Suomen elintarvikealan kansainvälistymisstrategia valmistunut

Suomen elintarvikealan kansainvälistymistä koskeva strategia ja globaali markkinapotentiaalianalyysi ovat valmistuneet. Nämä ovat syntyneet elintarviketeollisuuden yritysten, keskeisten sidosryhmien ja Business Finlandin yhteistyöllä. Kokonaisuus on konkreettinen näkemys Suomen elintarvikeviennin tilasta, tulevaisuuden kehitystarpeista ja markkinoilla vallitsevista mahdollisuuksista.

Strategiadokumentti määrittelee Suomen elintarvikeviennin vision ja strategian vuoteen 2030. Siinä todetaan, että Suomen tulee nostaa kunnianhimon tasoa elintarvikeviennissä, kuten useat EU-maat ovat tehneet jo pitkään. Tarkoituksena on inspiroida keskustelua alan toimijoiden kesken ja auttaa heitä yhdessä suuntaamaan tarvittavia toimenpiteitä elintarvikeviennin kansalliseksi kehittämiseksi.

Suomen elintarvikeviennin edistämisen historia laajemmin toteutettuna on verrattain lyhyt. Elintarvikevientiin alettiin voimakkaammin panostaa julkisia resursseja Suomessa vasta Venäjän markkinoiden osin sulkeuduttua vuonna 2014. Ruokaviennin edistäminen lisää yritysten kasvua, kilpailukykyä, tuotteiden lisäarvoa ja työpaikkojen määrää Suomessa. Koska kotimainen kulutus ei ole kasvanut, niin elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys suomalaisten elintarvikeyritysten kasvulle sekä koko Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja turvallisuudelle.

Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia elintarvikeviennin tulevaisuudelle

Suomessa maatilojen taloudellinen tilanne on hälyttävä ja suuri määrä maatiloja uhkaa lopettaa toimintansa huonon kannattavuuden vuoksi. Ilman vahvaa kotimaista alkutuotantoa Suomi menettää ainutlaatuisen kansallisen ruokaprofiilin ja sen tuomat kilpailuedut. Vientimenestys on siten erittäin tärkeää alkutuotannollemme ja se luo vahvan pohjan koko elintarvikeketjun menestykselle. Pelkkä kotimarkkinalla pysyminen ei selvityksen mukaan ole mahdollista.

Suomesta vastuullisen ruuan arvoketjun edelläkävijä

Strategian asettaman vision mukaan Suomella on tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnettu ruokaprofiili, joka pohjautuu puhtaaseen luontoon, puhtaisiin raaka-aineisiin, vastuulliseen tuotantoon, avoimeen tiedonjakoon ja hyvään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Suomi voi olla ensimmäinen maa maailmassa, jolla on täysin läpinäkyvä, turvallinen ja vastuullinen ruoan arvoketju.

– Tällaista kokonaisvaltaista elintarvikealan kansainvälistymisen strategiaa ja näin laajaa markkinapotentiaalin arviointia ei ole Suomessa aiemmin tehty. Suomen kansallisia vahvuuksia, kuten koko tuotantoketjun turvallisuutta ja valvontaa sekä puhtaita kasvuolosuhteita, hyödynnetään tehokkaasti luomaan kasvua, kilpailukykyä ja arvonluontia elintarvikeviennin tukemiseksi. Yritykset ovat olleet tiiviisti rakentamassa tätä strategiaa, joka tulee hyödyttämään yrityksiä konkreettisesti niiden suunnitelmissa ja vientitoiminnassa, toteaa projektiryhmässä mukana ollut Food from Finland -ohjelman ohjelmajohtaja Esa Wrang.

Elintarviketeollisuuden megaloikka vaatii panostamista

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik toteaa, että jalostusarvon nostaminen on olennaista viennissä. Panostukset kannattaa kohdistaa tarkasti määriteltyihin tuoteryhmiin, sekä oikeille kohdemarkkinoille ja -ryhmille.

– Tarvitsemme tuoteryhmien ja kohdemarkkinoiden tutkittuun tietoon perustuvaa priorisointia. Vahvuuksiamme ovat selkeästi niin maitotaloustuotteet, siipikarjan liha, kauratuotteet ja alkoholijuomat. Lisäksi sianlihalla, marjatuotteilla ja kalatuotteilla on merkittävä rooli. Kasviproteiinituotteilla on myös yhä kasvavaa markkinapotentiaalia. Tuoteryhmien vientiä kasvatetaan jäljitettävyyden, vastuullisuuden ja kestävien tuotantotapojen argumentteja käyttäen. Muun muassa antibioottivapaus, salmonellavapaus, luomu, gluteenittomuus ja raaka-aineiden fraktiointi tarjoavat viejille erilaistamismahdollisuuksia, sanoo strategiatyössä mukana ollut Jansik.

Suomelle erittäin tärkeitä kasvumarkkinoita ovat Ruotsi, Saksa, Ranska, Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Muilla markkinoilla on asiantuntijoiden mukaan näitä tukeva rooli. Toimitusjohtaja Mikko Käkelä Elintarviketeollisuusliitosta painottaa, että Suomi tarvitsee elintarvikevientiin pitkäjänteistä suunnitelmaa, jatkuvuutta ja resurssien selkeää lisäämistä.

– Odotan myös päättäjiltä selkeitä päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta voidaan mahdollistaa elintarvikeviennin tukeminen, sen kehittyminen ja pitkäaikainen vaikuttavuus. Vientiin tulee nyt panostaa, lisäämällä vientiin käytettäviä resursseja, varmistamalla riittävä tuki yrityksille sekä koordinoimalla hankkeita, jotta saavutetaan vaikuttavuus, toteaa Käkelä.

Tiedotteessa mainitut dokumentit ja valokuvamateriaali löytyvät täältä:

Business Finland – Suomen ruokastrategia (15.2.2022)