Atria on vähentänyt soijan käyttöä rehuissa ja tuotteissa

Atria Perhetilojen possut syövät noin 80 prosenttia vähemmän soijaa kuin tavanomaiset suomalaiset possut. Perhetilojen lihasikaloissa on siirrytty soijattomaan ruokintaan. Broilerien rehussa soijaa korvataan muun muassa kotimaisella, kuoritulla kauralla.

‒ Kuorittu kaura on erinomainen valkuaisen ja aminohappojen lähde varsinkin broilereille. Sen käyttöä olemme lisänneet koko ajan. Nyt kaura on suurin yksittäinen raaka-aine broilerin rehuissa, siipikarja- ja nautarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala A-Rehusta kertoo.

Yli puolet broilerin tarvitsemasta valkuaisesta tulee jo nyt kotimaisista viljoista: kuoritusta kaurasta ja vehnästä. Lisäksi soijaa korvataan rypsirouheella ja -puristeella sekä herneellä.

A-Rehu on lisännyt syksystä 2016 lähtien kotimaista rehuhernettä broilerirehuihin. Herne korvaa ruokinnassa soijaa ja vehnää, koska se sisältää paljon valkuaista ja energiaa ja vähentää ulkomaisen lysiiniaminohapon tarvetta. Herne ostetaan A-Rehun Koskenkorvan tehtaalle suoraan tiloilta. Herneen viljely parantaa samalla pellon rakennetta ja vähentää typpilannoituksen tarvetta.

‒ Lisäksi broilereidemme hyvä terveys mahdollistaa matalan kokonaisvalkuaispitoisuuden ruokinnassa, joka jo sinällään vähentää soijan tarvetta. Soijan käyttömäärä on noin 13‒17 prosenttia broilerinrehuissa, ja määrä laskee koko ajan, Anne Rauhala tarkentaa.

Sikoja ruokitaan hyvin paljon elintarviketeollisuuden nestemäisillä sivutuotteilla, kuten ohravalkuaisrehulla, heralla ja maitohuuhteilla. Sioilla on hyvin yleisesti liemiruokinta, mihin nestemäiset sivutuotteet sopivat hyvin. Myös naudat käyttävät paljon sivutuotteita esimerkiksi peruna-, meijeri- ja myllyteollisuudesta. Broilerien ruokinnassa sivutuotteiden käyttöä rajoittaa se, että rehujen täytyy olla kuivia.

Rehusoijalle korvaajia

Tällä hetkellä soijan korvaaminen rehuissa kokonaan ei ole mahdollista ainakaan broilereilla.

‒ Meillä ei ole riittävästi tarpeeksi hyviä muita valkuaisraaka-aineita korvaamaan täysin soijaa. Esimerkiksi rypsin ja härkäpavun käyttöä rajoittavat niiden tietyt haitta-aineet, joille siipikarja on erityisen herkkä. Näitä ovat muun muassa visiini, konvisiini ja trypsiini-inhibiittori. Sika ja nauta pystytään ruokkimaan ilman soijaa, Anne Rauhala kertoo.

Soijan vähentäminen koskee kaikkia broilerin- ja sianrehuja. Naudalla soijan käyttömäärät ovat jo nyt hyvin pieniä. Valkuaisomavaraisuuden nostamiseen sopivat herne, härkäpapu ja rypsi.

‒ Ostamme hernettä suoraan tiloilta ja keskusliikkeiden kautta. Pyrimme lisäämään ja kehittämään herneen sopimusviljelyä aktiivisesti. Toivomme, että herneen viljelyala kasvaa reippaasti nykyisestä. Tällä hetkellä ostamme kaiken herneen, mitä vain saamme, Rauhala toteaa.

Vehnään verrattuna herneellä on korkeampi valkuaispitoisuus ja parempi aminohappokoostumus ja soijaan verrattuna korkeampi energiapitoisuus. Herneessä ei ole broilereille haitallisia aineita kuten esimerkiksi härkäpavussa.

‒ Atrialla on oma rehutehdas, mikä mahdollistaa kehitystä myös lihalopputuotteissa. Siksi tiedämme tarkkaan, mitä eläimet ovat syöneet ja voimme olla varmoja, että ne on ruokittu laadukkailla raaka-aineilla. Raaka-aineissa ja rehuissa ei ole esimerkiksi torjunta-ainejäämiä, muita epäpuhtauksia eikä mikrobiologisia ongelmia, Rauhala täsmentää.

Rauhala tuntee asian hyvin, sillä hän on työskennellyt pitkään rehu- ja lihateollisuudessa ja Atria-konsernissa eri työtehtävissä vuodesta 2002 lähtien.

Lihavalmisteissa ei soijaa

Atria Suomi Oy:n tuotekehitysjohtaja Heimo Hattula kertoo, että soija on poistettu kaikista Atrian lihavalmisteista.

‒ Olemme poistaneet soijan kaikista lihavalmisteistamme, eli makkaroista ja leivänpäällisistä, korvataksemme sen lihalla, mutta myös poistaaksemme merkittävän allergeenin tuotantolinjoistamme, Hattula tarkentaa.

Soijaa on korvattu pääasiassa lihalla, mutta joissakin tapauksissa myös kasvikuiduilla ja hydrokollodeilla. Myös herneproteiinia on ollut käytössä.

‒ Soijan jättäminen kokonaan pois on kustannus- tai makumielessä haasteellinen tehtävä joissakin tuoteryhmissä. Lähihetken tavoitteena se ei ole meillä. Lihavalmisteissa poisto on tehty, mutta periaatteellisia linjauksia tuoteryhmittäin ei ole tehty. Soijan korvaaminen lisääntyy varmasti sopivan edullisten ja toimivien kotimaisten proteiinilähteiden tarjonnan kasvaessa, Heimo Hattula arvioi.

Korvaaminen tuotteissa haastavaa

Soijan korvaajiksi sopivat tuoteryhmästä riippuen joko muut kasvisproteiinit kuten herne ja peruna, kuidut, hydrokolloidit, kananmuna (myös allergeeni) sekä lihaproteiini. Kotimaisesta lihasta valmistettua lihaproteiinia ei ole kuitenkaan saatavilla, joten Atria ei käytä sitä.

‒ Ostamme soijan ja sitä korvaavat raaka-aineet nykyisin muutaman mauste- ja raaka-ainetoimittajan kautta. Jatkossakin luultavasti valmiimpien kokonaisvaltaisten seosten toimittajat ovat vahvoilla, Hattula sanoo.

Hän muistuttaa, että korvaavissakin raaka-aineissa on osittain samojakin haasteita kuin soijassa eli allergeenisuus, osalla lisäainestatus, osalla hinta ja lihaproteiinin kohdalla se, että se ei ole valmistettu kotimaisesta lihasta. Tärkein vertailukohta on tavoiteltu toimivuus oikeassa käyttökohteessa.

‒ Hernettä on vaikea verrata soijaan, josta on lukuisia eri tavoin toimivia tuotteita tarjolla. Useimmilla niistä on erilainen sovelluskäyttö elintarvikkeissa, osa tuo rakennetta, osa sitoo vettä tai rasvaa jne. Jos herneestä löytyy vastaavat versiot ja funktionaalisuus, vain hinta voisi olla käytön rajoite. Joidenkin tuoteryhmien kohdalta, kuten jauhelihatuotteet herneproteiini ei toiminnallisesti juuri eroa soijaproteiinista, mutta maullisesti on eroa, Heimo Hattula selventää.

Hattula on lihateknologi, jonka työura on sisältänyt erilaisia tuotekehityksen, markkinoinnin ja tuotannon johtotehtäviä. Nykyisessä työssään tuotekehitysjohtajana hän vastaa Atria Suomen operatiivisen tuotekehityksen johtamisesta.

Antibioottivapaa-merkintä pakkauksiin

Atria Perhetila -broileripakkauksiin tulee syksyllä 2017 merkintä, joka kertoo, ettei linnuille ole annettu antibiootteja koko niiden elinaikana. Linnut pysyvät terveinä hyvien elinolosuhteiden, asianmukaisen ruokinnan, huolellisen hygienian sekä järjestelmällisen eläintautien ehkäisytyön ansiosta.

Atrialainen broilerintuotanto on täysin antibioottivapaata jo nyt. Koko tuotantoketjussa eläimiä lääkitään vähän ja vain tarpeeseen, valvotusti ja varoaikoja noudattaen.

Broilereiden jälkeen Atria keskittyy sikaketjuun. Sianlihan tuottajat ja Atria ovat aloittaneet antibioottivapaan sianlihan järjestelmällisen tuotannon uudella Puhdas sika -tuotantolinjalla. Antibioottivapaa-merkinnällä varustettuja sianlihaneriä saadaan markkinoille ensi vuoden alussa.

Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti. Niillä edistetään broilereiden kasvua ja ehkäistään tauteja ennalta. Näissä maissa lihasta löytyy paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä.

Lisätietoja:
www.atria.fi/antibiottivapaa
www.atria.fi/lihan-alkupera/tilamerkitty-liha/

Atria lyhyesti

• Atria on Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavia liha- ja ruoka-alan yrityksiä.
• Vuonna 2016 liikevaihto oli noin 1,35 miljardia euroa.
• Yrityksen palveluksessa on noin 4 300 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa.
• Atria Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa, Sahalahdella ja Jyväskylässä.