Suomen Afrikka-strategia valmistumassa

Valtioneuvosto laatii ulkoministeriön johdolla Suomen Afrikka-strategiaa, joka tähtää Suomen ja Afrikan maiden poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada strategia valmiiksi vuodenvaihteessa.

‒ Strategiassa painotetaan erityisesti tiiviimpiä ja laajempia poliittisia ja kaupallistaloudellisia suhteita. Keskeisinä teemoina tullaan varmasti huomioimaan poliittisen ja taloudellisen yhteistyön osalta ainakin rauha ja turvallisuus, ilmasto, ympäristö sekä koulutus ja tutkimus, ulkoministeriön Afrikka-politiikan tiiminvetäjä Maria Kurikkala kertoo.

Kurikkalan mukaan jää vielä nähtäväksi, miten yksityiskohtaisesti strategiassa pystytään käsittelemään yhteistyön eri osa-alueita.

‒ Tarkoituksena on laatia tiivis ja fokusoitu strategia. Kaikkien sektoreiden läpikäymisen sijaan tullaan luultavasti pohtimaan keinoja vahvistaa kaupallistaloudellisia suhteita laajasti ja monipuolistaa Suomen ja Afrikan maiden yhteiskuntien suhteita tutkimus ja koulutus mukaan lukien. Tarkoitus on myös löytää tapoja vahvistaa suomalaisten toimijoiden osallistumista EU:n hankkeisiin ja toimintaan, Kurikkala muotoilee.

Kun strategia on valmis, kukin ministeriö laatii ensi vuonna oman hallinnonalansa toimintasuunnitelman strategian toimeenpanoa varten. Ulkoministeriössä toivotaan, että strategiaprosessi lisää myös valtionhallinnon ulkopuolisten toimijoiden, kuten yliopistojen, kiinnostusta.

‒ Helsingin yliopisto käynnisti jo oman Afrikka-ohjelmansa. Valtioneuvoston strategian tarkoituksena ei ole rajata muiden toimijoiden toimintaa, vaan linjata, mihin valtionhallinnon voimavarat suunnataan, Maria Kurikkala tarkentaa.

Hän uskoo, että elintarvikealalla on paljon potentiaalia viennissä ja tuonnissa sekä tutkimuksessa.

Ruoka painopistealueena Etelä-Afrikassa

Maatalousalan erityisasiantuntija Jenni Kiilholma Suomen Pretorian suurlähetystöstä kertoo, että lähetystön maakuvatyön painopisteenä on tänä vuonna ruoka ja kestävä ruuantuotanto. Suurlähetystön yksi päätavoitteista on tukea suomalaisyritysten Afrikan kauppaa. Elintarvikeviennin lupa-asioita edistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa.

‒ Järjestämme tänä vuonna myös ruoka-aiheisia tilaisuuksia avainhenkilöille ja sidosryhmille edistääksemme suomalaisen ruuan näkyvyyttä ja tunnettuutta Etelä-Afrikassa ja Afrikassa yleensä, Kiilholma täsmentää.

Suomella on eläinperäisten elintarvikkeiden vientiluvat maito-, kananmuna- ja kalastustuotteille. Sian- ja siipikarjanlihan luvat ovat vielä käsittelyssä. Näistä luvista neuvotellaan tiiviisti Etelä-Afrikan viranomaisten kanssa, mutta prosessi on hidas.

‒ Suomella on vetämässä sekä jäädytetyn että kuumennetun sianlihan hakemus sekä jäädytetyn siipikarjanlihan hakemus. Tänne tuodaan tällä hetkellä Suomesta laktoositonta maitojauhetta sekä pieniä määriä muun muassa leipomotuotteita kuten näkkileipää, sekä makeisia ja juomia. Lisäksi tuodaan eläinperäistä proteiinia rehun raaka-aineeksi, Kiilholma tarkentaa.

Kauran vienti oli huipussaan vuonna 2015, mutta sen jälkeen se väheni huomattavasti. Vienti elpyi jälleen vuoden 2019 lopulla, ja nousu on jatkunut tänä vuonna.

‒ Pelkästään huhtikuussa viljaa, kauraa ja vehnää, vietiin Suomesta Etelä-Afrikkaan noin kymmenen miljoonan euron edestä. Lisäksi kaurahiutalevienti lähti uudelleen käyntiin, Kiilholma iloitsee.

Elintarvikevienti vielä alkuvaiheessa

Food from Finland -ohjelma on mukana Team Finlandin Afrikka-työssä erityisesti Etelä-Afrikan markkinoilla.

‒ Olemme toimineet lähinnä Johannesburgissa ja Cape Townissa muutamien vuosien ajan järjestäen isoja sidosryhmätilaisuuksia molemmissa kaupungeissa elintarvikealan potentiaalisille asiakkaille, keskeisille viranomaisille ja sidosryhmillekin. Tilaisuuksissa ovat olleet mukana maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja Suomen suurlähetystön edustajat, Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang kertoo.

Tätä työtä on täydennetty useilla kymmenillä suorilla asiakastapaamisilla molemmissa kaupungeissa. Vientiä on saatu auki suomalaisille maitojalosteille sekä kauralle ja kaurajalosteille, mutta näiden tuoteryhmien vienti on vasta alkuvaiheessa.

‒ Tällä hetkellä olemme pitämässä hieman taukoa Etelä-Afrikkaan suuntautuvassa työssä osin koronapandemian vuoksi ja osin siksi, että vientilupaprosessit keskeisten uusien vientituotteittemme, porsaan- ja siipikarjanlihan, osalta eivät ole edenneet toivotulla tavalla, Wrang tarkentaa.

Afrikan vienti voidaan kaksinkertaistaa

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Afrikka-politiikan uusi aika – kuinka kauppa ja kehitysvaikutukset moninkertaistetaan? -raportissa tavoitteeksi on asetettu kaksinkertaistaa Afrikan vienti 2020-luvulla suuntaamalla vienninedistämistoimia ja kehitysrahoitusta erityisesti ilmastoystävällisiin teknologia- ja digitalisaatioratkaisuihin ja muihin suomalaisen osaamisen vahvuusalueisiin.

Toinen tavoite on asettaa Afrikan yksityisten investointien edistäminen Suomen kehityspolitiikan ja -rahoituksen ykköskärjeksi samaan tapaan kuin EU-tasolla jo on tehty. Julkisten ja yksityisten investointien toteutus ja niistä syntyvät työpaikat ovat tehokkain tapa poistaa köyhyyttä, kohentaa afrikkalaisten elintasoa ja vastata ilmastonmuutokseen.

EK:n muut tavoitteet ovat vahvistaa Team Finlandin Afrikka-palveluita ja hyödyntää synergiat EU-tasolla, perustaa uusi EU:n omaa kehitysrahoitusta koordinoiva toimija esimerkiksi Euroopan investointipankin alaisuuteen sekä edistää Afrikan vapaakauppa-alueen syntymistä.

EK:n raportin toteutusta vetänyt Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio muistuttaa, että Tullin tavaravientiä mittaavien tilastojen mukaan Suomen Afrikan viennin arvo oli vuonna 2019 noin 1,5 miljardia euroa, eli vain noin 2,5 prosenttia Suomen kokonaistavaraviennistä.

EU antoi tiedonantonsa Afrikka-strategiasta maaliskuussa. Varsinainen strategia oli tarkoitus julkistaa EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa lokakuun lopussa Brysselissä, mutta koronapandemian takia kokous on siirtynyt.

Syntymässä oleva mantereen laajuinen vapaakauppa-alue voi tuoda merkittävän piristysruiskeen Afrikan talouteen. Afrikan työikäisen väestön arvioidaan kasvavan lähes 450 miljoonalla 15 vuodessa. Tarvittavaa määrää uusia työpaikkoja ei synny ilman yksityisen alan panosta.

Lisätietoja:

um.fi/suomen-afrikka-strategia

foodfromfinland.fi

ek.fi