Kotileivonta on yleistynyt koronapandemian myötä. Kuva: Annie Spratt / Unsplash
LeipomoteollisuusPirjo Huhtakangas

Suomalaisten leivontainto jatkunee

Kuluttajien käyttäytymistä SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksessa työkseen tutkiva Rami Paasovaara arvioi, että suomalaiset leipovat edelleen innokkaasti kotona.

– Kotileivonta lisääntyi korona-aikana. Tänä vuonna se näyttäisi jonkin verran vähenevän vuoden 2020 huippulukemista, mutta myynti jäänee kuitenkin syksyllä korkeammalle tasolle kuin syksyllä 2019. Arvioimme leivontatuotteiden kysynnän pysyvän voimakkaampana kuin ennen korona-aikaa, vaikka se laskisi ensimmäisen koronasyksyn lukemista, Paasovaara kiteyttää.

Esimerkiksi jauhojen ja tärkkelysten menekki kasvoi 19 prosenttia korona-ajan ensimmäisen vuoden aikana edeltävään vastaavaan aikaan nähden. Valikoimiin on tullut myös uusia jauhoseoksia, joista suurin osa on ohukaisjauheita ja pizzajauhoja.

– Ohukais- ja pizzajauhojen menekki on kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vaikka kaikkien jauhoseosten myynti on laskenut kyseisenä aikana. Mutta kun verrataan kaikkien jauhoseosten myyntiä parin vuoden takaiseen, menekki on kehittynyt noin 40 prosenttia, Paasovaara toteaa.

Kotileivonta yksi keskeinen ilmiö

Kotileivontaon yksi S-ryhmän marraskuussa 2020 julkistamista keskeisistä ilmiöistä, jotka ohjaavat suomalaisten ruokaostoksia. Muita ovat esimerkiksi perunan paluu ruokapöytiin, tuoreen kalan suosion kasvu ja alkoholittomien oluiden aseman vahvistuminen.

Suomalaiset ovat ostaneet viime ja tänä vuonna kaikenlaisia leipomotuotteita: suolaista ja makeaa tuoreena, kuivana ja pakasteena, kuten aiemminkin.

– Tummissa ruokaleivissä ei ole menekin kasvua, mutta vaaleissa ruokaleivissä noin viisi prosenttia: kauraleipien suosio on kasvattanut myyntiä. Gluteenittomat, tuoreet leipomotuotteet vetävät edelleen yhä paremmin. Niiden kilomyynti on kasvanut noin 15 prosenttia vuodessa, Paasovaara tarkentaa.

Hän muistuttaa, että helppous on edelleen valtatrendi, mikä näkyy hieman leivonnaispakasteiden ostamisessa. Niiden menekki on kasvanut korona-aikana yli viisi prosenttia.

Paistopisteiden myynti on palautunut

Korona-aikanakärsijäksi joutuivat paistopistetuotteet ja vastaavat irtomyytävät ja sulatettavat leipomotuotteet, kun niiden myyntiä jouduttiin rajoittamaan hygieniasyistä. Korona-ajan alussa niiden myynti tippui kymmeniä prosentteja, mutta keväällä 2021 on palattu entiseen. Paistopisteiden myynti on jo samalla tasolla kuin pari vuotta sitten.

Pandemia ja etätyö ovat muuttaneet ostokäyttäytymistä. Kotona on laitettu ruokaa ja leivottu ja ostettu ruokaa verkkokaupoista aikaisempaa enemmän.

Koronapandemia muutti leipomotuotteiden toimituskanavia

Maaliskuun puolessa välissä 2020 leipomotuotteiden toimituskanavissa tapahtui suuri muutos. Koronapandemian takia asetettujen rajoitusten myötä leipomotuotteiden toimitukset kouluihin, ravintoloihin, työpaikkaruokaloihin ja kahviloihin romahtivat rajusti.

Suomalaiset jäivät etätöihin ja -kouluun, ravintoloiden ja kahviloiden asiakasmääriä ja aukioloaikoja rajoitettiin. Kahvilat ja ravintolat hiljenivät, ja pitopalveluiden tilaukset tyrehtyivät.

Asiakasmäärien lasku näkyi edelliseen vuoteen verrattuna suoraan leipomoiden toimituksissa horeca -sektorille: hotelleille, ravintoloihin ja pitopalveluille. Toimitettujen tuotteiden määrä väheni vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana yli 20 prosenttia. Synkimmät luvut nähtiin huhtikuussa, jolloin toimitukset vähenivät yli puolella edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Vähittäiskaupassa toimitusten määrät eri tuoteryhmissä sen sijaan kasvoivat kahvileipiä ja konditoriatuotteita lukuun ottamatta.

Leipomoiden ruokaleivän, kahvileivän ja konditoriatuotteiden sekä ruokaisien tuotteiden, kuten karjalanpiirakoiden, pasteijoiden ja suolaisten piirakoiden, toimitusmäärien lasku jatkui tammi-helmikuussa 2021. Rajuinta lasku oli kahvileipä- ja konditoriatuotteissa, keskimäärin noin 30 prosenttia. Myös ruokaleipien toimitusmäärät vähenivät edellisen vuoden tammi-helmikuuhun verrattuna reilun viidenneksen.

Määrällisesti vaalean leivän toimitukset tippuivat tummaa leipää enemmän, mutta koska tummaa leipää käytetään horeca-sektorilla vähemmän, sen toimitusten suhteellinen muutos oli vaaleaa leipää suurempi. Pandemiarajoitusten vaikutukset jatkuivat edellisvuotta vastaavina. Myös ruokaisien tuotteiden myynnissä horeca-sektorilla on nähtävissä koronapandemian maaliskuussa 2020 aloittamaa laskua myynnissä.

Maalis-huhtikuussa 2021 koronarajoitukset olivat edellisvuotta lievemmät, mikä sai ihmiset taas liikkeelle ja asioimaan ravintoloissa ja kahviloissa.

Horeca-toimituksissa oli laskua maaliskuussa 2021 enää vajaa viisi prosenttia vuoden 2020 tasosta, ja huhtikuussa 2021 toimitukset kasvoivat jo lähes puolella edellisvuoteen verrattuna. Toimitusmäärissä horeca-sektorilla oli nähtävillä selvä suunta ylöspäin, vaikka ne olivat vielä noin neljänneksen alempana vuoden 2019 tasoon verrattuna.

Vähittäiskaupassa alkuvuoden 2021 leipomotuotteiden toimitusten tilanne on ollut valoisampi. Etenkin vaalean leivän toimitukset vähittäiskauppaan ovat nousseet alkuvuonna jopa kolmisen prosenttia vuoden 2019 tasoa korkeammalle. Suomalaiset syövät edelleen leipää, mutta se on siirtynyt ravintoloiden ja kahviloiden pöydästä kotikeittiöihin.

Myös kahvileivän ja konditoriatuotteiden myynti vähittäiskaupassa on vilkastunut edellisen vuoden alkuun verrattuna. Ihmiset ovat uskaltaneet kutsua läheisiä kahvittelemaan, ja perheen parissa on herkuteltu myös leipomoherkuilla.

Toimitusten määrä on edelleen reilun kymmenyksen pienempi kuin vuonna 2019, mutta tilanne paljon edellisvuotta valoisampi. Ihmiset liikkuvat ja harrastavat jo enemmän, mikä näkyy myös vähittäiskaupan ruokaisien tuotteiden toimituksissa: ne ovat kivunneet jo vuoden 2019 tasolle.

Terhi Virtanen
projektikoordinaattori
Leipätiedotus ry

Lähde:

Leipomotuotteiden toimitustilastot 2019, 2020 ja tammi-huhtikuu 2021. Leipätiedotus ry

Jauhotuotteiden suosio kasvoi

NielsenIQ -myymälärekisteri julkaistaan vuosittain maaliskuussa, mutta siihen ei kerätä tuotekohtaisia tietoja. Yritys seuraa jatkuvaa päivittäistavara- ja tuoreryhmäostamista Suomessa Homescan -kuluttajapaneelitutkimuksella, jossa on 5 000 jäsentä. He skannaavat kotona ostamansa päivittäistavarat, ja tämä tieto painotetaan tilastollisesti vastaamaan kaikkien suomalaisten kotitalouksien ostamista.

Homescan -tutkimuksella raportoitu tieto eroaa jossakin määrin päivittäistavaramyyntitiedosta, johon myymälärekisteri perustuu.

Homescan -kuluttajapaneelin mukaan päivittäisvaraostojen volyymi kasvoi 6,7 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Tuoreiden leipomotuotteiden volyymi kasvoi 2,6 prosenttia sisältäen tummat ja vaaleat leivät sekä kahvileivät. Jauhotuotteissa kasvu oli 19,3 prosenttia.

Verkkokaupan osuus oli viime vuonna 1,8 prosenttia päivittäistavaraostojen arvosta ja 2,4 prosenttia tammi-toukokuussa 2021. Homescan -paneelissa verkkokaupan päivittäistavaraostot sisältävät laajasti muitakin päivittäisiä tavaroita kuin elintarvikkeita. Elintarvikkeiden arvosta se oli 1,5 prosenttia vuonna 2020 ja 2,1 prosenttia alkuvuonna 2021. Verkkokaupasta ostaminen kasvaa edelleen.

Suomen päivittäistavaramyynnin arvo oli viime vuonna 20,2 miljardia euroa.