Elintarvikkeiden hankintakriteerit uudistettiin

Julkiset ruokapalvelut voivat tarjota entistä vastuullisempaa ruokaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vuonna 2017 laaditut vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Kriteerien päivitystyön tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa ja lisätä elintarvikkeiden kotimaisuusastetta julkisella sektorilla. 

Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää julkisia hankkijoita huomioimaan kilpailutuksissa hinnan lisäksi vastuullisuuden. Myös kansallinen hankintalaki kannustaa ja mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioinnin julkisissa hankinnoissa.

– Suuren volyymin takia julkisilla hankinnoilla voidaan edistää vastuullista ruoantuotantoa ja siksi mahdollisimman kannustavat hankintakriteerit ovat avainasemassa. Elintarvikeala on kehittynyt kolme vuotta sitten laadittujen hankintakriteerien julkaisemisen jälkeen ja kriteerien päivitys oli tullut ajankohtaiseksi, kertoo erityisasiantuntija Auli Väänänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luonnonvarakeskus tuotti taustatietoa kriteerityön pohjaksi ja Motivan hankinta-asiantuntijat varmistivat, että kriteerit ovat hankintalain mukaisia ja julkisiin hankintoihin soveltuvia. Elintarvikealan yritykset, hankkijat ja sidosryhmät ovat saaneet kommentoida kriteeriluonnoksia syksyn aikana.

– Jotta hankintakriteerit ovat käyttökelpoisia, kriteerien tulee olla todennettavissa ja markkinoilta tulee löytyä riittävästi kriteerit vastaavia tuotteita, sanoo asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta.

Hyvien hankintakriteerien löytäminen ei ole helppoa

Kaikille asioille, joita hankinnoissa halutaan painottaa, ei pystytä asettamaan vertailukelpoista ja todennettavaa kriteeriä. ­

– Hyvä esimerkki tästä on hiilijalanjälki. Valmistajat kyllä tarjoavat tuotteidensa hiilijalanjälkilaskemia, mutta ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä laskentamenettelyissä ja laskennan lähtötiedoissa on isoja eroja. Siksi niitä ei toistaiseksi voi asettaa hankinnan kriteeriksi, toteaa Ovaskainen. 

Myös pelkän kotimaisuuden käyttäminen hankintakriteerinä on EU:n hankintadirektiivin mukaan kiellettyä.

– Sen sijaan meillä on paljon eläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen ja kasvinsuojeluun liittyviä tekijöitä, joita voidaan vertailla ja todentaa. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja kuin sairaiden eläinten hoitoon ja eläinlääkärin valvonnassa. Tällaisia asioita kannatta hankkijoiden nostaa esille kilpailutuksissa. Se on turvallista kuluttajille ja myös tuottajien oma etu ja hyvä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla, kertoo Väänänen.

Tuore tutkimustieto ympäristövaikutuksista hankkijoiden käyttöön

Kriteerientyön rinnalla Luonnonvarakeskus kokosi tutkimustietoa eri elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista, kuten ilmastovaikutuksista, rehevöittävistä päästöistä, vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen sekä eläinten hyvinvointikysymyksistä. Lisäksi Reilun kaupan yhdistys koosti tietoa sosiaalisista vastuullisuuskysymyksistä, joita elintarvikkeiden tuotantoon liittyy. 

Tietopaketin tarkoitus on lisätä hankkijoiden ja yhtä lailla esimerkiksi kuntapäättäjien osaamista ruoan vastuullisuuskysymyksistä.

– Valitettavasti tieto ei useinkaan ole yksiselitteistä. Eri tuotantotavoilla, kuten luomutuotannolla, on sekä hyviä että huonoja puolia tarkastelukulmasta mukaan. Nyt laaditut tuotetietokortit antavat kuitenkin kokonaiskuvan elintarvikkeisiin liittyvistä moniulotteisista ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksistä, ja tarjoavat varmasti uutta tietoa monelle, sanoo Auli Väänänen.

Päivitetty kriteeriopas on ladattavissa Motivan verkkosivuilta.