Pakkauksella vauhtia elintarvikevientiin

Jokaisella markkinalla on omat erityispiirteensä, joiden pitää näkyä myös pakkauksissa.

Food from Finlandin ohjelmapäällikkö Esa Wrang haastaa elintarvikeyritykset miettimään, kuinka hyvin Suomessa osataan suunnitella ja toteuttaa eri kohdemarkkinoille suunniteltuja tuotekonsepteja, brändäystä ja vientimarkkinoille räätälöityjä tuotepakkauksia. Kokeneen viennin edistäjän näkökulmasta näyttää siltä, että yritykset luottavat edelleen kovasti kotimaassa jalansijaa saaneisiin tuotteisiin ja uskovat, että ne toimivat automaattisesti myös vientimarkkinoilla.

Tämä ajatustapa on Wrangin mukaan puutteellinen, sillä jokaisella markkinalla on omat erityispiirteensä. Mitä kauemmaksi mennään suhteellisen suljetulta ja homogeeniselta kotimaan markkinalta, sen enemmän vaaditaan markkinakohtaista kilpailukykyä, ymmärrystä ja erottautumista.

Food from Finlandin ohjelmapäällikkö Esa Wrang perää vientiin enemmän lisäarvotuotteita. Kuva: Markku Pajunen

Boosting Export with Packaging – Pakkauksella vauhtia vientiin on Food from Finland -ohjelman kunnianhimoinen yritys herätellä elintarvikeyrityksiä tähän todellisuuteen.

Englanninkielinen valmennus on käytännönläheinen ja osallistava kokonaisuus: yritykset voivat tuoda omat tuotteensa tai tuoteideansa kotimaisten ja ulkomaisten pakkausalan ammattilaisten ja verrokkiryhmän arvioitaviksi.

Valmentajina ovat muun muassa kokenut saksalainen ostaja, tanskalainen tulevaisuustutkija ja pitkän linjan pakkaussuunnittelijoita sekä materiaalien, rakenteiden, immateriaalioikeuksien ja tutkimuksen asiantuntijoita Suomesta, Saksasta, Itävallasta, Ruotsista ja Japanista.

Maksuton vientivalmennus siirtyi verkkoon

Ensimmäinen, kaksipäiväinen valmennus pidettiin maaliskuussa alussa pakkaamisen perusteista. Vientituotteilla pakkauksen merkitys korostuu myös kuljetettavan matkan vuoksi. Hyvin mietityillä materiaali- ja rakenneratkaisuilla voidaan vähentää ympäristövaikutuksia ja auttaa suomalaisia tuotteita saamaan vahva jalansija uusilla markkinoilla. Kilpailuetua voidaan saada lisäämällä pakkauksiin älyä.

Export Brand Manager Karolina Tuurna Olvilta osallistui ensimmäiseen valmennukseen ja piti erityisesti saksalaisen pakkaussuunnittelijan ja yliopistoluennoitsijan Uwe Melicharin esityksestä. Hän antoi kattavan kansainvälisen näkökulman ja uutta ajattelemisen aihetta.

− Valmennuksessa tuli paljon tietoa, ja siitä on hyötyä meneillään olevassa vientipakkausprojektissamme. Odotan mielenkiinnolla seuraavassa valmennuksessa ostajan näkökulmaa tuotteistamme sekä työskentelyä workshopeissa ja pienryhmissä, Tuurna kertoo.

Seuraavien valmennustenteemana ovat trendit ja markkinoiden vaatimuksetsekä design, konseptointi ja kuluttajatestaus. Ne toteutetaan maksuttomina verkkovalmennuksina myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, kun koronatilanne on rauhoittunut.

Mielenkiintoista on varmasti se, kuinka maailmanlaajuinen epidemia on päivittänyt Copenhagen Institute of Future Studies’n tulevaisuustutkijan Carsten Beckin trendiennusteita. Onko suuntana parempi maailma ja minä, helppoa, hauskaa ja halpaa, vai jotain aivan muuta? Ja mitä osaa kertoa luksustuoteketju Manufactumin ostaja Martin Erdmann kriisin vaikutuksesta kaupankäyntiin ja tuotevalikoimapäätöksiin?

Renne Angelvuo Win Win Design -toimistolta lupaa konkreettisia kehitysideoita ja apua elintarvikeviejille. Kuva: Markku Pajunen

Pakkauksen erottuminen pitää mitata

Myynti- ja markkinointipäällikkö Eero Seppälä Sense N Insightilta arvioi, että brändin ihmiset ovat liian lähellä omaa tuotettaan tehdäkseen hyviä pakkauspäätöksiä.

− Päätös pitää ulkoistaa tuotetta käyttävälle kuluttajalle. Pakkauksen erottuminen ei ole mielipidekysymys, se voidaan ja pitää mitata ennen markkinoille menoa, Seppälä haastaa.

Werkligin, Win Win Designin ja Valveen (entinen Oppobot) vetämissä workshopeissa yritysten omat tuotepakkaukset ovat keskiössä. Aasialaista näkökulmaa avaa japanilainen toimitusjohtaja ja palkittu suunnittelija Fumi Sasada Bravis Internationalin toimistosta. Yrityksellä on toimipisteitä useissa Aasian maissa.

Yrityksiä halutaan kannustaa valmennuksella myös matalan kynnyksen testaukseen, sillä tuotelanseeraukset ovat kalliita ja tilastollisesti suurin osa niistä epäonnistuu. Oppobot Oy:n (Cambri) toimitusjohtaja Heli Holttinen korostaa, että raakakonseptin testauksella voi välttää suurimmat sudenkuopat.

Elintarvikeviejien on aika astua rohkeasti ulos poteroistaan ja kehittää uusia, pidemmälle brändättyjä, korkealle jalostettuja kuluttajatuotteita. Kysyntää puhtaalle ja turvalliselle suomalaiselle ruualle ja juomalle on varmasti. Ja jostakin villistä ideasta syntyy se uusi vientimenestys.

Lisätietoja:

foodfromfinland.fi

*********************

Elintarvikeviennin arvo 1,75 miljardia vuonna 2019

Vuonna 2019 suomalainen ruoka- ja juomavienti kasvoi 12,8 prosenttia ja päätyi kaikkien aikojen vientiennätykseen: 1,75 miljardiin euroon. Viennin arvo nousi vuoden aikana 200 miljoonaa euroa.

Kaikki keskeiset elintarvikeviennin kohdemarkkinat olivat selkeässä kasvussa. Samaan aikaan näkyvissä on kuitenkin haasteita, sillä raaka-aineiden korkea vientiosuus tulee pian esteeksi viennin kasvulle. On mietittävä, miten saada kilpailluilla markkinoilla jalansijaa yhä pidemmälle jalostetuilla tuotteilla.