Maitoketju hiilineutraaliksi laajalla ohjelmalla ja yhteistyöllä

Valion tavoitteena on saada maitoketjunsa hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tähän yritys tähtää kunnianhimoisella ohjelmalla ja yhteistyöllä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

Valion Kohti hiilineutraalia maitoketjua 2035 -ohjelmassa on kahdeksan osa-aluetta, joista neljä kohdistuu alkutuotantoon ja neljä jalostukseen. Valio etenee hiilineutraaliin maidontuotantoon erityisesti kolmea reittiä. Nurmipeltoihin sidotaan ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia, lannasta tehdään liikenteen fossiilisia polttoaineita korvaavaa biokaasua, ja turvepohjaisten peltojen päästöjä vähennetään.

− Afrikkaan emme lähde puita istuttamaan, vaan laitamme ensin oman tuotantoketjumme kuntoon, ohjelman vetäjä, johtaja Juha Nousiainen tähdentää.

Sen sijaan Valio on kutsunut tutkimuslaitoksia ja muita yrityksiä mukaan CARBO-yhteistyöverkostoon. Siinä ovat mukana omilla ohjelmillaan Valion lisäksi Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Yara sekä lukuisa joukko muita toimijoita.

Erityisesti nurmen hiilensidontaan pureutuvissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös pienempien yritysten ja tutkimusryhmän kanssa. CARBO-hanke on saanut Business Finlandilta 3,5 miljoonan euron tuen kolmivuotiseen, yhteensä noin kahdeksan miljoonan euron suuruiseen tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuteen.

− Ilmastotyö on niin monisäikeistä, että yhteistyöllä päästään nopeammin eteenpäin. Olemme luoneet alustan, johon jokainen voi tuoda innovaationsa ja osaamisensa mukaan. Tässä työssä tarvitaan isojen ja pienten yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyötä, Nousiainen vakuuttaa.

Hiilinielut ja lannan hyödyntäminen tehokkaita keinoja

Tehokkaimpia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä ovat hiilinielut, sivuvirtojen hyödyntäminen, maaperäpäästöjen vähentäminen ja paremmat teknologiat. Nousiaisen mukaan tutkimus on merkittävää erityisesti hiilinielujen tehostamiseksi.

− Suomessa on korkeatasoista tutkimusta, ja me teemme vastaavaa työtä alkutuotannossa. Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus ovat tärkeimmät tutkimuslaitoskumppanimme. Pitää ymmärtää myös se, miten maalajit vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin, Nousiainen sanoo.

Hän tähdentää, että pyrkimys hiilineutraaliuteen on iso murros, jossa ratkaisujen pitää olla kaikille osapuolille reilu.

− Ongelmaa ei voida kaataa jonkin pienen ryhmän harteille, vaan tukea yhteisvastuullisesti.

Valion ohjelmassa alkutuotannon keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä ovat järkevä maankäyttö, tehokas hiilensidonta, päästöjä vähentävät teknologiat tiloilla ja sivuvirtojen, etenkin lannan hyödyntäminen.

− Lannan käsittelyllä biokaasuksi, fosforiksi ja typeksi on hurjan iso myönteinen ilmastovaikutus, Nousiainen muistuttaa.

Valio ja energiayhtiö Gasum tutkivat yhteistyömahdollisuuksia, mutta investointipäätöksiä keskitettyjen lannankäsittelylaitosten rakentamiseksi ei vielä ole. Nousiainen arvioi, että 5−8 keskitetyn laitoksen malli voisi toimia. Lisäksi 20 tilalla on jo oma lannankäsittelylaitos tai tilojen yhteisiä laitoksia.

− Lannasta voisi tuottaa 2−4 terawattituntia energiaa, kun luku on nyt yksi terawattitunti, josta pieni osuus päätyy liikenteeseen. Ongelmana on, että lehmät ja autot ovat eri paikoissa, mutta esimerkiksi metsäkoneissa ja traktoreissa voisi käyttää biokaasua. Traktorivalmistajat ovat alkaneet panostaa tähän, Nousiainen kertoo.

Nurmipeltojen hiilensidontaa voidaan parantaa hiiliviljelyllä, eli lisäämällä peltojen hiilensidontaa muun muassa nurmikasveilla ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Lisäksi hiiltä sitovia soita voi ennallistaa ja metsittää heikkotuottoisia peltoja, ja kivennäismaiden nurmiviljelyn satotason voi tuplata.

Tiloilla tehokas rehunkäyttö ja lisäaineruokintainnovaatio laskevat metaanimäärää maitolitraa kohden. Lypsylehmää kasvatetaan kaksi vuotta ennen maidontuotantoa. Kun lehmä elää pidempään, se ehtii tuottaa enemmän maitoa, ja päästöt maitolitraa kohden pienenevät. Navetoissa voidaan ottaa lämpöä talteen muun muassa maidosta sekä käyttää aurinkopaneeleja ja metaanilla käyviä biokaasureaktoreita. Tavoitteena on nollaenergianavetat.

Viljelijäkoulutuksia ja hiilidioksidilaskennan käyttöliittymä

Valion Kohti hiilineutraalia maitoketjua vuonna 2035 -ohjelma on kestänyt reilut puolitoista vuotta. Viime vuonna käynnistyivät maitotilojen hiiliviljelykoulutukset Elävä Itämeri -säätiön kanssa, ja ne jatkuvat tänä vuonna. Viljelijöitä koulutetaan käyttämään viljelytekniikoita, joilla ilmasta voidaan sitoa peltoihin enemmän hiilidioksidia.

Kaikki valiolaiset maitotilat saavat tänä vuonna käyttöönsä nettipohjaisen käyttöliittymän oman tilansa raakamaidon hiilijalanjälkilaskentaa varten. Joulunalusviikolla riippumaton kolmas osapuoli sertifioi laskentamallin ja kehui sitä korkeatasoiseksi. Malli pohjautuu tarkkoihin tilakohtaisiin lähtötietoihin. Käyttöliittymän pohjana on Valion ja MTT:n (nykyisin Luke) yhdessä kehittämä maidontuotantomalli. Valio kehittää mallia lisäämällä seuraavaan versioon maaperänielut ja -päästöt.

− Vuoden päästä ollaan jo pitkällä. Mallin pitää olla avoin ja läpinäkyvä, ja halusimme siihen todelliset tuotantoluvut, Nousiainen painottaa.

Hiilijalanjälkilaskuri on kehitetty nimenomaan maitotilojen tarpeisiin. Tila voi sen avulla selvittää tarkasti, mistä sen tuottaman raakamaidon hiilijalanjälki muodostuu ja löytää parhaat tavat pienentää sitä. Keinoina ovat esimerkiksi eläinten ruokinnan optimointi ja peltojen satotason nosto. Laskuri on olennainen työkalu matkalla kohti hiilineutraaliutta, sillä yli 90 prosenttia maidon hiilijalanjäljestä tulee alkutuotannosta.

Maidon tai muiden ruokien hiilijalanjälkilaskennan LCA-malleissa ei ole toistaiseksi mukana maaperän hiilitasetta eli nurmipeltojen hiilensidontaa ja turvepeltojen viljelystä syntyviä päästöjä. Hiilijalanjälki lasketaan elinkaariarvioinnin (LCA) avulla: ruuantuotannon eri vaiheissa syntyneet kasvihuonekaasut allokoidaan lopputuotteille.

Jalostuksessa tärkeintä energia- ja materiaalitehokkuus

Maidonjalostuksessa Valion keinoja vähentää päästöjä ovat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energioiden hyödyntäminen, vähähiilisempi logistiikka, kestävämmät pakkausratkaisut ja ruokahävikin pienentäminen.

Valio hyödyntää esimerkiksi lämpöakkuteknologiaa varastoimalla höyryä akkuihin muutamassa laitoksessaan. Käytössä on paineistettua biokaasua käyttävä jakeluauto ja nesteytettyä biokaasua käyttävä keräilyauto. Nämä pilottiautot ovat toimineet Nousiaisen mukaan yllättävän hyvin. Virossa kaksi keräilyautoa tankkaa biokaasua maitotilalta, mitä pohditaan myös Suomessa.

Valio vähentää ruokahävikkiä tuotannossa, kaupassa ja kotona valmistamalla tuotteita, jotka auttavat myös kauppaa ja kuluttajia vähentämään ruokahävikkiään. Hävikin pienentämiseksi on mallinnettu 15 isovolyymista tuotetta, kuten maito, maitojuomat, juusto ja voi.

Ilmastonmuutos ja maidontuotanto

Hiiltä varastoituu ilmakehästä kasveihin, maaperään, metsiin ja meriin. Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Kasvit pumppaavat hiilidioksidia ilmasta maaperään yhteyttämällä. Mitä enemmän on vihreää, yhteyttävää kasviainesta, sitä enemmän hiiltä varastoituu maahan. Monivuotiset nurmet sitovat yksivuotisia kasveja tehokkaammin hiiltä.

Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä ja pidättää ravinteita tehokkaasti. Samalla sadot paranevat.

Hiiliviljely tarkoittaa viljelytoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonepäästöjä ja/tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.

Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälkilaskennassa metaani, typpioksiduuli ja muut kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi eli yhteismitalliseen muotoon.

Maidon tärkeimmät ilmastopäästöt ovat pötsikäymisessä ja lantavarastossa muodostuva metaani (40−50 %), rehuntuotannossa peltomaassa syntyvä typpioksiduuli (35−45 %) ja ketjun eri vaiheissa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi (10−15 %). Yli 90 prosenttia maidon hiilijäljestä syntyy, ennen kuin maitoauto ajaa meijeriin.

Hiilineutraali maito tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella.

Suomessa maidontuotanto perustuu nurmeen, eivätkä lehmät syö ulkomailta tuotua soijaa. Monivuotiset nurmet ovat yksivuotisia viljelykasveja tehokkaampia hiilinieluja. Suomessa noin 80 prosenttia naudanlihasta tuotetaan samasta eläimestä kuin maito. Kun samasta eläimestä saadaan sekä maitoa että lihaa, päästöt maito- ja liha-annosta kohti ovat pienemmät. Monessa muussa maassa pihvilihan ja maidon tuotanto on erotettu toisistaan.

Lehmän lannasta voidaan tuottaa biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Valio patentoi vuonna 2017 ensimmäisenä maailmassa teknologian, jolla lannasta saadaan puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita. Samalla voidaan tuottaa biokaasua.

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa, jonka sisältämä energia voitaisiin hyödyntää biokaasuna. Lanta sisältää kasvien tarvitsemia, arvokkaita ravinteita: typpeä ja fosforia. Niitä ilman kasvit eivät kasva. Maailman fosforivarat hupenevat kovaa vauhtia, joten tarvitaan uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen.

Maidon hiilijalanjäljen nollaamisen yksi iso haaste liittyy soista raivattujen peltomaiden muita peltoja isompiin päästöihin. Turvemaahan on varastoitunut paljon hiiltä. Kun suo ojitetaan tai kuivataan pelloksi, turve alkaa hajota: syntyy päästöjä. Viljelytoimet voimistavat turpeen hajoamista.

Tehokkaimpia keinoja vähentää turvemaiden päästöjä ovat välttää uusien turvepeltojen raivauksia ja luopua kaikkein huonoimpien turvepeltojen viljelystä. Tähän voidaan päästä esimerkiksi parantamalla kivennäismailta saatavien nurmisatojen tasoa. Uusia tapoja vähentää turvepeltojen kasvihuonepäästöjä ovat esimerkiksi säätösalaojitus, mahdollisimman kattava kasvipeitteisyys läpi vuoden ja uudet viljelytekniikat.

Maidontuotannossa pääosa pelloista on nurmiviljelyssä. Turvepeltojen osuus Suomen peltopinta-alasta on noin 11 prosenttia.

Maidon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3−4 prosentissa (Tilastokeskus 2017).