Insinööri hullaantui marjojen jalostukseen

Elintarvikeinsinööri Satu Hongell haluaa jalostaa suomalaisten luonnonmarjojen hyvät ainesosat vientituotteiksi. Hän puurtaa Extrx-nimisen start up -yrityksen toimitusjohtajana. Kainuun entisessä osuusmeijerissä toimivan tehtaan tuotanto käynnistyy asteittain niin, että täydellä kapasiteetilla tuotantoprosessin läpi kulkee kymmenen miljoonaa kiloa luonnonmarjoja. Niistä jalostetaan elintarvike-, luontaistuote- ja lääketeollisuuden käyttöön mahdollisimman pitkälle jalostettuja, terveysvaikutteista tuotteita. Ne voivat olla kuivia tai nestemäisiä elintarvikkeita tai uutteita.

Satu Hongellin kiinnostus elintarvikeraaka-aineisiin juontaa lapsuudesta.

− Isäni oli elintarvikealalla, joten meillä kiinnitettiin elintarvikkeisiin ja varsinkin jalosteisin paljon huomiota myös kotona. LSO tytäryhtiöineen oli koulu- ja opiskeluaikani kesätyö- ja harjoittelupaikkana. Parin välivuoden jälkeen hakeuduin lukemaan elintarvikeinsinööriksi, ja raaka-aineet alkoivat kiinnostaa, Hongell kertoo.

Hän valmistui elintarvikeinsinööriksi Turun teknillisestä oppilaitoksesta ja teki lopputyön kesällä 1989 Alankomaissa broilerin kontaminaatiosta käsittelyprosessin aikana. Hongell on opiskellut työn ohessa myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden diplomi-insinööritutkintoa, mutta lopputyö jäi ajanpuutteen takia tekemättä. Yritysjohtamisen erityisammattitutkinnon Hongell suoritti vuonna 2014 Suomen Yrittäjäopistossa

Työura raaka-, lisä- ja apuaineiden parissa

Valmistumisen jälkeen Hongell aloitti työt Biofinconissa, Polttimo Yhtiöiden tytäryhtiössä, ensin tuotepäällikkönä, sitten avainasiakasvastuullisena ja viimeiset kuutisen vuotta toimitusjohtajana. Biofincon oli elintarvikeraaka-, lisä- ja -apuaineisiin sekä aromeihin erikoistunut maahantuonti- ja jakeluyritys, joka fuusioitui vuoden 2008 lopussa sisaryhtiönsä Maltaxin kanssa Senson Oy:ksi. Sensonilla Hongell toimi liiketoiminnan kehitysjohtajana 1,5 vuotta.

− Syksyllä 2010 aloitin omalla maahantuontiyrityksellä, mutta Japanin tsunami maaliskuussa 2011 ja lapsen syntyminen käytännössä pysäyttivät liiketoiminnan. Pojan syntymä kuitenkin oli parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Vaikka omaa aikaa ei liiemmälti ole, äitinä on todella oppinut priorisoimaan asioita, Hongell kertoo.

Kesällä 2015 hän alkoi rakentaa Extrxia, joka perustettiin virallisesti keväällä 2016.

− Yrittäjyyden alku ei mennyt lainkaan suunnitelmien mukaan, mutta Extrx sai alkunsa, kun olin tekemässä projektia uuden edustuksen aloittamiseksi. Yrittäjyys poiki mahdollisuuden perustaa Extrx, ja unelma suomalaisten marjatuotteiden matkasta maailmalle sai siivet, Hongell sanoo.

Extrxin tarina alkoi harmituksesta

Extrxin tarina alkoi elintarvike-edustukseen liittyvän keskustelun yhteydessä kolmisen vuotta sitten. Aasiasta oli tullut Suomeen suuri marjajauhepyyntö, jota kukaan ei pystynyt toimittamaan.

− Harmistuneena aloin puhumaan, että marjojen terveysominaisuudet ja prosessointi olivat tulleet minulle tutuiksi lukuisissa projekteissa Biofinconin aikaan ja terveysvaikutteisten marjojen jatkojalostus on lähellä sydäntäni. Tästä sai alkunsa Extrxin liiketoimintaidea – Berries for Better life.

Hongell työsti ideaa puoli vuotta. Yritykseen tulivat mukaan Arctic Internationalin toimitusjohtaja Janne Naapanki ja hallitusammattilainen, OTK Matti Saraheimo. Diplomi-insinööri Jukka Ekberg aloitti toukokuussa 2016 prosessi- ja tuotekehitysvastaavana uutteiden ja muiden erikoismarjatuotteiden kehittämisen ja markkinatutkimuksen Hongellin kanssa. Myöhemmin mukaan yritykseen tulivat DI, ekonomi Antti Kivimaa, Laakkosen Arvopaperi Oy ja KTM Katariina Laakkonen.

− Lisäksi meillä oli vuoden EU:n Horisontti 2020 -rahoituksella töissä post doctoral, elintarviketieteen ja -teknologian tohtori Bhaskar Mitra. Hän työskentelee nykyisin Riddet-Instituutissa Uudessa-Seelannissa, mutta tekee töitä edelleen myös Extrxille, Hongell kertoo.

Laboratorio- ja pilottitutkimuksia tehtiin toista vuotta ennen investointien aloittamista yhteistyössä muun muassa VTT:n ja Aalto-yliopiston sekä Oulun yliopiston Kajaanin yksikön kanssa.

Hongell tähdentää, että Extrx on perustettu nimenomaan vastaamaan marjatuotteiden kysyntään maailmalla.

− Pelkästään luonnonmarjasatomme on satoja miljoonia kiloja. Myös muun muassa sienet, mahla, pakurikääpä ja marjojen lehdet ovat lupaavia raaka-aineita, mutta haasteena on saada ne poimittua talteen riittävän isossa määrin, Hongell sanoo.

Marjojen jalostus on perinteisesti hyvin pääomavoittoista, koska koko vuoden raaka-aineet pitää ostaa kahdessa kuukaudessa. Lisäksi luonnonmarjojen poiminta tuo omat haasteensa. On löydyttävä kärsivällisiä ja asiaan uskovia rahoittajia, jotka ovat valmiit sijoittamaan yritykseen.

− Ilman sijoittajan apua eivät suuret investoinnit olisi olleet mahdollisia, toteaa Hongell.

Extrx on saanut myös julkista rahoitusta tuotekehitys-, markkinointi- ja investointihankkeisiin Finnveralta, Tekesiltä ja Kainuun ELY-keskukselta. Osaamisen lisäksi tarvitaan paljon yhteistyökumppaneita, jotta suomalaisesta luonnonmarjasta tehdyt huipputuotteet ovat tulevaisuudessa mahdollisimman monen saatavilla.