Terveelliset välipalat parantavat ikäihmisten ravitsemustilaa ja hyvinvointia

Ikäihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua, nopeuttaa sairauksista toipumista sekä parantaa kotona asumisen mahdollisuuksia. Vajaaravitsemus tai sen riski on kuitenkin hyvin yleistä iäkkäässä väestössä. Hyvän ravitsemustilan ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että pääaterioita täydennettäisiin maukkailla, energiapitoisilla, ravitsevilla ja helposti nautittavilla välipaloilla. MAVIRE -projektissa (Räätälöidyt ravitsemusratkaisut ikäihmisten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin parantamiseen) tehtiin kliininen tutkimus maito- ja marjapohjaisten välipalojen vaikutuksista ikäihmisten ravitsemustilaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun vuosina 2015−2016.

Maito ja marjat ovat tuttuja ikäihmisille

Tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin maidon ja marjojen monipuoliset ravitsemukselliset hyödyt ja tutkitut terveysvaikutukset, merkitys suomalaisessa ruokavaliossa sekä tuttuus vanhemmalle ikäryhmälle. Välipalojen suunnitteluun osallistuivat yliopiston, kaupungin vanhuspalvelujen ja ateriapalvelun ravitsemusasiantuntijat sekä yritykset.

Maitovälipalat olivat Osuuskunta Maitomaan valmistamia laktoosittomia runsasproteiinisia juomia ja raejuusto. Pakkasmarja kehitti tutkimusta varten neljä marjavälipalaa. Ne olivat pakastettuja marjasoseita, jotka sisälsivät kotimaisia marjoja kuorineen ja siemenineen sekä lisättyä sokeria maun ja rypsiöljyä energia- ja ravintosisällön parantamiseksi.

Tutkittavat (n=85) olivat kotona tai palvelutalossa asuvia Kuopion kaupungin kotihoidon ja Servican ateriapalvelun asiakkaita. Heidät satunnaistettiin välipala- ja vertailuryhmiin. Välipalaryhmään kuuluvat (n=50, keski-ikä 82 vuotta) nauttivat 1,6 dl proteiinijuomaa tai 100 g raejuustoa sekä 100 g marjasosetta kuutena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan. Näistä välipaloista tutkittavat saivat energiaa lähes 300 kcal ja proteiinia noin 14 g päivässä.

Ravitsemustila arvioitiin painon, painoindeksin, MNA^® (Mini Nutritional Assessment) -testin ja laboratoriomääritysten avulla. Toimintakykyä arvioitiin mittaamalla käsien puristusvoima. Elämänlaatua arvioitiin 15D^®-elämänlaatukyselyllä. Osa tutkittavista piti viikon ajan aktiivisuusranneketta, jonka avulla saatiin tietoa aktiivisuudesta ja unen laadusta.

Vertailuryhmä (n=35, keski-ikä 84 vuotta) ei saanut tutkimusvälipaloja, mutta sille tehtiin kaikki samat tutkimukset kuin välipalaryhmälle. Tutkimukset tehtiin tutkittavien kotona tutkimusjakson alussa ja lopussa. Tutkittavilla ei saanut olla pitkälle edennyttä muistisairautta.

Välipalat ehkäisivät ravitsemustilan huononemista

Tutkimuksen alussa 76,5 prosenttia osallistujista oli MNA-pisteiden perusteella vajaaravittuja tai sen riskissä. Plasman albumiinipitoisuuden perusteella 22 prosentilla oli huono proteiiniravitsemustila. Tutkimuksen aikana välipalaryhmässä MNA-pisteet paranivat, ja ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p=0,003). Proteiiniravitsemustilaa kuvaavat plasman albumiini- ja prealbumiinipitoisuudet pienenivät vertailuryhmässä, mutta ryhmien välinen ero oli merkitsevä vain albumiinipitoisuudessa (p=0,006).

Lisäksi vertailuryhmän miehillä oikean käden ja naisilla molempien käsien puristusvoima heikkenivät, mutta vain naisten oikean käden puristusvoimassa oli merkitsevä ero (p=0,007) välipala- ja vertailuryhmien välillä. 15D-elämänlaatuindeksillä arvioitu elämänlaatu parani välipalaryhmässä. Yksittäisistä osatekijöistä parani eritystoiminta ja vähenivät masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Myös aktiivisuus lisääntyi, istumisen ja lepäämisen määrä väheni ja unen laatu parani välipalaryhmässä.

Apua vanhusten ravitsemispalveluiden kehittämiseen

Välipaloja säännöllisesti käyttäneillä ravitsemustila, toimintakyky ja elämänlaatu paranivat tai säilyivät ennallaan. Hyödylliset vaikutukset olivat nähtävissä kolmen kuukauden säännöllisen käytön jälkeen. Sen sijaan vertailuryhmässä tapahtui samassa ajassa tilastollisesti merkitsevää tilanteen huononemista, mikä on hyvin huolestuttavaa.

Kotihoidon asiakkaat ovat usein huonokuntoisia, ja heillä ravitsemustila voi heikentyä hyvinkin nopeasti. Tällöin erityisesti ravitsevien välipalojen merkitys korostuu. Välipalatuotteet olivat hyvänmakuisia, helppokäyttöisiä, hyvin säilyviä ja kotimaisia, ja niistä saatu palaute tutkittavilta, omaisilta ja hoitohenkilökunnalta oli myönteinen.

Tutkimuksen tulokset kannustavat ravitsemuksellisesti laadukkaiden maito- ja marjapohjaisten välipalojen sisällyttämistä ikäihmisten ruokavalioon riittävän ajoissa ravitsemusongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Se on yksinkertainen ja käytännössä helposti toteutettava ratkaisu, joka perustuu heille tuttuihin ruokiin ja makuihin. Kuopion kaupunki hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään vanhusasiakkaidensa ravitsemispalveluja.

Lähteet:

• Nuotio M. ym. 2019. Vanhuksen vajaaravitsemuksen arviointi, ehkäisy ja hoito. Lääkärilehti 20. 1268−1274.
• Nykänen I. ym. 2018. Dairy-based and energy-enriched berry-based snacks improve or maintain nutritional and functional status in older people in home care. J Nutr Health Aging 22: 1205−1210.
• Nykänen I. ym. 2019. Effect of dairy-based and energy-enriched berry-based snacks on quality of life in older people. Geriatr Gerontol Int 19: 960−961.