
Peruna on ruokaturvaa tuova ilmastokasvi
Peruna on ympäristöystävällinen ravintokasvi. Sen viljely onnistuu 15–25 asteen lämpötilassa alueilla, joilla on riittävästi kosteutta kasvukaudella. Sen hiilijalanjälki ja vesijalanjälki ovat huomattavasti pienempiä kuin kilpailevien tuotteiden, riisin ja pastan. Peruna-annoksen kokona pidetään yleisesti 100 grammaa, pasta- ja riisiannoksen kokona 60 grammaa Yhden peruna-annoksen kasvattaminen vaatii energiaa vain kolmasosan pasta-annokseen ja neljäsosan riisiannokseen verrattuna. Peruna-annoksen vedenkulutus on vain puolet pastan ja kolmasosa riisin vedenkulutuksesta. Peruna on myös pinta-alatehokas. Pasta-annos vaatii maapinta-alaa noin kolminkertaisesti ja riisiannos lähes kuusinkertaisesti peruna-annokseen verrattuna.
Perunan ravintoarvot ovat mielikuvaa parempia, sitä pidetään lihottavana junttiruokana. Maineestaan huolimatta peruna on rasvatonta ja kevyttä. Kolme keskikokoista mukulaa kattaa vain noin 10 prosenttia päivittäisestä energiantarpeesta.
Peruna on Suomessa tärkein C-vitamiinin lähde. Pinaattia pidetään rautaa sisältävänä tuotteena, mutta peruna-annos sisältää lähes kaksi kertaa enemmän rautaa kuin saman painoinen annos pinaattikeittoa.
Kalium on tärkeä ravinne alentamaan verenpainetta. Banaania pidetään hyvänä kaliumlähteenä. Peruna kuitenkin sisältää yli kaksi kertaa enemmän kaliumia kuin banaani. Kaurapuuro on kuitulähteenä hyvässä maineessa, mutta annos jauhoista, kuorellista perunaa sisältää saman verran kuitua kuin saman painoinen annos kaurapuuroa.
Peruna kannattaisi syödä kuorineen. Kuoressa on paljon kuitua ja vitamiineista pääosa sijaitsee välittömästi kuoren alla. Kuorineen syöty peruna vähentää myös hävikkiä. Kuorinnassa saattaa kadota jopa kolmannes perunasta kompostiin.
Perunan ravintoarvot ovat mielikuvaa parempia.
Maapallon väkiluku kasvaa 200 000 ihmisellä päivässä. YK:n ennusteiden mukaan väkiluku kasvaa nykyisestä 7,7 miljardista yli 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Varsinkin eräissä Afrikan maissa nopea väestönkasvu yllätti tutkijat. Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä 4,4 miljardiin ihmiseen. Keskeisin kysymys on, odotammeko valtavaa pakolaisvirtaa, vai haluammeko parantaa heidän elinmahdollisuuksia kotimaassaan?
African Rice Center edistää riisinkasvatusta Afrikassa ruokaturvan parantamiseksi. Eikö peruna sopisi tähän paremmin? Kiinassa asia on ymmärretty. Siellä on siirrytty nopeasti riisinviljelystä perunantuotantoon. Kiina on maailman suurin perunantuottaja tuottaen neljänneksen koko maailman perunasta.
Suomessakin olisi jotain tehtävissä. Suomessa kulutetaan lihaa noin 80 kiloa henkeä kohden vuodessa, perunaa vain 50 kiloa. Voisiko prosentit kääntää toisin päin ilman, että kenenkään kulinaristiset nautinnot siitä kovin paljon kärsivät?
Jussi Tuomisto on työskennellyt lähes viis vuotta peruna-asiantuntijana Tanzanice Agrofoods Ltd:ssä Tansaniassa. Sitä ennen hän on toiminut 11 vuotta Perunatutkimuslaitoksen johtajana sekä 10 vuotta tutkijana MTT:llä.
Suosittelemme artikkelia

Tärkkelys parantaa rakennetta ja kiihdyttää käymistä

Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää

Mikä turvaisi ruokaturvan?

Luonnonmarjojen kaupallinen viljely on vaativaa ja rooli ruokaturvassa vaatimaton

Ohjeistus yhdenmukaiseen ympäristöjalanjäljen laskentaan on rakentumassa
