Ruoka on kuluttajille terveyttä ja hyvinvointia

Kuluttajien kiinnostus elintarvikkeiden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on voimistunut koronapandemian myötä: fyysisen terveyden lisäksi korostuvat mielenterveys, mieliala ja hyvinvointi. Jo vuonna 2019 Innova Market Insightsin toteuttamassa kuluttajatutkimuksessa havaittiin, että kuluttajille tärkeimpiä asioita ovat terveys (hyvä keholle), ravitsemus (antaa energiaa), hyvinvointi (mukavuuden tunne) ja hemmottelu (tekee onnelliseksi).

Tutkimus toteutettiin Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa, Brasiliassa, Meksikossa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Isossa Britannissa (n=1000). Samassa tutkimuksessa kuluttajat arvottivat vastauksiaan tärkeysjärjestykseen. Yli puolet vastasi huolehtivansa terveydestään ja ravitsemuksestaan, mutta hemmottelu ja hyvinvointi tulivat heti perässä.

– Terveellisemmät vaihtoehdot yleistyvät myös hemmottelutuotteissa. Elintarvikkeiden valmistajien kannattaa kehittää terveellisiä tuotteita, jotka tarjoavat myös makua ja mielihyvää, konkretisoi Roquetten Area Market Manager Sandrine Bouvier.

Terveellisempiä hemmottelutuotteita

Elintarvikkeiden kehitystä ohjaa Euroopassa elintarvikepakkausten Nutri-Score -merkintäjärjestelmä. Se tarjoaa kuluttajille tietoa elintarvikkeiden ravitsemuksellisesta laadusta pisteyttämällä ne asteikolla A–E hedelmien ja vihannesten, kuidun, proteiinin, energian, sokerien, tyydyttyneiden rasvahappojen ja natriumin perusteella.

– Valmistajilla on erilaisia strategioita uudistaa pääbrändin tuotteet terveellisemmiksi tai pitää alkuperäinen, mutta kehittää rinnalle terveellisempi vaihtoehto, joka sisältää esimerkiksi 30 prosenttia vähemmän sokeria, selittää Area Market Manager Eva Esparza.

Sokerin määrää säännellään sokeriverojen lisäksi erilaisilla varoituskuvakkeilla, liikennevalomalleilla ja mainosrajoituksilla ympäri maailmaa ja erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Euroopassa tunnetuin ravitsemusväite on ”vähemmän sokeria/ei lisättyjä sokereita”.

Enemmän ravintoaineita

Kasvipohjaisilla aineisosilla voi korvata sokereita lisäämällä proteiinin ja kuidun määrää. Vehnästä, maissista tai keltaherneestä valmistetuissa liukoisissa kuiduissa on neutraali maku. Niillä on kliinissä tutkimuksissa osoitettu olevan suolistoterveyttä tukevia ominaisuuksia prebioottisen vaikutuksen ansiosta, ja ne pysyvät stabiileina elintarvikeprosesseissa.

– Liukoisia kuituja on helppo käyttää kuitulisänä tai sokerin korvaajana erimerkiksi leipomotuotteissa, välipaloissa, maitotuotteisssa, makeisissa, juomissa tai vaikkapa erityistuotteissa kuten seniori-, urheilu-, painonhallinta- tai kliinisen ravitsemuksen tuotteissa. Ne lisäävät kylläisyyden tunnetta ja tukevat vähäkalorisina painonhallintaa. Suolistossa valmiste pilkkoutuu hitaasti, joten sen vaikutus verensokeriin on pieni, Eva Esparza selittää.

Esimerkiksi pakastetun jälkiruuan voi valmistaa runsaskuituisena ja ilman lisättyä sokeria maun kärsimättä, kun käytetään liukoisia kuituja ja maltitolia.

– Maltitoli on sokeriton, vähäkalorinen makeutusaine, jolla on pieni vaikutus glykeemiseen indeksiin. Sen makeus on lähellä sakkaroosia, tarkentaa Esparza.

Liukoiset kuidut sopivat myös leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi voileipäkeksin valmistuksessa ne parantavat kuitutasoa. Niillä voi korvata sokerien määrää ilman, että rapeus katoaa.

– Kuluttajille tärkeitä väitteitä ovat enemmän proteiinia, energian hallintaan, vähemmän sokeria ja kuitupitoinen, Esparza selittää.

Turvallisuus, kasvipohjaisuus ja kestävyys tärkeää

Kasvipohjaisten elintarvikkeiden myynti kukoistaa ja uusia tuotteita tulee vauhdilla markkinoille. Lihankorvaajien markkinat ovat kasvaneet merkittävästi viime kuukausina, mutta muutos lähti liikkeelle jo ennen koronapandemiaa. Tähän kysyntään Roquette on vuosikymmenessä kehittänyt laajan valikoiman kasviproteiineja.

– Vehnästä, härkäpavusta ja keltaherneestä valmistetut kasviproteiinit sopivat monentyyppisiin tuotteisiin, joihin halutaan proteiinilisää. Ne voivat olla välipaloja ja viljapohjaisia tuotteita, välipalapatukoita, kasvipohjaisia vaihtoehtoja liha- ja maitotuotteille, proteiinilisiä, juomia ja monia muita, valottaa Sandrine Bouvier.

Teksturoidut, suulakepuristimella muokatut kasviproteiinit sopivat ravitsevien, lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden valmistamiseen. Ympäristöystävällistä proteiinia saadaan tuottamalla keltahernettä ja härkäpapua.

– Kasvipohjaisten hampurilaispihvien valmistamiseen sopii härkäpapu-herneproteiinin seos. Näin saadaan valmistettua runsasproteiinisia, soijattomia, gluteenittomia pihvejä, joissa on lihankaltainen rakenne ja maku.

Teksturoitu herneproteiinijauho antaa pehmeän ja kuituisen rakenteen, ja vastaava härkäpapujauho tuo mehukkuutta suuren vedenpidätyskykynsä ansiosta. Valtavirran lisäksi tämänkaltaisille tuotteille on kysyntää kasvissyöjien, keliaakikkoiden, urheilijoiden, seniorien ja kliinisten ravintovalmisteiden käyttäjien parissa, Bouvier kuvailee.