys | Sijoittajat | Munaton munakas, laboratoriossa kasvatettu liha |
Omnifoods / Green Monday | 2012 | Hongkong | David Yeung ja Francis Ngai | Kestävä kehitys | Sijoittajat | Porsaanlihan korvaavat kasvistuotteet |
Uusiin ruokiin keskittyneitä miljardiluokan startup-yrityksiä. Kaikki yrityksistä keskittyvät kasvisruokiin tai -juomiin. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten puhuttiin kasvisvaihtoehdosta. Nyt kehitetään papu- tai herneproteiineista tehtyjä burgereita, munakkaita ja dumplingseja, joiden aistinvarainen laatu muistuttaa yhä enemmän alkuperäistä. Tavoitteena on saada valtaväestö korvaamaan eläinproteiini kasviproteiinilla, jotta hiilijalanjälki pienenee ja siirtyminen hiilineutraaliin maatalouteen nopeutuu.
Suosittelemme artikkelia

Ruoka-ala kasvuun ja ruokavienti nousuun

Liha-alan koulutus murroksessa

Elintarvikeala esittäytyy nuorille maailman suurimmassa etäTETissä

Luken selvitys: ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä

Energiakriisi ei saa kärjistyä kotimaiseksi ruokakriisiksi
