Vienti vetämään -webinaari nosti esiin elintarvikeviennin ajureita

Elintarviketieteiden seuran Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston (ETMJ) järjestämä webinaari kokosi yhteen Suomen elintarvikeviennin mahdollisuuksista ja haasteista kiinnostuneita kuulijoita marraskuussa 2025. Kaksipäiväisessä webinaarissa saatiin eväitä kansainvälistymiseen akatemian, yritysmaailman, tukiorganisaatioiden ja asiantuntijapalveluiden edustajilta.

Professori Olli Kuivalainen LUT-yliopistosta pohti esityksessään, miten yritys voi vastata kansainvälistymisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Kansainvälistymisessä on tunnistettavissa yrityksillä sekä reaktiivista että proaktiivista otetta. Jälkimmäisessä yrityksellä on selvää halua ja panostusta kansainvälisille markkinoille, mikä ilmenee esimerkiksi kansainvälistymisstrategian täsmentämisen sekä henkilöstöresurssien ja markkinatutkimuksen kohdistamisena kansainvälistymistä varten.

Toisaalta myös reaktiivinen, nopea ja joustava toiminta ilman selkeää kansainvälistymissuunnitelmaa voi toimia, kun sopiva tilaisuus osuu kohdalle. Näin on käynyt esimerkiksi Tyynelän tilalle, jolle on avautunut mahdollisuus viedä luomuruista Yhdysvaltojen markkinoille.

Kuivalainen korosti, että on tärkeää löytää oma paikka markkinalla, suomalaisena pienen kokoluokan toimijana mieluusti kapea niche-markkina, jolla voisi olla markkinajohtajana.

Lisäksi on huomioitava, että markkinoille menossa ei ole kyse vain kuluttaja-asiakkaiden löytämisestä ja miellyttämisestä, vaan lisäarvoa tulee syntyä myös mahdollisille jälleenmyyjille, jakelijoille, kauppaketjuille ja markkinapaikka-alustoille.

Lopulta jokainen yritys toimii omista lähtökohdistaan. Monet yritykset lähtevät kansainvälistymisessään matalariskisesti liikkeelle orgaanisen kasvun ja omien kertyneiden resurssiensa tukemana, jotkut voivat saavuttaa kansainväliset mahdollisuudet pikemminkin yhteistyön kautta, ja toiset yritykset jopa ovat syntyneet aloittamaan globaaleina.

Kukkakaaliwingseille kohdemarkkina Etelä-Koreasta

Apetitin vientipäällikkö Johanna Heikkinen korosti, että tärkeään rooliin kansainvälistymisessä nousevat suhteet ja verkostoituminen, reagointikyky ja joustavuus sekä pitkäjänteisyys. Markkinoille istuvan tuotteen, kukkakaaliwingsien, lisäksi verkostot avasivat yllättäviä mahdollisuuksia niinkin kauas kuin Etelä-Korean markkinoille.

Kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana viranomaiset tulivat kuitenkin tutuiksi, ja erilaisten dokumenttien tuottamisessa tarvittiin niin Etelä-Korean Elintarvikeviranomaisten (MFDS), Tullin, Ruokaviraston kuin Kauppakamarinkin palveluita.

Apetitin kukkakaaliwingsit ovat nyt vakiinnuttaneet asemansa Koreassa IKEAn ”Swedish food market” -valikoimissa, ja myös Apetitin muut kasvispakastetuotteet ovat saaneet jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

Kansainvälisillä markkinoilla on erottauduttava

Myös Kyrö Distillery Companyn Mikko Koskinen korosti, että tislaamo ajatteli alusta asti, että Suomen markkinat eivät yksistään riitä, vaan lisämyyntiä on haettava viennistä. Hän varoitti kuitenkin jokaisen mahdollisuuden jahtaamisen tiestä, ja kehotti keskittymään ja yksinkertaistamaan kansainvälistymisstrategiaa.

Koskisen puheenvuorossa korostuivat yhtäältä resurssoinnin ja verkostoitumisen tarve sekä huolellinen markkinamahdollisuuksien analysointi, toisaalta tilanteeseen sopeutuminen ja tarvittaessa strategian ketterä muuttaminen, etenkin korona-ajan opettamana.

Vahva bränditarina on Kyrölle tärkeä, ja siinä yhteistyö mainostoimiston kanssa on ollut merkittävä tekijä. Kyrö onkin tullut tutuksi persoonallisesta ja muistettavasta markkinoinnistaan. Koskinen totesi, että kansainvälisillä messuillakin kannattaa toki käydä, mutta ei vain käymisen vuoksi, vaan on tiedostettava, mitä siellä halutaan tehdä ja viestiä.

Ruokaviennin kasvualustasta uutta pontta

Suvi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne perehdytti kuulijat Suomen ruokaviennin kasvusuunnitelmiin ja tavoitteeseen tuplata ruokavienti vuoteen 2031 mennessä.

Nykyisellään Suomi on Euroopassa huonoin elintarvikeviejä, vaikka potentiaalia on tunnistettu runsaasti. Erityisen houkuttelevana vientikohteena Talasrinne nosti esiin Suomelle läheisen Itämeren alueen, jonka vaikutuspiirissä Norja mukaan lukien asuu 150 miljoonaa ihmistä.

Heikko ruokaviennin tilanne on saanut monet toimijat, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton, Kauppakamarin ja Suomen yrittäjät kokoamaan voimansa ja suunnittelemaan vientimallia, jota voisi mahdollisesti tulevaisuudessa kopioida muillekin toimialoille.

Talasrinne kuvasi kasvualustan, joka saa vahvuutensa neljästä pilarista – vientitiedon hallinnasta, ulkomaisen markkinatiedon hankinnasta, yritysten vientivalmiuksien kehittämisestä ja verkoston rakentamisesta. Talasrinne uskoo uusien elinvoimakeskusten kykyyn nostaa vientitoimintaa entisestään, kunhan myös viennin rahoitus saadaan koordinoitua ja riittävän joustavaksi.

Älä kompastu lakiviidakossa

Medfiles Oy:n Regulatory Affairs Expert Lotta Wickholm toi keskusteluun lainsäädäntönäkökulmaa. Hän korosti, että epäonnistumisen riskin vähentäminen ja mahdollisen mainehaitan estäminen ovat yksi selkeä tavoite.

Yksittäisen yrityksen on vaikea hallita monitasoista lainsäädäntöä EU:n harmonisoidulta tasolta kohdemaan kansallisiin säädöksiin. Maakohtaisista säädöksistä Wickholm nosti esiin muun muassa yksilöidyt listat siitä, voiko tiettyä ainesosaa kuten lisäainetta olla elintarviketuotteessa ja kuinka paljon.  Myös pakkausmerkintöjen kielivaatimukset vaihtelevat maittain.

Erityistapauksiksi Wickholm nosti ravitsemus- ja terveysväitteiden esittämisen, sekä uuselintarvikkeet. Hän myös totesi, että yhtä mallia heidän tarjoamastaan avusta lainsäädäntöasioissa on vaikea esittää, sillä jokainen vientituote edellyttää tapauskohtaista tarkastelua.

Voisiko Irlannista ottaa esimerkkiä?

International Private Label Consultant (IPLC) -ryhmän partneri Malachy O’Connor valotti sitä, mikä tekee Irlannista menestyksekkään kansainvälisillä markkinoilla. Irlannissa, väkimäärältään Suomea vastaavassa maassa, ruokavienti on nykyisin moninkertaisesti suurempaa kuin Suomessa.

Irlannin menestystekijät perustuvat O’Connorin mukaan mukaan omaleimaiseen ja tunnettuun ruokaperinteeseen, johon kuuluu vahvoja brändejä kuten Guinness. Irlannissa on ruuantuotannon kannalta edulliset ilmasto-olosuhteet sekä valtion vahva tuki (Bord Bia).

O’Connor suositteli suomalaisia yrityksiä perinteisen tuotekohtaisen myyntipuheen sijaan tutkimaan kohdemarkkinaa, tunnistamaan markkinassa olevat aukot ja vakuuttamaan ostaja laadukkailla tuotteilla, jotka lisäävät jälleenmyyjän mahdollisuutta kasvattaa myyntiään. Yksi mahdollinen reitti viennissä on kaupan omat merkit ja IPLC auttaa yrityksiä tunnistamaan viennin mahdollisuudet.

Päivittäistavarasektori on volyymivetoista ja katemarginaalit alhaisia, mikä tarkoittaa, että pienten toimijoiden voi olla vaikea vastata toimitustarpeisiin kannattavasti. Yhtenä vastauksena haastavassa kuviossa O’Connor nosti esiin kaupan omien merkkien markkinat, erityisesti premium-kategorian.

Private label (PL)-markkina kasvaa koko ajan eri puolilla maailmaa. Erityisesti pandemian jälkeinen inflaatio ja hintojen nousu nosti omien merkkien kysyntää. Kaupan merkit ovat mm. Britanniassa ja Alankomaissa markkinaosuuksiltaan yli 50 % lukemissa, Suomessa osuuden jäädessä alle 30 prosenttiin.