Arktisuus myy elintarvikeviennissä

Puhdas luonto on suomalaisille yhtä itsestään selvää kuin monissa maissa epäily ruokaväärennöksistä ja -turvallisuudesta. Ensin oli metsä, sitten Nokia ja nyt kaurat ja marjat. Vahvuuksia on.

Helsingin Mylly on juuri 85 vuotta täyttänyt perheyritys neljännessä polvessa. Nyt yhtiötä luotsaa toimitusjohtaja Niklas Kumlin. Alkaa olla jo aika harvinaista, että ketju ei ole katkennut jossakin vaiheessa kesken.

Nykyisin Suomen suurin luomuviljan jalostaja hakee Kumlinin mukaan erikoistumiskärkiä, joilla se kilpailijoita pienempänä toimijana iskee kiinni niche-markkinoihin.

Pitkässä historiassa on ollut monia paikkoja, joissa on pitänyt tuumata, mitä ruokapöydissä syödään. Kahdella korvalla on kuunneltu silloin, ja niin tehdään Kumlinin mukaan myös nyt.

– Hiljaisten signaalien ja oleellisen tiedon löytäminen on jopa haastavaa valtavan tietomäärän keskellä, mutta suppilo on koko ajan auki, ja sen läpi siivilöidään tietoa maailmalta, sanoo Kumlin.

Helsingin Mylly vie hiutaleita, puuroja, jauhoja, leivonta-aineksia, leseitä ja muroja noin 40 maahan. Tällä hetkellä viennin osuus liikevaihdosta on kasvanut noin kolmannekseen. Vientimarkkinoilla yritys tunnetaan nimellä Helsinki Mills Ltd.

Viennin strategiana on Kumlinin mukaan päästä yhä lähemmäksi kuluttajaa omalla brändillä ja omalla nimellä. Keski-Euroopan maihin, kuten Saksan markkinoille jalkautumisessa tähtäin on kauppaketjuissa.

Vaikka globaalina ruuan megatrendinä ovat terveys ja hyvinvointi, jokaisessa maassa kuluttajilla on omat ominaispiirteensä.

– Markkinoille pääsy ei ole helppoa, sanoo Kumlin.

Gluteenittomilla luomukauratuotteilla on nyt saatu yhden ketjun ovi auki ja toisen kanssa on neuvottelut menossa. Uusi brändi edellä kolkutellaan myös Pohjoismaiden ostajien ovia.

Helsingin Mylly on ollut Food from Finland -ohjelmassa mukana toiminnan alusta lähtien. Suoraa bisneshyötyä ei ole jokaisella messureissulla tai ostajatapaamisessa syntynyt, mutta joka kerralla Kumlinin hihaan on jäänyt oppia markkinoista ja uusia kontakteja.

Reilut kymmenen vuotta sitten yhtiö kokeili vientiä vientirenkaan kautta. Kun homma lähti liikkeelle, organisaatiota on kasvatettu vientijohtajalla ja omilla myyjillä.

– Kontaktien luominen on pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista. Saattaa kestää useammankin vuoden, ennen kuin taskussa on tilaus, sanoo Kumlin.

Kovalla duunilla Jymy-yllätys

Jymy-luomujäätelöä valmistava Suomisen Maito on toimitusjohtaja Horst Neumannin mukaan päässyt raapaisemaan Saksan 12 miljardin euron luomumarkkinan pintaa.

Tosiasiassa yhtiö on saanut luomujäätelölleen merkittävän sillanpääaseman pääsemällä luomuruokatukku Dennreen jakeluun. Tukkuri nappaa 1,2 miljardin euron liikevaihdolla kymmenesosan koko markkinasta. Sillä on 1 200 tukkuasiakkuutta ja tytäryhtiön kautta 300 Denn´s Biomarkt -luomukauppaa Saksassa ja 30 Itävallassa.

− Jotta tähän vaiheeseen on Saksassa päästy, töitä on tehty hartiavoimin kolme vuotta, sanoo Neumann.

Käytännössä tämä on tarkoittanut markkinoiden tutkimista, messumatkoja, brändin hiomista, vaikuttajamarkkinointia, kampanjointia ja ennen kaikkea tuotekehitystä.

Jymyn jäätelötehdas on Sisu-karkkitehtaan vanhoissa tiloissa Aurassa vain viidentoista kilometrin päässä Suomisten luomumaitotilalta.

Jymy haki OP:n joukkorahoituskierrokselta 200 000 euroa kasvurahoitusta ja onnistui tuplaamaan hakemansa määrän yli 400 000 euroon.

Syksyllä 2014 ensimmäiset neljä jäätelömakua oli purkitettuna ja matka superkilpailulle markkinalle oli alkanut. Kotimaassa jäätelö löydettiin pian, ja sitä alkoi mennä kivasti kaupaksi.

Seuraava etappi oli tunnustella Ruotsin markkinoita Malmön luomumessuilla kesällä 2015. Lakritsinmakuinen jäätelö upposi raatiin ja sai palkinnon parhaana, uutena pohjoismaisena luomuelintarvikkeena. Jymy valittiin myös vuoden pohjoismaiseksi luomubrändiksi.

Naapurimaassa luomujäätelöä on myyty jo parin vuoden ajan, ja markkina kiinnostaa jatkossakin kovasti. Nyt panoksia on pistetty erityisesti Saksan markkinoille jalkautumiseen ja Japaniin.

− Jymy on ainoa suomalainen jäätelötuote, joka on tähän mennessä läpäissyt Japanin tullin, sanoo Neumann.

Viime vuoden keväällä avattiin Tokion esikaupunkialueella kahvila, Jymy Ice Cream Café.

Japanin bisneksen käynnistymisessä on ollut mukana myös sattumia. Japanilaiset turistit olivat ihastuneet Jymy-jäätelöön Helsingissä ja postanneet kuvia verkkoon. Suomisen Maidosta tehtiin Japanissa useampia juttuja isoihin on line -julkaisuihin.

− Eräänä sunnuntaina Helsingissä matkalla ollut japanilainen toimittaja soitti ja kertoi, että Jymy-jäätelöstä kiinnostunut liikemies haluaisi tavata, kertoo Neumann.

Horst Neumann. Kuva: Suomisen Maito

Kauran marssi vasta alussa

Kaslinkin perustaja Raino Kukkonen valmisti kastikepohjansa vanhassa teurastamosta vuokratussa huoneessa ensimmäiset vuodet 2000-luvun alussa. Yhtiö on siitä harvinainen elintarvikealan yritys, että vienti ampaisi lentoon Keski-Euroopan maihin heti alkumetreiltä.

Elokuusta lähtien perheyritys Kaslink on ollut osa toista perheyritystä, Fazer Groupia.

− Täydellinen match, koska arvot ovat molemmissa yhtiöissä samat, toimitusjohtaja Jyrki Karlsson sanoo.

Kun Karlsson tuli yhtiön hallitukseen kaksi vuotta sitten, Kaslink oli vastikään lanseerannut Aito-tuoteperheen. Matka kaurapolulla oli alkanut, eikä päätepysäkkiä näy.

Aika pian oli ilmiselvää, että kotimarkkinat ovat rajalliset ja kasvu pitää hakea kastikepohjien lailla Suomen rajojen ulkopuolelta. Talon sisällä alkoi tohina, jonka keskiössä oli kaura.

Kaslinkin ovesta astui sisään myyntijohtaja, markkinointijohtaja ja talousjohtaja ja pitkän rupeaman elintarvikealalla työskennellyt Karlsson. Yhtiö oli tosissaan panostamassa vientiin.

Kaslink on tukeutunut varsinkin alkuvaiheessa Food From Finlandin kauraosaamiseen. Keskikokoiselle yhtiölle yksin messuille lähteminen on Karslssonin mukaan liian suuri ponnistus, mutta Business Finlandin järjestäminä ostotapaamiset ovat olleet jättipotti.

− Saksan Grüne Woche -messuilta poiki hyviä kontakteja ja konkreettista kauppaa, sanoo Karlsson.

Kaupanteko vaatii hänen mukaansa kärsivällisyyttä. Pienen luomuketjun kanssa kauppaa voi kehkeytyä muutamassa kuukaudessa, mutta ennen kuin ensimmäiset tuotteet ovat hyllyillä isommissa vähittäiskaupan ketjuissa, saattaa mennä puolitoistakin vuotta.

− Pitkämielisyyden lisäksi kannattaa olla itse aktiivinen. Markkinat on hyvä tuntea läpikotaisin, Karlsson toteaa.

Kasvipohjaisten tuotteiden trendi näkyy nyt juomissa, mutta uusia tuoteryhmiä syntyy kuluttajan tarpeiden mukaan lisää.

Pohjoismaissa, Venäjällä ja Kanadassa kauralla on hyvät, kestävällä pohjalla olevat kasvuolosuhteet, ja se kuuluu arkiseen ruokavalioon. Etelämmäksi mentäessä tietoisuus siitä vähenee.

− Kaura on ympäristöystävällinen ja terveysvaikutteinen raaka-aine, jota pitäisi hyödyntää täysillä, Karlsson tähdentää.