Kaupallisen kalastuksen arvoketjut kuntoon yhteistyöllä Itä-Suomessa

Kotimaisen luonnonkalan kalastuksen, jalostuksen ja kaupan pitää olla kannattavaa koko arvoketjulle, jotta markkinoiden kasvavaan kysyntään pysytään vastaamaan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kehittää järvikalan arvoketjua ruokapalvelujen, kalastajien ja kalanjalostajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Perinteiset luonnonkalat kuten silakka, muikku ja suomukalat kiinnostavat entistä enemmän kalanjalostajia, kalakauppiaita ja vähittäiskauppaa. Lähialueen luonnonkalat mielletään ympäristön, ilmaston ja työllisyyden kannalta kestäviksi valinnoiksi. Särkikalojen jalostus on sisävesillä monin paikoin lisääntynyt, mikä on nostanut särjen tuottaja-arvoa merkittävästi.

Uusia kalastusmenetelmiä kehitetään

Vähempiarvoisten kalalajien, erityisesti särkikalojen, kannattava kalastus vaatii itäsuomalaisilta kalastajilta uutta menetelmäosaamista ja investointeja pyydyksiin.

Kalastusmenetelmien kehittäminen, kuten särkikalojen elävänä säilyttäminen sumpussa tai vesillä tapahtuvan pyydyslajittelun kehittäminen ovat edullisia keinoja lisätä kannattavuutta. Ne mahdollistavat riittävän suurien kuljetus- ja jalostuserien keräämisen ja vähentävät jalostukseen sopimattomien erien käsittelytarvetta.

Kalansaaliin lajittelun, perkauksen ja käsittelyn automatisointi vähentää työvoimakustannuksia. Laitekanta on suunniteltu pääosin kansainvälisille markkinoille ja merikalastukseen. Siksi tarvitaan laitevalmistajien, jalostajien ja kalastajien yhteistyötä, jotta laitekanta saadaan sopivaksi sisävesien saaliskalojen käsittelyyn.

Särkikaloja pyydetään paljon myös hoitokalastuksissa. Kuva: Manu Eloaho

Vastuullisuus ja kestävyys pitää todentaa

Sisävesien kalakannoissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja kalakannat kestävät kalastusta. Tuontikalan korvaaminen kotimaisella vaihtoehdolla vahvistaa kalastuselinkeinoa ja aluetaloutta sekä hoitaa kalakantoja ja poistaa ravinteita vesiekosysteemistä.

Ruokapalveluilla on merkittävä osuus kotimaisen, vastuullisen kalan käytön lisäämisessä. Tuoreen kalan saatavuus ja hinta koetaan usein käytön esteiksi, ja tuotevalikoimaa pitää monipuolistaa. Tarvitaan koko ketjun toimia, jotta ruokapalvelujen ja ravintoloiden kalan tarjontaa voidaan lisätä.

Kalastuksen vastuullista ja kalakantojen kestävyyttä todentavat sertifikaatit tai järjestelmät ovat merkittäviä erityisesti viennissä. Jotta kalastuksen ekologista kestävyyttä voidaan arvioida, tarvitaan tietoa muun muassa kalakantojen tilasta, kaupallisen kalastuksen saaliista ja pyynnistä.

Pienimuotoisen sisävesikalastuksen tietojen keruun on oltava yksinkertaista ja edullista. Järvikalan kalastuksen vastuullisuuden ja jäljitettävyyden todentamista helpottaa mobiilipohjainen saalistietoilmoitus ja sen tuottama tietovaranto.

Kalastuksen vastuullisuuden ja jäljitettävyyden todentamista helpottaa mobiilipohjainen saalistietoilmoitus. Kuva: Manu Eloaho

Ketjun kriittiset kohdat ratkaistaan yhdessä

Moniammatillinen kehittämistyö on antoisaa ja vaativaa. Kehittämishankkeissa luodaan edellytyksiä uudistumiselle, kokeillaan ja testataan. Tutkimus, kehittäminen, avoin tiedonvaihto ja vuorovaikutus ovat keinoa tehdä arvoketjua ja sisävesien kalastajien tekemää työtä näkyväksi.

Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Kalatalousalan toimijoiden näkemys ja halu viedä alaa eteenpäin on keskeistä. Yhteistyöverkostot kalanjalostajien, kalastajien, kehittäjien ja tutkijoiden kesken luovat hyvät edellytykset nostaa kotimaisen kalan jalostusastetta ja tuoda lisäarvoa.

Kalastaja saa usein sekasaalista. Vähempiarvoisten kalalajien kalastus vaatii uutta menetelmäosaamista ja investointeja pyydyksiin. Kuva: Vesa Nessling

Itä-Suomen muikun kalastuksen MSC-sertifiointi on käynnissä

Marine Stewardship Council (MSC) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. Se hallinnoi maailman johtavaa kestävän kalastuksen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelmaa. Saimaan muikulle haetaan MSC-sertifikaattia.

MSC tekee yhteistyötä kalastajien, tutkijoiden, ympäristöjärjestöjen sekä kaupan ja ravintola-alan toimijoiden kanssa edistääkseen vastuullista kalastusta ja kestävästi pyydetyn kalan käyttöä.

Saimaan muikun kalastuksesta teetettiin esiarviointi jo vuonna 2013. Arviointiryhmä totesi, että Saimaan muikun trooli- ja nuottapyyntiä harjoitetaan todennäköisesti MSC:n kestävän kalastuksen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti ja suositteli laajempaa arviointia.

Koska kalastusalueiden omistus on Suomessa poikkeuksellinen, käytössä on uusi, kaksivaiheinen ACDR-menetelmä (Announcement Comment Draft Report).

Tänä syksynä valmistuvan väliraportin jälkeen päätetään täysarvioinnin toteutuksesta ja aikataulusta. Varsinaisen sertifioinnin jälkeen tehdään vuotuiset auditoinnit viiden vuoden ajan. Muikun kalastuksen arvioinnin suorittaa Acoura Marine/Lloyd’s Register -sertifiointilaitos, jonka tutkijaryhmä koostuu kansainvälisistä kalabiologian asiantuntijoista. Arvioinnissa tutkitaan muikkukantojen tilaa, kalastuksen ympäristövaikutuksia ja hallinnointia. Myös sidosryhmät voivat kommentoida alustavia sertifiointiraportteja ja esittää perusteltuja vastalauseita, jos prosessissa on huomattu epäkohtia.

Itä-Suomen kalatalousryhmä hallinnoi sertifikaatin hakuprosessia ja sertifikaattia viiden vuoden ajan. Hakuprosessin kustannukset muodostuvat arviointitahon ja suomalaisten asiantuntijoiden käytöstä. Rahoitus on saatu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta sekä merkittävä osuus kaupan ja jalostuksen yrityksiltä.

MSC-arviointi on perusteellinen, tieteellinen prosessi, jonka toteuttavat riippumattomat sertifiointilaitokset. Tällä varmistetaan, että sertifiointi on luotettava ja täyttää kansainväliset ympäristömerkintöjen ohjeistukset. WWF:n (World Wildlife Fund) vuosittain julkaisemassa kuluttajan kalaoppaassa kaikki MSC- merkityt kalat ovat vihreällä listalla.

Sisävesien saalismäärät ja arvo kasvussa

Sisävesien kaupallisen kalastuksen saalis oli vuonna 2017 noin 6,5 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo 13,8 miljoonaa euroa (Luonnonvarakeskus 2018). Sisävesikalastuksen saaliit ovat 2010-luvun alusta olleet kasvussa.

Viime vuosina myös sisävesisaaliin arvo on noussut huomattavasti: yli 60 prosenttia vuosikymmenen vaihteesta. Tärkein saalislaji on muikku, jota pyydettiin 3,2 miljoonaa kiloa. Sen arvo oli 5,8 miljoonaa euroa. Lähes 70 prosenttia muikkusaaliista saadaan Itä-Suomen vesistöistä.

Muista kalalajeista kuhan saaliit ovat moninkertaistuneet. Kuha on sisävesien toiseksi arvokkain laji. Vuonna 2018 kuhasaaliin arvo oli 4,5 miljoonaa euroa. (Luonnonvarakeskus 2019.)

Muikun ja kuhan osuus oli kolme neljäsosaa sisävesien kaupallisen kalastuksen arvosta. Myös särkikalojen ja kuoreen saaliit ovat vuosikymmenen alusta kasvaneet. Särkikaloja pyydetään paljon myös hoitokalastuksissa.

Sisävesien tuotto on parantunut muun muassa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Sisävesien suurin ongelma on kalastuslupien heikko saatavuus, johon toivotaan parannusta uuden kalastuslain myötä. Kaupalliseen kalastukseen tulisi uuden kalastuslain mukaan osoittaa sopivia vesialueita kalatalousalueiden uusissa käyttö- ja hoitosuunnitelmissa.

Uusi kalastuslaki (379/2015) tulee kaikilta osiltaan käyttöön vuoden 2021 alusta, jolloin uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmat on valmiina ja niissä määritelty kaupalliseen kalastukseen osoitetut alueet. Näin kaupallisen kalastuksen luvan saannin toivotaan helpottuvan.

Lisätietoja: