Hävikinhallinta kotona hillitsee ruokamenojen kasvua merkittävästi

Kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin kokonaisarvo Suomessa on yli puoli miljardia euroa vuodessa. Henkilöä kohti laskettuna hävikin arvo on noin sata euroa vuodessa. Hävikkiä vähentämällä kuluttaja voi hillitä ruokamenojaan – tarkastelujaksolla kotitalouden ruokahävikin vähentäminen kolmannekseen olisi nollannut ruoan hinnan nousun vaikutukset.

Luonnonvarakeskus Luke selvitti, miten kuluttaja voisi ruokahävikkiä vähentämällä kompensoida ruoan hinnan nousun vaikutuksia omaan talouteensa. PTY:n ja Motivan toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä on hyödynnetty PTY:n tuottamaa tilastoa päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtaisesta myynnistä.

Luke arvioi suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikkiä vuodessa noin 25 kiloa henkilöä kohti. Elokuun 2022 hinnoilla hävikin arvo vuodessa on 106 euroa henkilöä kohti ja kotitalouksien hävikin kokonaisarvo vuositasolla noin 590 miljoonaa euroa. Ruokahävikin arvo on noin 3,6 prosenttia kotitalouksien ruokaan käyttämästä rahamäärästä.

Kuluttajat ostavat jo vähemmän ja edullisempaa

Kyselyjen ja tutkimusten mukaan hintojen noustessa ruoan hinnan merkitys on korostunut kuluttajien arjen valinnoissa. Hintoja seurataan entistä tarkemmin, kuluttajat valitsevat edullisempia vaihtoehtoja ja ostavat vähemmän. Tarjouksia suositaan ja hävikkituotteet tekevät kauppansa.

– Luken selvitys osoittaa, että jos kuluttaja olisi edellä mainittujen tekojen lisäksi vähentänyt ruokahävikkiään kolmannekseen, hän olisi voinut estää ruoan hinnan nousun vaikutukset omaan kotitalouteensa. Jos kuluttaja ei olisi muuttanut ostoskorinsa sisältöä eikä vähentänyt hävikkiään, hänen ruokakulunsa olisivat nousseet keskimäärin 21 euroa kuukaudessa, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.

– Etenkin näin nopean inflaation aikana kuluttajien olisi hyvä kiinnittää huomiota ruokahävikkiinsä myös taloudellisista syistä. Ruoan hinnan nousun vaikutuksia omaan talouteen voi torjua omaa hävikkiään vähentämällä, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo.     

Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkifoorumi-hankkeessa kauppa, neuvontajärjestöt ja liki 80 muuta toimijaa tekee työtä kuluttajien ruokahävikin vähentymiseksi. Keskeinen tavoite on löytää uusia keinoja ohjata kuluttajia kohti pienempää hävikkiä esimerkiksi hyödyntämällä käyttäytymistaloustieteen menetelmiä, kuten ns. tuuppausta. Kaupan yrityksissä on muun muassa kehitetty reseptipalveluja ja viestitty arkisista vinkeistä hävikin vähentämiseksi. 

Puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä

Ruokahävikki tarkoittaa turhaan kulutettuja resursseja elintarvikkeen koko tuotantoketjussa. Kansallisessa ruokahävikkitiekarttahankkeessa elintarvikeketjun toimijat tekevät yhteistuumin töitä puolittaakseen ruokahävikin koko ketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää aktiivisia toimia ketjussa alkutuotannosta aina kuluttajaan asti.

– Kuluttajien toimilla on huomattava merkitys siinä, saavutetaanko Suomen tavoite ruokahävikin puolittamisesta. Asia on tärkeä myös kuluttajan oman taloudenpidon kannalta. Ruokaa ei kannata heittää roskikseen, maa- ja metsätalousministeriön Ruokaosaston erityisasiantuntija Petri Koskela sanoo.

Päivittäistavarakauppa edistää ruokahävikin vähentämistä myös elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Yritysten siinä raportoimilla toimilla ruokahävikkiä vähennettiin lähes 12 miljoonaa kiloa vuosina 2019–2021. Koko päivittäistavarakaupan tasolla ruokahävikki väheni 1,6 prosentista (vuonna 2018) 1,3 prosenttiin (vuonna 2021).

SelvitysRuokahävikin rahallinen arvo elokuussa 2022. Kotitalouksien ruokahävikin vähentämisen potentiaali kuluttajahintojen nousun kompensoinnissa (pdf)

Tutustu myös:

Kommentit

Jätä kommentti