Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien suosio on kasvanut huimasti

Panimoteollisuuden valmistamista juomista useimmille tulee ensimmäiseksi mieleen olut. Sen, kuten kaikkien alan valmistamien alkoholia sisältävien juomien, menekki on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien suosio on sen sijaan kasvanut huimasti, ja niitä valmistetaan jo yhtä paljon kuin olutta.

Viime vuonna Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset myivät olutta 360 miljoonaa litraa. Se on lähes 27 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin liitto aloitti jäsenyritystensä myyntilukujen tilastoinnin. Kuudessa vuodessa oluen kotimaanmyynti on notkahtanut seitsemän prosenttia.

Tilastot kertovat selkeästi, että suomalaiset suosivat keskiolutta. Olutmaku on kuitenkin kuudessa vuodessa muuttunut melkoisesti: mietojen eli alle 2,8 % -oluissa kasvua on kertynyt 43 prosenttia, alkoholittomien oluiden osalta kasvua on huikeat 282 prosenttia.

Siiderit sen sijaan maistuvat yhä harvemmalle. Niiden myynti on vuodesta 2014 laskenut 19 prosenttia 25 miljoonaan litraan. Long drink -juomien eli lonkeroiden myynti sen sijaan kasvoi kolmanneksella, ja niitä myytiin viime vuonna 50 miljoonaa litraa.

Kaikkiaan Panimo- ja virvoitusteollisuusliiton jäsenyritysten kokonaismyynti kasvoi vuosina 2014–2019 viisi prosenttia. Alkoholia sisältävien juomien kokonaismyynti laski vuodesta 2014 neljä prosenttia, alkoholittomien juomien puolestaan nousi 18 prosenttia.

Virvoitusjuomaverolla kerätään rahaa valtion kassaan

Täysin erilaisia prosenttilukuja nähdään matkustajatuonnissa. Viime vuonna alkoholijuomien matkustajatuonti Virosta kasvoi edellisvuodesta peräti 26 prosenttia, vaikka laivamatkoja tehtiin aiempaa vähemmän. Erityisesti kasvoi mietojen juomien tuonti; oluen, siiderin ja lonkeroiden tuonti lisääntyi lähes 40 prosenttia. Matkustajatuonnin rajua kasvua selittää se, että Suomessa alkoholivero on yli kaksinkertainen Viroon verrattuna.

Panimojuomien ulkomaanvienti on sen sijaan vähäistä. Oluen osalta selitys on, että se on tuotteena hyvin paikallinen. Viennin kasvupotentiaalia edustavat sen sijaan kivennäis- ja lähdevedet. Niiden ja virvoitusjuomien vientiä kiusaa kuitenkin epäoikeudenmukainen valmistevero.

Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien valmistevero on Suomessa EU-maiden korkein. Hallitus myös korotti virvoitusjuomaveroa vuoden alussa. Sokeria sisältävistä juomista maksetaan ylimääräistä valmisteveroa 0,32 euroa, sokerittomista 0,13 euroa litralta.

Virvoitusjuomaveroa perustellaan muun muassa terveysperustein, mikä kuitenkin ontuu pahasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto -tutkimuksen mukaan naisten sokerinsaannista kolme prosenttia on peräisin virvoitusjuomista, miesten kuusi. Virvoitusjuomaveron ensisijainen tarkoitus onkin fiskaalinen eli verojen kerääminen valtion kassaan.

Veron fiskaalisen luonteen vuoksi veronalaisten juomien piiri on haluttu pitää mahdollisimman laajana. Laajaa veropohjaa perustellaan silläkin, että se vähentää tulkintatilanteita veron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien tuotteiden väliltä. Virvoitusjuomaverossa tuntuukin olevan kyse merkillisestä verohybridistä, jota perustellaan milloin mistäkin syystä.

Jos halutaan, että Suomessa säilyy elinvoimainen ja kilpailukykyinen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus, alaa ei voi enää kohdella kuin maksuautomaattia.