Viisi rahanarvoista vinkkiä ruokahävikin vähentämiseksi

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään 13.–19.9. Hävikkiviikon viesti ei ole vielä ylittänyt maaliviivaa. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa lentää roskiin vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 23 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohden. Lompakkoa hävikki verottaa 125 eurolla. Nelihenkisen perheen roskiin heittämä ruoka kurittaa kukkaroa noin 500 eurolla vuodessa. Eniten roskiin lentää leipää ja vihanneksia. EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Listasimme viisi konstia, joilla oman arjen ruokahävikkiä pystyy pienentämään.

Hieman nahistunut nauris tai kuivahtanut leipä ei ole vielä roskaruokaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot kuitenkin kertovat, että jokainen suomalainen heittää 23 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa noin kaksi kiloa roskiin heitettyä syötävää viikossa.

– Vuodessa taivaan tuuliin nelihenkiseltä perheeltä lentää tämän takia 500 euroa. Summalla söisi ruhtinaallisesti

tai voisi viettää vaikkapa kylpyläviikonlopun. Hävikin vähentäminen ei ole salatiedettä. Esimerkiksi jäteastiaan usein päätyvät perunoiden ja juuresten kuoret voisi mainiosti käyttää; tai jättää perunat, lantut ja omenat kokonaan kuorimatta. Perunan kuoriminen vähentää kuitupitoisuutta ja mm. verenpainetta alentavaa kaliumin määrää, sanoo Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen.

Pakastaminen estää mikrobien lisääntymisen

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotien ruokahävikin syynä on useimmiten suunnittelemattomuus, arjen tilanteiden muutokset ja keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkeneminen. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen
-elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Selkeästi yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen tähteeksi lautaselle, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä.

­— Ennakoimalla tarvittavan ruoan määrän ja ylijäävän ruoan jatkokäytön pääsee jo pitkälle. Hävikinvähentäjät-tuotteilla annat tähteille jatkoaikaa, esimerkiksi pakastus on oiva tapa vähentää ruokahävikkiä, Parkkinen vinkkaa.

Nahistunut nauris ei ole roska

Kotitaloudet heittävät roskiin eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. Nahistunut nauris tai hieman nuupahtanut kesäkurpitsa eivät ole roskia. Ne voi vielä hyvin hyödyntää vaikkapa pyttipannussa. Myös leipää päätyy turhan usein jätteeseen.

–  Arjen teot saattavat kuulostaa pienille, mutta niillä on iso merkitys. Kyse on enemmänkin asenteesta ja uusien rutiinien oppimisesta. Vihannesten ja hedelmien käyttöikä pitenee, kun käärit puolikkaat sitruunat, kurkut ja sipulit kelmuun odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikki-talkoisiin, Parkkinen muistuttaa.

Peräti 60 prosenttia biojätteestä päätyy sekajätteeksi

Yhdentekevää ei ole sekään, mihin roska-astiaan ylijäämäruoan laittaa. Oikea paikka on biojäteastia tai komposti.

Ympäristöministeriön mukaan kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Luken laskelmien mukaan hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa. EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Viisi vinkkiä ruokahävikin vähentämiseksi

Näin vähennät ruokahävikkiä ja samalla säästät rahaa.

  1. Vältä turhia ostoksia. Ota kännykkä avuksi. Nappaa valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen ruokakauppaan lähtöä, ja suunnittele viikon ruoat. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
  2. Pakasta banaani. Pakkaa tummuneet banaanit ja muut nahistuneet hedelmät ja kasvikset pakastepusseihin, pakasta ja käytä vaikkapa välipalasmoothien raaka-aineena. Pakasta myös yrtit ennen niiden nahistumista.
  3. Älä kuori turhaan. Suurin osa ravintoaineista on kuoren alla eli hyödynnä perunat, omenat ja juurekset kuorineen päivineen. Kukka-, parsa- ja keräkaalista voi hyödyntää myös kannan ja lehdet. Uunijuureksissa ja uuniperunoissa kuoret ovat olennainen osa onnistunutta lopputulosta. Säästät aikaa ja vähennät biojätteen määrää.
  4. Käytä kerralla koko pakkaus. Tuunaa ruokaohjetta niin, että saat käytettyä koko pakkauksen. Jos kaikki ei mene kerralla parempiin suihin, pakasta loput odottamaan uutta herkkuhetkeä.
  5. Luota aisteihisi. Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään. Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta. Maitokaan ei pilaannu Parasta ennen -päivänä, kun huolehditaan kylmäketjusta.

Hävikinvähentäjän pyttipannu

n. 500 g perunoita (yleis- tai varhaisperuna)
1 pieni nahistunut lanttu
1 rkl öljyä
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 punasipuli
2 (n. 200 g) viimeistä käyttöpäivää lähestyvää makkaraa (liha tai vege)
1 pieni nuupahtanut kesäkurpitsa
½ rs viimeviikkoisia kirsikkatomaatteja
3-4 kananmunaa
½ ruukku persiljaa

Lisäksi oman maun mukaan esim. sinappia, ketsuppia, majoneesia tai turkkilaista jogurttia.

  1. Pese ja leikkaa perunat pieniksi kuutioiksi. Kuori lanttu ja leikkaa myös pieniksi kuutioiksi. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla, lisää perunat ja lantut. Valuta päälle öljyä, mausta suolalla ja pippurilla ja kääntele.
  2. Paista 225 asteessa 15 minuuttia.
  3. Kuutioi sillä välin punasipuli, makkarat ja kesäkurpitsa. Lisää pellille, kääntele ja jatka kypsentämistä 15 minuuttia. Halkaise kirsikkatomaatit. Ota pelti uunista, lisää tomaatit ja kääntele.
  4. Tee pyttipannuun muutama kolo ja riko koloihin varovasti kananmunat. Jatka paistamista vielä noin 5 minuuttia. Viimeistele pyttipannu hienonnetulla persiljalla.
  5. Nauti hyvällä omallatunnolla.

Kommentit

Jätä kommentti