Ruokahävikki ja senioriystävälliset pakkaukset ohjaavat pakkausalan kuluttajatutkimusta

Maailman pakkausalan yliopistot ja tutkimuslaitokset kokoontuivat kesäkuussa Kiinan Zhuhaihin IAPRIn (International Association of Packaging Research Institutes) maailmankonferenssiin, jossa esitettiin 100 paperia ja 40 posteria eri tutkimusalueilta. Kuluttajatutkimusta sivusi noin kymmenen esitystä. Ne keskittyivät ruokahävikin ja väestön ikääntymisen myötä syntyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Norjalainen Nofima oli toteuttanut projektin, jolla oli pyritty lisäämään pakkaamisen hyväksyttävyyttä ruokahävikin vähentämiseksi. Projektissa oli tutkittu, miten kuluttajille annettava lisäinformaatio vaikuttaa pakkaamisen hyväksyttävyyteen. Osalle kuluttajista esitettiin hedelmä-, vihannes-, sushi- ja meetwurstipakkauksia, joihin oli lisätty ”Packaged for longer shelf life” -tarra. Toinen osa kuluttajista ei nähnyt tarraa. Tulosten perusteella tarrat lisäsivät pakkaamisen hyväksyttävyyttä, ja kuluttajat valitsivat useammin pakatun tuotteen pakkaamattoman sijaan. Tutkimus osoittaa, että elintarvikealan yritykset pitävät monia asioita itsestäänselvyyksinä, vaikka ne eivät ole lainkaan selviä kuluttajille.

Eri kotitaloustyypeille sopivat pakkauskoot

Yhdysvalloissa kahdeksan prosenttia ruokahävikistä syntyy maidosta, jota kaadetaan viemäristä alas 4 500 miljoonaa litraa vuodessa. Michigan Staten yliopistossa oli simuloitu eri kokoisten ja ikäisten kotitalouksien maidon kulutusta ja siihen liittyvää käyttäytymistä.

Tuloksena syntyivät suositukset kullekin kotitaloustyypille sopivimmaksi pakkauskooksi, eli kannattaako maitoa ostaa neljännesosan, puolikkaan vai gallonan pakkauksessa ja kuinka monta pakkausta kerralla, jotta tuote ei lopu kesken. Samanlainen tutkimus olisi kiinnostavaa toteuttaa eri kokoisille jogurttipakkauksille.

Hollantilaisen Twenten yliopiston ja PTR:n (Package Testing & Research) yhteisessä tutkimuksessa vertailtiin vaihtoehtoisia pakkaustapoja hollantilaisille kirsikkatomaateille. Tutkimus toteutettiin sekä Hollannissa että Suomessa, ja kummassakin haastateltiin 12 kuluttajaa.

Hollannissa kuluttajat olivat valmiita maksamaan 500 gramman kartonkirasiasta 0,74 euroa enemmän kuin muovirasiasta. Suomalaisten maksuhalukkuus oli 0,53 euroa. Kartonkipakkauksen haasteiksi todettiin läpinäkymättömyys ja epähygieeniseksi todetut aukot. Pakkaukseen toivottiin lisää ikkunoita, jotta pakkauksen sisältö olisi paremmin esillä ja tuotteen pilaantuminen helpommin havaittavissa. Myös pakkauksen valjuun ulkoasuun toivottiin lisää väriä. Napakkaan muovisankoon suhtauduttiin positiivisemmin kuin huteraan muovirasiaan, koska sillä todettiin olevan jälkikäyttöä.

Sangon monikäyttöisyys heijastui myös kuluttajien maksuhalukkuuteen. Hollantilaiset olivat valmiita maksamaan muovisankoon pakatuista tomaateista hieman kartonkirasiaa alhaisempaa hintaa, kun taas Suomessa maksuhalukkuus oli kartonkirasiaa korkeampi.

Pakkaus voi olla nuorille ainoa brändikontakti

PTR esitteli konferenssissa tutkimusta, jossa selvitettiin sukupolvien suhdetta pakkauksiin. Tutkimus toteutettiin vuonna 2011 ja siihen osallistui 1 934 suomalaista kuluttajaa. Osallistujat jaettiin kuuteen sukupolveen ennen sotia syntyneestä sukupolvesta milleniaaleihin.

Tutkimuksen perusteella pakkausten toiminnallisuus ja informatiivisuus korostuvat selkeästi ikääntyneiden kuluttajien joukossa. Senioriystävällisiksi suunnitelluilla pakkauksilla on myös suuri kansantaloudellinen merkitys, koska elintarvikepakkausten avattavuus on perusedellytys ikäihmisten kotona selviytymisessä.

Myös Australiassa oli tehty pakkaustutkimusta sairaaloissa olevien potilaiden keskuudessa. Hälyttävää oli, että puolet potilaista oli aliravittuja. Suurin osa sairaalassa jaetusta ruuasta oli valmiiksi pakattua, ja suurimmalla osalla potilaista oli suuria vaikeuksia käyttää pakkauksia.

PTR:n tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostavat pakkausten kokemuksellisuutta muita sukupolvia enemmän, mikä korostaa pakkaussuunnittelun merkitystä osana markkinointiviestintää. Perinteisten medioiden sijasta pakkaus saattaa olla nuorille ainoa brändikontakti, joten sekä designin että pakkauksen muodon ja tuntuominaisuuksien merkitys kasvaa, jos käytöstä halutaan syntyvän positiivinen muistijälki.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sukupolvien käsityksiä ympäristöystävällisestä pakkauksesta ja vaihtoehtoisten pakkaustapojen ja -materiaalien suosiota ikäryhmissä. Tuloksista on valmistunut englanninkielinen raportti PTR:n julkaisusarjaan, joka on ladattavissa osoitteesta www.ptr.fi.

Active & Intelligent Packaging -työryhmä perustettiin

Konferessin päätteeksi kokoontuivat tutkimusaiheiden ympärille perustetut, tutkijoiden verkottumista edistävät työryhmät. Konferenssissa perustettiin uusi Active & Intelligent Packaging -työryhmä, jonka tavoitteena on edistää teknologioiden käyttöönottoa tutkimuksen avulla. Suomesta IAPRIn jäseniä ovat VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto ja PTR.

Pakkausalan tutkijat olivat aiemmin keväällä koolla Riikassa EU:n ActinPak-verkoston puitteissa pohtimassa keinoja lisätä teknologien tunnettuutta ja käytännön kokeiluja. Työskentelyn tuloksena on syntynyt muun muassa yrityksille suunnattua tietoa aktiivisista ja älykkäistä teknologioista, mitä on tarjolla monella eri kielellä. Hankkeen loppukonferenssi järjestetään Wienissä marraskuussa 2018. Hankkeesta on saatavissa lisätietoa osoitteessa http://www.actinpak.eu/.