Kansainvälistä näkemystä ja teknologiatietotaitoa seuran hallitukseen 

Kehityspäällikkö Matti Lampinen liittyi Elintarviketieteiden Seuran hallitukseen tänä keväänä. Takana on yksi hallituksen kokous ja mukana oleminen tuntuu mukavalta.

— Olen tavannut hallituksen jäsenet nyt kerran ja tuntuu olevan hyvä hallitus kasassa. Kaikilla on tavoitteita kehittää toimintaa eteenpäin, Lampinen sanoo.

Hänen työnsä on painottunut elintarvikesektorille viimeisen kolmen vuoden aikana. Työnantaja LUT-yliopisto liittyi ETS:n kannattajajäseneksi noin vuosi sitten ja osallistui sen myötä seuran toimintaan. Koska sekä omiin että seuran tehtäviin kuuluu yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen yhdistäminen, tuntui hallitukseen lähteminen oikealta valinnalta.

Ensikosketus elintarvikealalle tuli lukioikäisenä paikallisessa leipomossa. Polku vei kuitenkin pääasiassa muun prosessiteollisuuden pariin, ja Lampinen työskenteli yliopistolla tutkijana ja asiantuntijatehtävissä. Ruoka ei omassa elämässä ollut erityisesti mielen päällä — ei ainakaan ennen kuin sitä oli pakko valmistaa itse.

— Elintarvikealaa on tullut seurattua nuoresta saakka, mutta ruuan merkitys on kasvanut yhä enemmän ja enemmän iän myötä. Kun LUT-yliopistossa perustettiin elintarviketekniikan kansainvälinen maisteriohjelma ja tutkimusryhmä, hakeuduin siihen mukaan kehittämään toimintaa, Lampinen kertoo.

Hallituksessa hän haluaa nostaa esiin teknologian merkitystä. Elintarvikeala on isojen muutosten edessä digitalisaatio- ja kestävyyshaasteiden kautta, ja teknologialla on iso rooli kehityksen mahdollistajana.

Toinen tärkeä teema on kansainvälistyminen. Se ansaitsisi näkyvyyttä myös tulevana juhlavuonna.

— Suomessa on paljon innovatiivisia ruoka-alan yrityksiä, jotka tekevät asioita uudella dynaamisella tavalla ja edistävät elintarvikealan globaalia kehitystä. Nostaisin kansainvälisen startup-kyvykkyyden esiin seuran 80-vuotisjuhlavuonna historian ohella. LUT-yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto ja kansainvälisyys on luonnollinen osa joka päivästä toimintaa. Kansainvälisten osaajien integroinnille suomalaiseen ja ylipäätään eurooppalaiseen elintarvikesektoriin on tarvetta, Lampinen sanoo.

Hän muistuttaa, että koulutus luo pohjan kehitykselle ja tutkimukselle. Suomessa on hyvät ja laajat elintarvikealan koulutusmahdollisuudet ammattikoulusta yliopistotasolle, ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

— Tarve ruualle ei tule poistumaan. Ihmisten määrä lisääntyy koko ajan ja haasteita tulee lisää. Elintarvikeala on monessa mielessä kasvussa. Alan työpaikkojen määrä Suomessa ja Euroopassa on nousussa, joten alalle kannattaa kouluttautua, Lampinen sanoo.

Ruuan parissa saa tehdä merkityksellistä työtä. Vapaalla Lampinen luottaa urheiluun, kesäisin etenkin uimiseen ja skeittailuun, ja käy aina ehtiessään lempibändiensä livekeikoilla. Suosikkeja ovat muun muassa Rinneradio ja Hoedown.

Hallitustyökin on inspiroivaa jatketta vapaa-ajalle.

— Se tuo tietynlaista energiaa. Tietenkin hallitustoiminta palvelee myös omaa työtä, ja kehittämiseen mukaan pääseminen on oikein raikas juttu, Lampinen toteaa.