GS1 2D-koodi etenee Pohjoismaissa kokeiluista käyttöön

Perinteinen EAN-viivakoodi on palvellut kaupankäyntiä jo yli 50 vuotta. Kassalla se kertoo, mikä tuote on kyseessä, ja järjestelmä hakee sen perusteella tuotteen hinnan. Myös toimitusketjussa se yhdistää fyysisen tuotteen sen digitaalisiin tietoihin. Ruokaketjussa tarvitaan kuitenkin yhä useammin tarkempaa tietoa tuotteesta: mikä valmistuserä on kyseessä, milloin tuote vanhenee, missä se on valmistettu ja mitä tietoa siitä halutaan välittää kaupalle tai kuluttajalle.

GS1 2D-koodi sisältää saman tuotekoodin kuin EAN-viivakoodi ja voi sisältää lisäksi esimerkiksi eränumeron, päiväystiedon tai sarjanumeron. Sama koodi voi ohjata kuluttajan verkkoon esimerkiksi tarkempiin tuotetietoihin, resepteihin, alkuperätietoihin tai digitaalisiin palveluihin.

Kyse ei ole tavallisesta QR-koodista uudella nimellä. Kansainväliset GS1-standardit määrittelevät, miten tiedot esitetään koodissa, jotta kaupan ja teollisuuden järjestelmät pystyvät tulkitsemaan ne yhdenmukaisesti ympäri maailman. Aivan kuten EAN-viivakoodinkin tapauksessa.

Kaupan omat tuotemerkit näyttävät suuntaa

Pohjoismaista pisimmällä on Norja. Maan suurin päivittäistavarakaupan toimija NorgesGruppen aloitti vuonna 2019 pilotin, jossa kaupan 14 oman tuotemerkin tuoretuotteen GS1 2D-koodiin sisällytettiin tuotekoodin lisäksi päiväystieto. Pilottituotteiden ruokahävikki väheni keskimäärin 18 prosenttia.

Ruotsissa ICA toi keväällä 2026 myymälöihin ensimmäisen päivittäistavaran, jonka pakkauksessa EAN-viivakoodi on korvattu GS1 2D-koodilla. ICA:n mukaan kyse on asteittaisen käyttöönoton alusta, ja tavoitteena on siirtää pitkällä aikavälillä koko oma valikoima uusiin koodeihin.

Kaupan omat tuotemerkit tarjoavat hallitun ympäristön, jossa kauppa voi määritellä koodin ja kehittää samalla omia järjestelmiään hyödyntämään sen sisältämää tietoa. Elintarvikevalmistajille tämä kertoo kaupan pakkaus- ja tietovaatimusten suunnasta. Valmistajien on pystyttävä tuottamaan sovittu tietosisältö ja varmistamaan koodin luettavuus tuotannosta kauppaan asti.

Toimialayhteistyöllä kohti hallittua käyttöönottoa

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kauppa ja teollisuus valmistelevat käyttöönottoa yhteisissä toimialaryhmissä. Niissä jaetaan kokemuksia ja arvioidaan, millaisia muutoksia käyttöönotto vaatii eri osapuolilta.

Elintarviketeollisuudelle tällainen yhteistyö on tärkeää, jotta valmistajat saavat ajoissa tietoa kaupan tarpeista ja voivat huomioida ne investoinneissaan. Yhdessä voidaan sopia koodien tietosisällöistä, tiedon hyödyntämisestä ja eri tuoteryhmien aikatauluista.

Myös Suomessa valmistelua käynnistellään Food Data Finland -verkostossa. GS1 Finland kokoaa alan toimijoita keskustelufoorumiin muodostamaan yhteistä näkemystä käyttöönoton vaiheista, tarvittavista muutoksista ja eri osapuolille syntyvistä hyödyistä.

Kuva: Shutterstock ja GS1 Finland

Tuoteryhmä ja tietosisältö ratkaisevat etenemistavan

Norjassa käyttöönottoa suunnitellaan tuoteryhmittäin, sillä sama etenemistapa ei sovi kaikille tuotteille. Tuoretuotteissa päiväystiedosta saatava hyöty on suuri, mutta muuttuvan tiedon lisääminen koodiin edellyttää yleensä koodin tulostamista tuotantolinjalla. Yrityksen on ratkaistava, mistä erä- ja päiväystieto saadaan, miten se siirtyy tulostimelle ja miten koodin laatu varmistetaan.

Käyttöönotto voi vaatia tulostuslaitteiden ja ohjelmistojen päivittämistä sekä tuotannon tiedonsiirron kehittämistä. Koodin on myös tulostuttava tarkasti pakkausmateriaalille ja kestää tuotannon, varastoinnin ja kuljetuksen rasitukset.

Pitkään säilyvissä tuotteissa voidaan aloittaa kevyemmin staattisella koodilla, joka voidaan esipainattaa pakkaukseen nykyisen EAN-viivakoodin tapaan. Se voi sisältää tuotekoodin ja verkkolinkin, mutta ei erän mukaan vaihtuvaa tietoa.

Käyttöönotto koskee koko elintarvikeyritystä

Elintarvikevalmistajalle GS1 2D-koodin käyttöönotto ulottuu tiedonhallinnasta tuotantolinjan tulostukseen. Suunnitteluun tarvitaan liiketoiminnan, tuotannon, laadunhallinnan, toimitusketjun, IT:n, pakkauskehityksen ja markkinoinnin osaamista.

Ennen teknisiä ratkaisuja on päätettävä, mitä liiketoiminnallista hyötyä koodilla tavoitellaan. Sen perusteella määritellään tietosisältö sekä tarvittavat muutokset järjestelmiin, tuotantoon ja pakkauksiin.

Valmiudet kannattaa kartoittaa ajoissa, jotta järjestelmämuutokset, tuotantolinjojen päivitykset ja pakkausuudistukset voidaan ajoittaa järkevästi. Näin GS1 2D-koodiin voidaan siirtyä hallitusti silloin, kun omat tavoitteet ja asiakkaiden vaatimukset sitä edellyttävät.

Lue lisää aiheesta:

GS1 Finland: GS1 2D-koodi – Uuden sukupolven viivakoodi

Food Data Finland: Liity mukaan

Kehittyvä Elintarvike: Norjalaiskauppa vähensi ruokahävikkiä 18 prosenttia uudella viivakoodiratkaisulla

Kehittyvä Elintarvike: Fazer pilotoi 2D-koodia makeispussissa

GS1 Finland on puolueeton, voittoa tavoittelematon organisaatio, joka standardiensa avulla auttaa asiakkaitaan toimitusketjun tehostamisessa ja hallinnassa. Tuemme suomalaisten yritysten kasvua tarjoamalla palveluita, jotka tuovat tehokkuutta, luotettavuutta ja yhteentoimivuutta yritysten väliseen tiedonjakoon ja edistävät digitalisaatiota. Osana 120 maan GS1-verkostoa olemme mukana kansainvälisessä standardien kehitystyössä ja tuomme sen tulokset suomalaisten yritysten hyväksi. gs1.fi