Hyvä riskienhallinta on myös ympäristöteko

Elintarviketeollisuudessa kuljetusten turvaaminen ja tuotannon jatkuvuuden varmistaminen ovat keinoja vähentää ympäristön kuormitusta.

Ruoan tuotanto on kallista ja hävikin vähentäminen tärkeää. Arvokasta raaka-ainetta voi tuhoutua väärästä kuljetuslämpötilasta tai onnettomuus voi uhata tuotannon jatkuvuutta.

Onnettomuus tuotantolaitoksessa on merkittävä riski isojen hävikkierien syntymiseen.

– Tuhoisin tapahtuma on tulipalo, jonka ehkäisemiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen, Ifin riskiasiantuntija Jaana Salo toteaa.

Onnettomuuden sattuessa alkutuotannosta tulevat, herkästi pilaantuvat raaka-aineet on saatava mahdollisimman nopeasti ohjattua muualle niin, ettei ympäristö vaarannu niiden hävittämisestä.

– Tulipalo voi aiheuttaa raaka-ainehävikin lisäksi haittaa ympäristölle. Tulipalossa ilmaan vapautuu erilaisia ympäristölle vaarallisia yhdisteitä. Sammutusvesien pääsy luontoon on myös estettävä, Salo muistuttaa.

Yleisiä tulipalojen syitä elintarviketeollisuudessa ovat huolimattomasti tehdyt tulityöt, sähköviat ja pölyräjähdykset.

– Jo valaisinten vaihto halogeeneista ledeihin vähentää tulipalon riskiä ja säästää myös energiaa.

Elintarvikeyrityksessä on tärkeää suunnitella, miten toiminta voidaan varmistaa onnettomuustilanteessakin. Kahdentaminen eli se, että tärkeimmät laitteet ja toiminnat kuten sähkönsyöttö turvataan kahdella eri lähteellä, vähentää riskiä toiminnan keskeytymiseen.

Kuljetuslämpötilassa oltava tarkkana

Elintarviketeollisuudessa kuljetetaan paljon raaka-aineita, jotka vaativat tiettyä säilytyslämpötilaa. Jo muutaman asteen heitto saattaa merkitä sitä, että lasti pilaantuu ja koko erä on tuhottava.

– Mitä kalliimmista raaka-aineista on kyse, sitä merkittävämpi on taloudellinen tappio, joka usein lankeaa ostajan kontolle, Ifin riskiasiantuntija Markus Hytönen kuvailee.

– Kuljetusyritykset ovat usein aika turvattuja tällaisissa tapauksissa.

Voi olla vaikea selvittää, kuka on vastuussa ja kenen vakuutukset korvaavat vahingot. Näin on varsinkin silloin, jos tapaukseen liittyy alirahtaamista eli tavaraerää ovat kuljettaneet useat eri kuljetusliikkeet.

Kuljetusriskien vähentämisessä tärkeintä on valvonnan parantaminen ja luotettavien kumppanien käyttö. Sopimuksissa voidaan vaatia, ettei alirahtaamista sallita.

Mitä suoraviivaisempi ja nopeampi kuljetus on ja mitä vähemmän lastia siirrellään kulkuneuvosta toiseen, sitä pienempi on riski esimerkiksi lämpötilan nousulle. Kuljetusreitit kannattaa suunnitella mahdollisimman nopeiksi, mikä vähentää myös päästöjä.

Kuljetuksen aikana lämpötilaa on valvottava ja kylmälaitteiden hälytysrajat asetettava kuljetettavien tuotteiden lämpötilan raja-arvojen mukaisiksi. Myyjä ja asiakas voivat myös sopia kuorman sekaan sijoitettavien dataloggerien käytöstä. Niillä voidaan varmistaa todelliset lämpötilan vaihtelut kuljetuksen jälkeen. Dataloggereita on syytä sijoittaa ympäri konttia.

– Dataloggerit eivät ole kalliita, joten niiden käyttöä suositellaan vahvasti, Markus Hytönen sanoo.

Hyvä valvonta suojaa myös ostajaa itseään muun muassa mainehaitoilta.

Ajoneuvojen kunto varmistettava

Kylmäkuljetuskalusto on tärkeää tarkastaa säännöllisesti ja kouluttaa koko henkilöstö, myös loma-aikojen tuuraajat, yllättävien tilanteiden varalta.

– Kuljettajien on tärkeä tietää, miten toimia, jos auto hajoaa kesken kuljetuksen. Mistä saadaan mahdollisimman nopeasti korvaava kuljetus tai minne auto voidaan toimittaa huoltoon? Nopea toiminta voi pelastaa koko kuorman, Hytönen tähdentää.

Inhimillisiä virheitä voi tapahtua myös pakkaamisessa. Materiaalien tulee olla ekologisia, mutta silti asianmukaisia, jotta elintarvikkeet eivät kontaminoidu tai lämpötila nouse kuljetuksen aikana.

–Hyvä riskienhallinta ja varautuminen ovat yritykseltä myös ympäristötekoja, Hytönen ja Salo päättävät.