Kyöstilän Neiti, Ritu ja muutama muuuuu – tiesitkö että luomua ostamalla voit tukea luonnon monimuotoisuutta?

Laiduntaminen kuuluu jokaisen luomulehmän elämään, ja lisäksi Valio Luomu™ maidontuottajat lisäävät luonnon monimuotoisuutta viljelemällä pelloilla monipuolisesti erilaisia viljelykasveja. Näin lisätään lajikirjoa ja tarjotaan pölyttäjähyönteisille sopivia ravintokasveja. Valio Luomu™ maitopakkauksissa viestitään helmikuusta alkaen laiduntamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Uusissa pakkauskuvissa ihastellaan Kyöstilän luomutilan lehmiä ja laitumia.

”Luomutuotteiden käyttäjät ovat kiinnostuneita tuotteiden tiestä aina alkutuotannosta kaupan hyllylle asti. Pakkaukset ovat mutkaton keino kertoa Valio Luomu™ tuotteiden taustasta faktoin ja kuvin”, Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet kertoo.

Joka kolmas suomalainen ostaa luomua viikoittain, ja luomutuotteiden ostajat ovat ihan kaikenlaisia tavallisia suomalaisia joka puolelta maata. Miesten osuus on hieman kasvanut ja lapsiperheiden osuus jonkin verran korostunut. Luomun suosio on kaiken kaikkiaan jakaantunut aiempaa tasaisemmin. Kymmenessä vuodessa säännöllisesti luomua käyttävien määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla. Ostetuimpia luomutuotteita ovat hedelmät, vihannekset ja maitotuotteet, eli ihan tavallinen arkiruoka.

Laiduntamista käytännössä Kyöstilän tilalla

Laiduntaminen on oleellinen osa luomulehmän elämää. Luomulainsäädännön mukaan eläinten tulisi päästä laiduntamaan aina, kun se on mahdollista. Kaikki luomueläimet siis laiduntavat kesäisin. Valio Luomu™ maitoa tuottavat lehmät myös asuvat pihattonavetassa, jossa ne saavat liikkua vapaasti joka päivä ja viettää aikaa laumassa. Laiduntaminen vaikuttaa monin tavoin lehmien hyvinvointiin ja tarjoaa mahdollisuuden niille tyypillisen käyttäytymiseen. Käytännössä arki kulkee Orimattilassa, Kyöstilän tilalla näin:

”Meillä on tarjolla monenlaista laidunta, ja näin pitää ollakin. Lehmät laiduntavat vuorotellen eri laitumilla, jotta laitumien kasvusto saa välillä kasvaa rauhassa. Me ihmiset teemme laitumille huoltoniittoa ja keväisin täydennyskylvämme laitumia. Siemenseoksessa on monipuolisesti eri kasveja, kuten apilaa ja sinimailasta. Näin tuemme lajikirjoa, tarjoamme pölyttäjähyönteisille sopivia ravintokasveja sekä sidomme kasvien avulla hiiltä ilmakehästä maaperään”, Outi Kyöstilä sanoo.

Jokivarsilaitumella lehmät ovat töissä maisemanhoidollisissa tehtävissä. Lisäksi Kyöstilässä on metsälaidun, jossa lehmät voivat harrastaa hieman vaativampaa liikuntaa mäkimaastossa. Puunrunkoihin voi kyhnytellä kylkiä, joita ei muuten ylety rapsuttamaan. Siinä tuoksinassa saattaa käsivarren paksuinen puu tosin kellistyä juurineen. Metsälaidun on aivan erityinen paikka eräässä toisessakin asiassa.

”Moni kesävasikka on nähnyt maailman ensi kertaa tuolla mäen päällä, puun alla. Kenties se tuntuu rauhalliselta poikimapaikalta”, Outi Kyöstilä kertoo.

Metsälaitumen perustaminen on tarjonnut yllättävän bonuksen Kyöstilän tilan ruokalautaselle. Lehmät pitävät metsänpohjan avoinna ja rinteeseen onkin yllättäen alkanut kasvaa korvasientä. Metsälaitumet ovatkin erittäin lajirikkaita, mutta aikojen saatossa harvinaistuneita maatalousympäristöjä. Laiduntaminen on erityisen hyvä keino metsälaidunten monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Tehokasta hiilensidontaa

Luomurehu viljellään luonnonmukaisesti. Sen viljelyssä ei ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Keinolannoitteiden sijaan lannoituksessa käytetään karjanlantaa, biologista typensidontaa sekä viherlannoitusta. Kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan käytetään esimerkiksi suunnitelmallista viljelykiertoa, viljelytekniikkaa ja taudinkestäviä kasvilajikkeita. Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia.

Kyöstilässä tavoitteena on 5-6 vuoden kierto ja peltoja pyritään pitämään mahdollisimman vähän talvisin ilman kasvipeitettä eli muokattuna.

”Viime syksynä uudistimme ensimmäisen kerran nurmia syysrukiin avulla. Eli toisen rehusadon jälkeen elokuun alussa nurmet muokattiin ja lohkot kylvettiin syysrukiille, joten saatiin jo talveksi uusi kasvipeite lohkolle. Jos kasvusto onnistuu, niin kesällä teemme siitä rehua lehmille. Puhuin asiasta 80-vuotiaalle isälleni ja luulin kokeilleemme jotain uutta. Isä tuumasi, että näin tehtiin ennen vanhaankin, Outi Kyöstilä kertoo.

Valiolla on tavoitteena aktiivisesti vähentää maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä niin, että maidon hiilijalanjälki olisi nollattu vuoteen 2035 mennessä. Yksi keino tähän on hiiliviljely.

”Valiolla puhutaan hiiliviljelystä. Mekin olemme niiden 250 tilan joukossa, joille Valio järjesti hiiliviljelykoulutuksen. Hiiliviljelyssä on kyse keinoista, joilla maaperä pidetään terveenä, jotta sillä on kyky sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä. Hiiliviljely on meille tuttua arkea jo pitkältä ajalta, sillä luomuviljelyn toimintatavat, kuten siemenseosten käyttö lajikirjon lisäämiseksi ovat samoja kuin hiiliviljelyssä”, Outi Kyöstilä sanoo.

Laiduntamisen kultaiset säännöt

Laiduntavat lehmät ovat hykerryttävän kaunis näky, ja ainakin Kyöstilän tilan lehmät ovat myös sosiaalisia. Miten laitumeen ja seurallisiin laiduntajiin sitten pitäisi suhtautua?

”Laidun on lehmien omaa yksityisaluetta, joten sinne ei saa mennä. Koskaan ei tiedä, millaiset tunnelmat laumassa on. Etenkin kiimaiset eläimet voivat olla varsin emotionaalisia ja mielialat saattavat myös vaihdella. Lehmä on aika iso eläin, joten on hyvä, että kumpikin pysyy omilla puolillaan aitaa. Luomulehmien ruokinta on tarkkaa hommaa, joten emme myöskään halua, että lehmille syötetään mitään ylimääräistä”, Kyöstilä neuvoo.

Siispä katsoa saa mutta ei koskea. Luomulehmät syövät luomusääntöjen mukaan tuotettua rehua. Suomessa lehmien tärkeintä ravintoa on tilalla kasvava nurmi eli heinä. Sitä luomulehmät syövät kesällä tuoreena laitumelta ja talvella säilöttynä. Suurin osa rehusta on omalla tilalla tuotettua.

Pääsääntöisesti Kyöstilän monipuoliset laitumet riittävät laumalle hyvin mutta sattuuhan sitäkin, että sorkkaväki saa päähänsä lähteä maailmaa valloittamaan. Lauman perässä juostessaan Outi Kyöstilä saattaa ajoittain kyseenalaistaa ammatinvalintaansa.

”Kannustan aina vähentämään ajonopeutta ja tarkkailemaan tienvieriä, kun ajat laitumien viereisillä pikkuteillä. Karkumatkat ovat harvinaisia mutta mahdollisia”, hän kertoo.

Purkkien sankarittaret Kyöstilän Neiti, Ritu ja muutama muuuuu

Kyöstilän tilan lehmillä, kuten muillakin Valion maidontuottajien lehmillä on jokaisella oma nimi. Helmikuusta alkaen Valio Luomu™ maito- ja piimäpakkauksissa seikkailevat seuraavat Kyöstilän tilan lehmät: rasvattomassa maidossa ja täysmaidossa Kyöstilän Nalle Puh, Piimässä Kyöstilän Oneplus ja kevytmaidossa Kyöstilän Neiti sekä Kyöstilän Ritu.

Pakkauksista löydät laiduntamiseen liittyvää tietoa tiiviissä muodossa, helppo nauttia vaikkapa aamukahvin kanssa siis! Valion verkkosivuilla pääset perehtymään tarkemmin luomulehmän elämäänlaiduntamisen hyötyihin eläinten hyvinvoinnille sekä hiiliviljelyyn ja muihin Valion tekoihin maidon hiilijalanjäljen nollaamiseksi.

Kyöstilän tilan elämään voit kurkata vaikkapa instagramin kautta @kyostilantila