Kuinka kananliha lähti lentoon? 

Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaisten lihan kokonaiskulutus on vähentynyt useamman vuoden ajan. Siipikarjanlihan kulutus on tosin kasvanut, ja viime vuonna sen kulutus (29,9 kg/hlö) ohitti ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen (28,1 kg/hlö).  

Kananliha on kuitenkin kasvattanut Suomessa suosiotaan toden teolla vasta 2000-luvulla. Miten suomalaiset oppivat syömään kanaa? 

Historiallisesti kanoja pidettiin Suomessa munien takia. Muninnan lopettaneiden kanojen liha oli sitkeää, joten suomalaiset eivät olleet tottuneet syömään kananlihaa ja suhtautuivat siihen ennakkoluuloisesti.  

Kananlihateollisuuden juuret ovat Yhdysvalloissa, missä ensimmäisenä aloitettiin jalostus ja ympärivuotinen tuotanto. Eurooppaan lihauutuus levisi 1950-luvulla, ja Suomessa kananpoikien kasvatus aloitettiin 1950-luvun lopulla.  

Koska oli kyse kokonaan uudesta tuotantosuunnasta, lihateollisuuden yritykset rekrytoivat tilat, jotka kananpoikia ryhtyivät kasvattamaan, kouluttivat kasvattajat sekä jalostivat kanarotuja.  

Kuluttajat piti opettaa sekä valmistamaan että syömään uudenlaista lihaa. Amerikanenglannin grillaamista tarkoittavasta broil-sanasta kehitettiin uudissana broileri, jotta tehtiin selkeä ero munivien kanojen sitkeään lihaan. Kuluttajat pääsivät maistamaan uutuutta ulkotapahtumissa, joissa yritykset tarjosivat grillattua broileria. Mainoksissa opetettiin kuluttajia muun muassa paloittelemaan broileri oikeaoppisesti.  

Broilerinlihan kulutus kasvoi 1970-luvulta lähtien pikkuhiljaa tuotevalikoiman monipuolistuessa ja ihmisten asenteiden, elämäntapojen ja ruokakulttuurin muuttuessa. 

Alussa broileria myytiin kokonaisena pakastettuna lintuna. 1970-luvulla kehitettiin ensimmäiset valmisruoat, kuten broileripihvit, broileripata ja broilerirulla. 1980-luvulla myyntiin tulivat tuoreet suikaleet, rintaleikkeet ja koipi- ja reisipalat.  

Tuoretuotteista tuli nopeasti suosittuja ja niiden myötä broilerinkulutus ylipäänsä kasvoi. Kariniemi toi vuonna 1992 markkinoille hunajamarinoidut suikaleet, joista toivottiin helppokäyttöisyytensä johdosta haastajaa jauhelihalle.   

Terveysvaikutusten merkityksen kasvaessa on painotettu siipikarjanlihan suhteellista keveyttä. Helppous ja nopeus ovat korostuneet etenkin arkiruokailua koskevissa valinnoissa. Kana on yleinen raaka-aine valmisruoissa, joiden kulutus on kasvanut 2000-luvulla. 

Kananliha on 2000-luvulla siis lyönyt lopullisesti läpi, ja kulutus on yli kaksinkertaistunut. Ainakaan toistaiseksi kuluttajien halua ostaa broilerinlihaa ja -tuotteita eivät näytä vähentäneen keskustelu broilerintuotantoon ja -jalostukseen liittyvistä eettisistä ongelmista tai uutiset esimerkiksi tartuntatauteihin liittyvistä riskeistä.  

Kirjoittaja on Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi ja ruokahistorian asiantuntija. Hotelli- ja ravintolamuseo on Helsingissä sijaitseva ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo.