Seuran hallituksen puheenjohtajaksi suomalaisen ruuan puolestapuhuja 

Karoliina Väisänen ei enää muista aikaa, jolloin ei olisi ollut mukana Elintarviketieteiden Seuran toiminnassa. Hallituksessa hän on myös ollut pitkään ja nauttinut ajasta paljon. Kun uuden puheenjohtajan toivottiin löytyvän vanhojen jäsenten joukosta, hän ilmaisi nopeasti kiinnostuksensa. 

 — Olen aina pitänyt Elintarviketieteiden Seuran nimestä. Seurassa saa toimia alan kollegojen kanssa ja tavata myös uusia kollegoita, mikä on hienoa. Ihmiset tulevat eri organisaatioista ympäri Suomea, mutta kaikkia yhdistävät elintarvikkeet, tutkimus ja uusimmat innovaatiot, Väisänen kiittelee. 

Kiinnostus ruokaan virisi hyvin nuorena. Väisäsen isoäiti oli sota-aikana lottana ja emäntänä. Hänen vierellään kasvoi hyvän ruuan parissa, oppi valmistamaan ruokansa itse ja kunnioittamaan sitä. 

— Olen aina tiennyt, mistä ruoka tulee, Väisänen tiivistää. 

Hän hakeutui opiskelemaan ravitsemustiedettä. Opintojen aikana heräsi kuitenkin kiinnostus tarkastella ruokaa laaja-alaisemmin kuin pelkän fysiologian kautta, joten hän haki siirtoa elintarviketeiden maisteriohjelmaan Viikkiin. Maisterintutkintoa suorittaessa näki, miten upeaa ja puhdasta ruoka Suomessa on. 

— Olen arvoihminen. En pystyisi tekemään työtä, jonka takana en voisi seistä. Tässä työssä on aina pystynyt.  Olen suomalaisen ruuan puolestapuhuja, loppuun asti.  

Opiskeluaikana alkoi myös ura nykyisessä Ruokavirastossa (ent. Eela ja Evira). Jyväskylään muuton jälkeen Väisänen teki elintarvikevalvojan ja –tarkastajan töitä Keski-Suomen alueella. Nykyisin hän opettaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) restonomeja. 

— Koko Jamkissa oloni ajan olen ollut mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Niissä on päässyt verkostoitumaan myös kansainvälisesti. Viimeksi teimme Barillan kanssa Climate Smart Chef-hankkeen, jossa esiteltiin pohjoismaisen ruokakulttuurin elementtejä ja vahvuuksia eurooppalaisille keittiömestareille ja kokeille. 

ETS:n puheenjohtajana hän aikoo hyödyntää monitaustaista verkostoaan, hankkeissa kertynyttä rahoituksen osaamista ja kokemusta Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön hallituksessa

 — Haluan jatkaa ETS:n edellisvuosien kasvujohteista linjaa. Puheenjohtajana aion olla tavoitettavissa. Ensi vuonna on seuran 80-juhlavuosi, jota on tärkeää nostaa esille lehdessä ja digissä, huomioida historiaa ja luoda jäsenille yhteenkuuluvuuden tunnetta, Väisänen summaa. 

Kun tietokone menee kiinni, ajatukset siirtyvät työasioista muualle. Vapaa-aikaan iloa tuovat muun muassa hymyilevä shibarotuinen koira, saarimökki ilman mukavuuksia ja pohjoismaiset dekkarit. Raja työn ja vapaa-ajan välillä on tosin häilyvä. 

 Se ei häiritse, jos sähköpostia tulee laitettua viikonloppuna tai jokin työasia juolahtaa mieleen kesken metsälenkin — oikeastaan se on osa luovuutta. Luovuus voi näkyä Väisäsen työskentelyssä esimerkiksi kykynä olla kategorisoimatta ihmisiä. Uusia ratkaisuja syntyy, jos niitä miettivät ihmiset, jotka eivät ole ongelman ytimessä. 

— Lupaan kuitenkin olla sillä tavoin kaavoihin kangistunut puheenjohtaja, että noudatan kokouskäytänteitä, Väisänen nauraa.