Suunnistetaan ruokatulevaisuuksiin – tulevaisuustyökalu kestävämmän ruokajärjestelmän kehittämiseen

Tulevaisuutta ennakoitaessa olisi hahmotettava sekä näkyvissä olevia että mahdollisia muita muutoksia vaikutuksineen ja punnittava erilaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Nykyiset käsitykset muutosvoimista ohjaavat vahvasti tulevaisuusnäkymiämme, mutta miten parantaa valmiuksia havaita muutosten merkkejä samalla vakiintuneita ennakko-oletuksia haastaen?

Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Ruokatulevaisuudet –hankkeessa tarkastelimme maataloustuottajien, kuluttajien ja maatalousneuvojien valmiuksia ennakoida ja käsitellä ruokajärjestelmän tulevia muutoksia ja mahdollisia kestävyysmurroksia kyselyiden ja työpajojen avulla. 

Näiden pohjalta kehitimme ruokajärjestelmän muutosten tarkasteluun soveltuvaa työkalua, joka auttaa jäsentämään muutosvoimia ja toimijoiden oman toiminnan näkökulmasta mielekkäitä kehityspolkuja suunnistuksen ja suunnistusreittien mielikuvalla.  

Trendit ja jatkuvuudet esiin 

Työpajojen ja kyselyiden pohjalta voi tulkita muuttuvia trendejä, mutta myös jatkuvuuksia. Esimerkiksi maatalousyrittäjien suhtautumista tulevaisuuteen luonnehtii pyrkimys nykyisenkaltaisen ruoantuotannon jatkuvuuteen ja halu säilyttää pellot ruuantuotannon käytössä.  

Maataloudelta edellytetään myös valmiutta muutoksiin, ja yrittäjät pyrkivätkin sopeuttamaan ja uudistamaan tuotantotapoja ja -suuntia muuttuvien kestävyysvaatimusten mukaisesti.

Kestävyystavoitteisiin kuuluvat myös maataloudelle asetetut odotukset huoltovarmuuden edistämisestä, ravinteiden kierrättämisestä ja lannoiteomavaraisuuden kehittämisestä, mikä korostaa kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteistyön strategista merkitystä tulevaisuuden elintarviketuotannolle. 

Suunnistus tulevaisuustyökaluna 

Trendiennakointi liittyy toimintaympäristöjen muutosten ja niiden vaikutusten tarkasteluun. Tulevaisuuteen suunnistamisen kielikuvilla haastetaan kaikkia ruokatoimijoita lisäämään pitkän tähtäimen ennakointia ja tulevaisuusajattelua suunnitteluprosessiensa yhteyteen. 

Yhä tärkeämmäksi on noussut se, millaisia kriittisiä kysymyksiä tulevaisuuden odotukset herättävät ja mistä näkökulmista kestävyyteen liittyviä kysymyksiä sekä muutosvalmiuksia tulisi tarkastella. Hankkeessamme kehitetty tulevaisuussuunnistus kokoaa keskusteluja yhteen ja auttaa hahmottamaan mahdollisia muutoksia eri toimintaympäristöissä.  

Tulevaisuusorientoitumiseen riittää periaatteessa kynä ja tyhjä paperi, ja sitä on mahdollista tehdä yksinkin. Ryhmissä on rikkautena se, että osallistujat tuovat työpajaan aina omat tietonsa, kokemuksensa ja ainutlaatuiset näkökulmansa. 

Työn pohjalla voi olla myös tietoisuus ratkaisua kaipaavista ongelmista, eri “rasteja” tehtävineen tai aikaisempien suunnitelmien ja strategioiden aihioita uudelleen arvioitavaksi. Uudet ja päivittyvät tutkimustulokset antavat nekin aihetta muokata ruuantuotannon ja -kulutuksen tulevaisuusnäkymiä ja niistä koko ruokajärjestelmälle avautuvia mahdollisuuksia.  

Suunnistus käytännössä 

Suunnistuksen tarkoitus on inspiroida erilaisten mahdollisten toimintaympäristöjen eli maastojen tunnistamiseen. Jo aikaisemmin tunnistetut polut auttavat etenemistä, mutta ajassa edettäessä näkymät muuttuvat ja suuntaa on haettava uusien tulevaisuudenkuvien pohjalta.  

Koska tulevaisuudesta ei voi tietää mitään kovin varmaa, olisi tärkeätä käyttää aikaa keskusteluun vaihtoehtoisten tulevaisuusnäkymien vaikutuksista omaan toimintaan. Keskusteluissa voidaan tunnistaa ”rasteja”, jotka ovat eri tilanteissa merkittäväksi tunnistettuja pysähtymisen paikkoja, kenties juuri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten pohdintaan.  

Kun kyselyissä tarkasteltuja kuluttajien ja maatalousyrittäjien vastuullisuusvalintoja verrattiin toisiinsa, osoittautui, että molemmat ryhmät pitivät tärkeimpänä vastuullisuuden osa-alueena eläinten hyvinvoinnin edistämistä. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin elintarvikeketjun vastuullista toimintaa turvallisuuden ja raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi sekä koko elintarvikeketjun yritysten kokonaisvaltaisen vastuullisuuden kehittämistä.  

Aineksia rasteilla käytäville keskusteluille tarjoaisivat myös radikaalimmat, tuotantojärjestelmän muuttamista tavoittelevat kehityspolut vaihtoehtoineen. Ne voisivat käsitellä pitkän tähtäimen suunnitelmia, esimerkiksi paikallisten järjestelmien kuten uudistavan, agroekologisen viljelyn edistämistä tai sen teollisena vastinparina hahmottuvan solumaatalouden mahdollista läpimurtoa seurauksineen.  

Tulevaisuustyökalu voisi periaatteessa toimia myös digitaalisessa muodossa tai tekoälyavusteisena keskusteluna, oman ajattelun taustatukena. Toisessa äärimuodossaan suunnistusta voisi kokeilla leikillisyyttä ja pelillisyyttä tarjoavilla rasteilla oikeissa maasto-olosuhteissa. 

Ongelmanratkaisutehtäviin voi sisällyttää myös aikaisempien strategioiden tai keskeneräisiksi jääneiden prosessien arviointia. Suunnistuksen elementtejä voi itse muokata myös tiekartoiksi: Yhdessä ja uudella ymmärryksellä voidaan valita ja ajoittaa uusia reittien aihioita tärkeiksi koettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kestävyyssiirtymän muutospoluilla 

Hankkeessamme vuonna 2024 toteutetun kuluttajakyselyn tulokset vahvistavat monia aikaisempia tutkimuksia ja havaintoja siitä, että kuluttajat tasapainoilevat ruoasta saatavan nautinnon, oman arjen sujumisen, ruoan hinnan ja terveellisyyden kanssa.  

Myös ekologiseen kestävyyteen ja eettiseen kuluttamiseen liittyvät kysymykset ovat tulleet osaksi kuluttajien päätöksentekoa, vaikkakaan ne eivät eläinten hyvinvointia lukuun ottamatta koskettaneet kovin merkittävästi koko kyselyn vastaajakuntaa.  

Vaikka lihalla on edelleen keskeinen asema kuluttajien ruokavalinnoissa, puolet kyselyn vastaajista uskoi lihantuotannon vähenevän tulevaisuudessa. Myös lihantuotannon säilyttäminen Suomessa koettiin tärkeäksi. Maitotuotteiden kulutukseen ja tuotannon tulevaisuuteen uskottiin lihaakin vahvemmin. Samalla kuluttajat pitivät todennäköisenä myös uusien teknologioiden, kuten soluviljely- ja geenitekniikoiden, yleistymistä. 

Maatalousyrittäjille suunnattu kysely avaa puolestaan yrittäjien aikeita monipuolistaa ja uudistaa tuotantoa. Yrittäjät hakevat tulevalle työlleen jatkuvuutta ja lisäarvoa maisemanhoidon, yritysyhteistyön, kierrätyksen ja uusiutuvan energiantuotannon ratkaisuista tai yritysmallien muuttamisesta. 

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät toimenpiteet tulevat osaksi yrittäjien toimintaa, mutta niiden vaikutuksista koetaan suurta epävarmuutta. Epätietoisuus liittyy kestävyysvaikutusten mittaamiseen, hintakannustimien muutoksiin sekä yleiseen markkinoiden epävarmuuteen viime vuosien hyvinkin turbulentissa ympäristössä.  

Erityisen tärkeätä olisi saada kaikki, etenkin uudet, nuoret tulevaisuuden toimijat pohtimaan tulevaisuuden vaihtoehtoisia muutospolkuja. Millaisia uusia näkymiä yhteistyöaloitteille ja toimenpiteille avautuisi ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymissä, jos nuoret saisivat päättää? 

Hedelmällisiä tuloksia voisi syntyä mallista, jossa eri ryhmittymiä edustavat toimijat yhdessä pohtisivat ruoan tuotannon ja kuluttamisen näkymiä kaikille uusissa tulevaisuuden toimintaympäristöissä, joihin ei kytkeydy tuttuun ympäristöön yhdistettäviä latautuneita merkityksiä. 

Tärkeää olisi saada eri näkökulmista asioita katselevia ruoan kuluttajia, tuottajia ja jalostajia yhteisiin keskusteluihin, toteuttamaan ajatuksia eri reiteillä tunnistettavista näkymistä, esteistä ja yhteistyön mahdollisuuksista.  

Ruokatulevaisuudet: Näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa -hankkeen (2023–2025) rahoittajana toimi Maa- ja metsätalousministeriö (MAKERA). Hankkeen vetäjänä toimi professori Mari Niva Helsingin yliopistosta. 

Lähde: 

Latvala T ym 2025. Ruokatulevaisuudet: Näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 24/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-040-4