Veden laadusta kilpailuetua elintarvikeketjuun

Suomessa tuotetulla ruualla on vesivaroihin suhteutettuna pieni vesijalanjälki, mikä on mahdollistanut laadukkaan veden käytön elintarviketeollisuuden eri prosesseissa.

Maailmanlaajuisesti puhdas, makea vesi on niukkuusresurssi, joten Suomen elintarviketeollisuus on veden laadun ja saatavuuden ansiosta erityisessä asemassa. Tätä kannattaa hyödyntää, mutta samalla varmistaa sen asema myös tulevaisuudessa.

Veden käytön riskeihin pitää varautua

Elintarviketeollisuuden veden käyttöön liittyy myös riskejä, joihin on sopivin keinoin varauduttava. Käytännössä riskit liittyvät joko veden määrään tai laatuun. Veden jakelun mahdollisiin keskeytyksiin tai laatuhäiriöihin on varauduttu elintarviketeollisuudessa varsin vaihtelevasti siitä huolimatta, että veden jakelun katkeaminen ja mahdolliset laatuhäiriöt ovat riskitekijöitä, jotka aiheuttavat toteutuessaan merkittäviä taloudellisia tappioita.

Elintarviketeollisuuden käyttämä vesi voi olla peräisin kunnalliselta vesilaitokselta, vesiosuuskunnalta tai omasta kaivosta. Veden alkuperä vaikuttaa eniten siihen, millainen ongelmien todennäköisyys voi olla.

Määrähäiriöitä ovat veden riittämättömyys ja vedenjakelukatkokset. Määrähäiriö ja sitä seuraava korvaavan vedenjakelun tarve voi syntyä esimerkiksi putkirikosta, sähkökatkosta, laiterikosta tai muusta teknisestä häiriöstä. Se voi olla seurausta myös veden niukkuudesta, saastumisesta tai verkoston riittämättömästä kapasiteetista.

Laatuhäiriötä voivat olla esimerkiksi mikrobiologinen saastuminen, pH:n säätökemikaalin yliannostelu, kloorauksen yliannostelu ja paineiskujen aiheuttama saostumien irtoaminen ikääntyvien verkostomateriaalien sisäpinnoilta.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut vedenjakelujärjestelmät on saatettu suunnitella paikoin nykyistä huomattavasti pienemmälle vedentarpeelle. Lisääntynyt veden käyttö on kasvattanut myös jätevesien määrää ja aiheuttavat kustannuksia ja kuormitusta jätevedenpuhdistuksessa.

Keinoja vesi- ja energiatehokkuuden parantamiseen

Elintarviketeollisuudessa prosessien sisäisten vesikiertojen tehostaminen ja mahdollisuudet uuden teknologian käyttöönottoon ovat työkaluja parempaan vesi- ja energiatehokkuuteen. Varsinkin lämpimän veden käytön tehostaminen on tässä avainasemassa.

Veden ja energian käyttöä tehostavat esimerkiksi lakki- ja korroosiokertymien synnyn estäminen tai jo muodostuneiden poistaminen, prosessien puhdistuksen optimointi ja mahdollisuudet kemikaalittomaan puhdistukseen.

Lisäksi kiertotalousajattelun mukaisesti elintarviketeollisuuden vesistä voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan talteen jakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää raaka-aineina muissa prosesseissa. Esimerkiksi lihanjalostuksesta syntyviä rasvakaivolietteitä voidaan käyttää biokaasulaitoksen syötteinä, ja syntyvää bioenergiaa hyödyntää jalostuslaitoksen energialähteenä.

Näin pystytään vaikuttamaan myös syntyvän jäteveden määrään sekä vähennetään kuormitusta jätevedenpuhdistamoille ja sitä kautta riskiä ympäristölle.