Miten Suomeen saadaan kestävä ja vähäpäästöinen ruokajärjestelmä?

Suomen ilmastopaneeli julkaisi toukokuussa selvityksen siitä, miten ruuantuotanto saataisiin vastaamaan kestävästi ja kannattavasti ravitsemussuosituksiin ja kotimaiseen kysyntään. Samalla sen tulisi tuottaa aiempaa selvästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja sietää paremmin hankalia sää- ja markkinaolosuhteita.  

Tarjoamme nyt tilannekuvan siitä, millaisia kehityssuuntia on näiden suhteen nähtävissä ja millaisia muutoksia ja toimia voidaan suositella. 

Selvitykseen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Ravitsemussuositukset tukevat ilmastoa 

Ruokavaliot ovat Suomessa vähitellen muuttumassa. Pitkän (1997–2017) ja lyhyen (2017–2023) aikavälin kehityskulut tuovat esiin kaksi pääsuuntausta: kasvipohjaisen ruoan kulutuksen kasvu ja eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentyminen, poikkeuksena siipikarjanlihan kulutuksen kasvu.  

Kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä palkokasvien, pähkinöiden ja siementen kulutus on kasvanut. Viljatuotteiden ja perunan kulutus on vähentynyt.  

Ruokavaliomuutokset eivät yksiselitteisesti johda kasvipainotteiseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen suuntaan. Punaisen ja prosessoidun lihan kulutus on pysynyt suurena, vaikka ajoittain on havaittu pientä vähenemistä. Siipikarjanlihan käyttö on lisääntynyt viime vuosiin asti. Nestemäisten maitovalmisteiden kulutus on tuntuvasti vähentynyt, mutta juustojen kulutus on yhä suurta.  

Havaittujen kehityssuuntien ja vuoden 2024 ruokavaliosuositusten perusteella ilmastopaneeli muodosti viisi ruokavalioskenaariota vuoteen 2050. Niissä punaisen ja prosessoidun lihan ja rasvaisten maitotuotteiden kulutus vähenee.  

Mitä enemmän mennään kohti suositusten mukaisia ruokavalioita, sitä enemmän lisätään täysjyväviljoja ja palkokasveja. 

Suositusten mukaisesta syömisestä voidaan odottaa merkittäviä etuja ihmisten terveydelle, mikä on keskeinen osa kestävää ruokajärjestelmää. Samalla avautuu mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 

Vientikin vaikuttaa päästökehitykseen 

Elintarviketeollisuuden ilmastotoimia koskevasta osaselvityksestä selviää, että  ruokaketjun kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi myös riippumatta ruokavaliomuutoksista. Eräiden isojen yritysten energiasta ja logistiikasta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet nopeasti. 

Paneeli teki ja mallinsi seitsemän erilaista muutosskenaariota Suomen maataloustuotannolle. Tulosten mukaan pelkät ruokavaliomuutokset Suomessa eivät johda automaattisesti Suomen maataloustuotannon ja sen kasvihuonekaasupäästöjen suuriin muutoksiin.  

Suomen maataloustuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys riippuu paitsi kotimaisesta kulutuksesta, myös viennin kehityksestä ja siitä, miten päästövähennystoimissa onnistutaan erityisesti turvemailla.  

Kivennäismaiden hiiliviljelyllä on merkitystä paitsi päästöjen vähentämisen, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. 

Muutoksessa on mahdollisuuksia  

Kotimaisen maataloustuotannon täytyy jo lähitulevaisuudessa vastata vahvemmin kasvavaan kasvipohjaisen ruoan kysyntään, vähentää viljelysmaan ja kotieläintuotannon päästöjä, toimia aiempaa pienemmällä määrällä ulkomaisia lannoitteita ja polttoaineita ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.  

Ilmastopaneelin suositusten toteuttaminen vaatii maataloustukien uudelleensuuntaamista ja kannusteiden lisäämistä yhteistyössä julkisen ja muun rahoituksen, ruokateollisuuden ohjelmien ja niihin osallistuvien viljelijöiden kanssa. Tarvitaan myös päästöjen hinnoittelua ja viljelijöiden pääsyä vapaaehtoisille hiili- ja luonnonarvomarkkinoille.  

Päästöjen hinnoittelun tulee vaikuttaa maatilojen toimintaan. Tässä tarvitaan viljelijöiden vertaistukea ja -verkostoja ja asiantuntijatukea toimien kustannusvaikuttavaan toteutukseen erilaisilla maatiloilla ja alueilla, jotta viljelijöillä on mahdollisuus vähentää päästöjä ja sopeutua ilmaston ja kysynnän muutoksiin sekä sietää ääriolosuhteita. 

Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavaliot edistävät kansanterveyttä ja vähentävät yhteiskunnan kustannuksia. Pienempi riippuvuus ulkomaisista lannoitteista, niiden raaka-aineista ja fossiilisista polttoaineista parantaa kriisinkestävyyttä.  

Solumaatalouden kehitys eri muodoissaan voi tuoda uusia vaihtoehtoja elintarvikejalostukselle muun muassa raaka-ainehankintaan ja sivujakeiden hyödyntämiseen. Ilmastotehokkaampi maatalous tukee myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja vesiensuojelua.  

Kaikki tämä luo mahdollisuuksia viljelijöille, ruokateollisuudelle sekä tuotantopanosten, teknologioiden ja palveluiden tuottajille ja kehittäjille.  

Lähde:  

Lehtonen, H., Haario, P., Jansik, C., Kaartinen, N., Kettunen, M., Leino, M., Mattila, T., Maukonen, M., Männistö, S., Saarinen, M., Seppälä, J. & Wejberg, H. 2026. Suuntana ilmastotehokas maatalous Suomessa. Suomen Ilmastopaneelin raportti 4/2026. 131 s. https://ilmastopaneeli.fi/ilmastotehokas-maatalous-vahentaa-paastoja-vastaa-ruoan-kysynnan-muutoksiin-ja-lisaa-kriisinkestavyytta/