Yhteistoiminnalla lähiruokaa kaupunkikorttelissa

Kaupunkiviljely tukee sekä vihreää siirtymää että kerrostalojen yhteisöllisyyttä.

Kerrostaloympäristöön sopivista kaupunkiviljelyratkaisuista on saatu rohkaisevia tuloksia 6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa pääkaupunkiseudulla. Viljelykokeilut toteutettiin pilottitalojen ja viljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa vuonna 2021 Helsingissä ja Vantaalla.

Kokeilu osoitti, että taloyhtiöt voivat edistää asukaslähtöistä kaupunkiviljelyä ja tuoretta lähiruokaa on mahdollista tuottaa myös talvella taloyhtiön tiloissa. Viljelykokeilujen pohjalta valmistui opas ja kurssikokonaisuus yhteisöviljelmien perustamiseen kerrostaloissa.

Yrittäjä Chris Holtslag Helsieni Oy:stä esittelee viljelyyn soveltuvia siitakesieniä. Myös osterivinokkaita kasvatettiin kerrostalojen pihamailla olkipellettikasvualustoilla. Kuva: Markku Laine

Asukkaat kokivat yhteisöviljelmien sopivan hyvin kerrostaloympäristöön ja virkistävän piha-aluetta. Yhteisöviljelmien hyödyiksi tunnistettiin muun muassa viihtyisyys, uuden oppiminen, ulkoalueiden monipuolinen hyödyntäminen ja mahdollisuus harrastaa. Viljely kerrostalossa on myös hyvä tapa hyödyntää matalan käyttöasteen tiloja sisällä ja ulkona ja keino kehittää asukaspalvelua.

Jokainen voi olla kaupunkiviljelijä

Hankkeen yhteisöviljelmät oli tarkoitettu kaikille asukkaille. Oikea-aikaisella ja toimivalla asukasviestinnällä oli keskeinen merkitys viljelmien onnistumisen kannalta.

Tulosten perusteella kysyntää olisi kaupunkiviljelyn palvelumallille, jossa yritykset eli viljelypalveluiden tarjoajat osallistuisivat viljelmien ylläpitoon. Tämä helpottaisi viljelmien ylläpitoa myös lomakauden aikana ja toisi lisäarvoa tavanomaiseen kiinteistöhuoltoon. Palvelumalleja, joihin sisältyy ylläpitoa ja ohjeistusta, onkin jo tarjolla.

Kaupunkiviljely voi tukea myös kaupunkien vihreää siirtymää. Viheralueet turvaavat paikallisen lajiston elinvoimaa, luovat uusia elinympäristöjä rakennetuissa ympäristöissä ja voivat parantaa pölyttäjien olosuhteita. Ekologisen kestävyyden kokonaisvaltainen tarkastelu edellyttäisi kuitenkin pitempiaikaisia kokemuksia kaupunkiviljelystä ja uusia kannustuskeinoja.

Kasviportaiden sisällä virtaa ravinneliuos, jota tomaatti, chili ja basilika hyödyntävät. Kuvassa on ratkaisun kehittäjä, yrittäjä Jouni Spets Kasviportaat Oy:stä. Kuva: Markku Laine

Kaupunkiviljely voi olla ympäristöasioiden suunnannäyttäjänä ja parantaa alueellista vetovoimaa. Viljelykokeilut osoittivat, että taloyhtiöiden yhteisöviljelmillä voidaan lisätä yhteisten tilojen virkistys- ja käyttöarvoja ja tuottaa tuoretta kasvisruokaa asukkaille.

Uusia kaupunkiviljelyn tekniikoita

Kaupunkiviljelyn uusia tekniikoita ovat muun muassa suljettu vesi- ja ravinnekierto, tehokas viljelyalan käyttö ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Näitä ratkaisuja testattiin kerrostalojen sisätiloissa. Kokeiluissa kasvatettiin salaatteja, yrttejä ja chilipaprikoita lokakuulle asti.

Salaattibaari osoittautui viljelykokeilussa tuottoisaksi sisäviljelyratkaisuksi. Kuvassa ovat iFarmin viljelyasiantuntija Alexander Moninkainen (vas.) ja myyntijohtaja Timo Koljonen. Kuva: Markku Laine

Sisäviljelyratkaisujen lisäarvo perustuu mahdollisuuteen viljellä myös pimeänä ja kylmänä vuodenaikana. Teknologiset sisäviljelyratkaisut vaativat kuitenkin enemmän perehdyttämistä ja käytön aikaista teknistä tukea. Sisäviljelyyn soveltuvat etenkin nopean kierron kasvit, kuten salaatit ja yrtit. Laitteen tilatarpeet, ilmanvaihto, sähköturvallisuus ja vakuutukset kannattaa pohtia yhdessä isännöitsijän ja palveluntarjoajan kanssa.

Hankkeessa testattiin myös biojätteiden kierrätystä viljelykäyttöön. Biojätteen mikrotermisessä käsittelyssä eloperäisen aineksen hajoamista nopeutetaan tarjoamalla mikrobeille optimaaliset olosuhteet. Biojäte saadaan jopa vuorokaudessa kuivaksi ja multamaiseksi lopputuotteeksi, joka soveltuu maanparannukseen.

Kaupunkiviljely voi olla osa kestävää ruokajärjestelmää

Maaliskuussa 2022 päättynyt 6Aika:CircularHoodFood -hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa.

Sitä ovat toteuttaneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) yhdessä Helsingin yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin kanssa.

Hanketta on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Lisätietoja:

https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/kuvat/ilmastoinfo/toinenkattaus/kaupunkiviljelyopas.pdf
http:/www.koutsi.hsy.fi