Saksa on Suomelle iso elintarvikkeiden vientimaa

Saksaan viedään eniten vilja- ja leipomotuotteita, alkoholia, suklaata ja makeisia, maitotuotteita sekä marjapohjaisia tuotteita. Suurin osa viennistä on raaka-ainevientiä tai vientiä saksalaisten ketjujen omien merkkien alle, mutta suomalaisten, brändättyjen tuotteiden vienti on kasvussa. Erityisesti alusta alkaen kansainvälisille markkinoille brändättyjen alkoholituotteiden vienti Saksaan on lähtenyt kasvuun viime vuosina.

Saksa on 82 miljoonan asukkaan maa, jossa on huomattavia eroja kuluttajasegmenteissä ja eri maantieteellisten alueiden välillä. Ostovoimassa on Berliiniä lukuun ottamatta eroa idän ja lännen välillä, vaikka Saksan jälleenyhdistymisestä on aikaa vuosikymmeniä. Pohjois-Saksan maantieteellinen läheisyys ja turismi Suomeen tekevät siitä helpomman markkinan suomalaisille tuotteille, kun taas eteläsaksalaiset suuntaavat matkoissaan ja makutottumuksissaan enemmän etelään.

Saksalainen kuluttaja on tottunut ostamaan hyviä, mutta edullisia elintarvikkeita ja alkoholeja, eikä ole heti valmis lisäämään rahan kulutustaan ruokaan ja juomaan. Saksasta löytyy myös kuluttajasegmentti, jolle hinta ei ole se ratkaisevin tekijä. Terveellisyys, kestävä kehitys ja yksilöllisyys ohjaavat tällä hetkellä vahvasti kuluttajien valintoja. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina, jossa luomutuotteita myydään vuosittain yli seitsemän miljardin euron arvosta. Euromonitor ennustaa, että pakattujen luomutuotteiden myynti kasvaa viidellä prosentilla vuoteen 2021 mennessä.

Saksassa kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden ainesosaluetteloon. He suosivat tuotteita, joilla on lyhyt ainesosaluettelo ja jotka sisältävät antioksidantteja, vitamiineja ja kuituja. Vegaanivaihtoehdot ovat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan viimeisen parin vuoden aikana. Tänä päivänä joka kymmenes tuote supermarketissa on vegaani, ja Saksassa on jo lähes 200 vegaaniravintolaa. Myös free from -tuotteiden kulutus on kasvanut vuonna 2017 neljällä prosentilla ja nostanut markkinan arvon 1,1 miljardiin euroon.

Päivittäistavarakauppa monimuotoista

Saksan päivittäistavarakauppa ei ole Euroopan moneen muuhun maahan verrattuna yhtä keskittynyttä. Neljän suurimman toimijan (Edeka, REWE, Schwarz Gruppe ja Aldi) yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 60 prosenttia. Saksa on tunnetusti halpamyymälöiden luvattu maa, ja edellä mainituilla markkinajohtajilla on kaikilla omat halpamyyntiketjunsa: Netto, Penny, Lidl ja Aldi.

Elintarvikkeita ja alkoholeja myydään suurten ketjujen lisäksi monissa alueellisissa ketjuissa, joita ovat muun muassa Globus, Famila, CITTI ja Tegut. Terveellisiä elintarvikkeita myydään myös laajasti kemikaalikauppaketjuissa (mm. DM, Rossman, Müller) sekä yli 2 000 luomutuotemyymälässä ja noin 2 000 terveyskaupassa.

HoReCa -sektorilla toimii suurten Cash & Carry -ketjujen, Metron ja Transgourmetin, lisäksi lukuisia alueellisia tukkureita.

Amazonilla on Lebensmittelzeitung-lehden mukaan 4,4 prosentin markkinaosuus Saksan päivittäistavarakaupassa. Muuten elintarvikkeiden verkkokauppa ei ole vielä lähtenyt suurempaan kasvuun, vaikkakin verkkokauppa toimii hyvin erikoistuotemyynnissä.

Suomalaiset elintarvikkeet valloittavat Berliiniä

Berliini on startup -yrittäjien ja taiteilijoiden kaupunki, jossa uudet ideat testataan, minkä takia kaupungin trendejä kannattaa seurata. Berliinissä on jo muutaman vuoden ajan ollut aistittavissa nostetta pohjoismaiselle keittiölle ja tuotteille.

Kaupungista löytyy useita kriitikoiden kehumia ja saksalaisten rakastamia suomalaisia tai suomalaisten omistuksessa olevia ravintoloita kuten tähtikokki Sauli Kemppaisen Savu-ravintola, Suomen pienpanimoalan uranuurtajan Pekka Kääriäisen Bryggeri Helsinki -panimoravintola, pohjoismaisia ruokia tarjoava viinibaari Palsta, korvapuusteja ja karjalanpiirakoita valmistava Kioski sekä Populuscoffee-kahvila. Suomalaista ja italialaista keittiötä yhdistelevä kasvis- ja pizzaravintola Sotto avautuu syksyllä.

Myös kaupungin ykköstavaratalo KaDeWe nosti pohjoismaiset tuotteet esille heinäkuun kampanjassaan ja on kiinnostunut laajentamaan pohjoismaisten tuotteiden valikoimaansa.

Suomi on pääyhteistyökumppani 18.−27.1.2019 Berliinissä pidettävillä maailman suurimmilla ruoka-alan kuluttajamessuilla Grüne Wochella. Tapahtuma kerää 400 000 kävijää ympäri Saksaa, ja suomalainen puhdas ruoka ja Suomi matkailumaana saavat erityistä näkyvyyttä myös mediassa. Suomella on Grüne Wochella MTK:n organisoima osasto omassa 1 600 m² hallissa.

Elintarviketuotteiden myynti on maratonmatka

Saksassa päivittäistavarakauppojen hyllyillä on tähän mennessä näkynyt vain muutamia vanhempia suomalaisia elintarvikebrändejä. Kuluttajatuotteiden viennin avaaminen ja kehittäminen vaativat pitkäjänteistä työtä sekä suuria panostuksia markkinointiin ja tuotemerkin tunnetuksi tekemiseen. Saksalaiset päivittäistavarakaupan ketjut ostavat pääsääntöisesti saksalaiselta, eli suomalaisten tuotteiden myynti vaatii yleensä joko tytäryhtiön tai maahantuojan Saksassa.

Maahantuojan löytymisen lisäksi pitää ottaa huomioon saksalaiset pakkausmerkintävaatimukset, suuremmat logistiikkakustannukset, maahantuojan katevaatimukset, tuoteryhmäkohtaiset erityisvaatimukset (esim. panttipullojärjestelmä ja luomusertifioitu maahantuoja/jakelija) sekä valmisteltava saksankieliset myyntiesitteet, pakkausmerkinnät ja myynninedistämiskampanjat. Myös tuotteen pakkauskokoon voi joutua tekemään muutoksia, jos tuotteen hyllyhinta nousee muuten liian korkeaksi.

Päivittäistavarakaupan myymälöissä näkyvyyden saaminen saksalaisten ja kansainvälisten tuotteiden rinnalla voi olla vaikeaa. Yritysten kannattaa miettiä myös perinteisestä päivittäistavarakaupasta poikkeavia kanavia ja esitellä tuotteensa esimerkiksi kansainvälisille sisustustuoteketjuille, jotka toimivat Saksan suurissa kaupungeissa.