Mikä salmonellamenetelmä sopisi näytteilleni? 

Salmonellat aiheuttavat erilaisia suolisto- ja yleisinfektioita sekä ihmisessä että eläimissä. Tartunnan alkuperä on aina salmonellaa kantavan eläimen tai ihmisen uloste. Salmonellan reitti elintarvikkeeseen voi alkaa jo pellolle levitettävästä saastuneesta lannasta, josta bakteeri edelleen leviää rehun kautta tuotantoeläimiin. Elintarvikkeissa, rehuissa tai lannoitteissa ei saa esiintyä salmonellaa. 

Salmonelloja tunnetaan yli 2500 serotyyppiä, jonka mukaan ne nimetään. Kaikki serotyypit ovat tautia aiheuttavia, mutta oireiden vakavuus vaihtelee. 

Menetelmät salmonellojen tunnistamiseen 

Salmonellojen viljelymenetelmät ovat edullisia, mutta haittapuolena on tulosten valmistumisen kestäminen useita vuorokausia. SFS-EN ISO 6579-1, NMKL 71, ja NMKL 187 ovat perinteisiä menetelmiä, joihin sisältyy mikrobeja elvyttävä esirikastus, salmonellan kasvua suosiva rikastus, viljely kiinteälle elatusalustalle ja salmonellapesäkkeiden tunnistus ulkonäkönsä perusteella.  

Salmonellaksi epäillyt pesäkkeet varmistetaan biokemiallisilla ja serologisilla testeillä. Varmistustestit voi korvata toimivaksi osoitetuilla vaihtoehtoisilla menettelyillä. Yhä useammasta laboratoriosta löytyykin kliinisessä analytiikassa käytetty Matrix Assisted Laser Desorption / Ionization Time-Of-Flight (Maldi-tof) -laite.  

Maldi-tof-analytiikassa solumassaa ammutaan laserilla, jolloin vapautuu ionisoituneita molekyylejä. Molekyylisuhteiden, varausten ja lentoaikojen perusteella syntyy spektri. Laite vertaa saatuja massaspektrejä tietokantaan ja ilmoittaa vastaavuudet. Salmonellat Maldi-tof tunnistaa sukutasolle. 

Markkinoilla on useita kaupallisia menetelmiä, joilla negatiivisen tuloksen voi saada viljelymenetelmiä nopeammin. Tällaisia ovat esimerkiksi PCR-menetelmät tai salmonellasolujen pintarakenteita tunnistavat immunologiset menetelmät.  

Kaupalliset menetelmät on pääsääntöisesti validoitu referenssimenetelmää SFS-EN ISO 6579 vasten validointistandardin EN ISO 16140-2 vaatimusten mukaisesti, ja niille on haettu ulkopuolisen sertifiointielimen myöntämä sertifikaatti esimerkiksi AFFNOR-, NordVal- tai AOAC- sertifikaatti. Sertifikaatti varmistaa validoinnin hyväksyttävyyden. Validointiraportista ja sertifikaatista tulee tarkistaa, että validointi kattaa tarvittavat näytetyypit ja menetelmä mahdollistaa salmonellakannan eristämisen positiivisista näytteistä. 

Positiivisten näytteiden salmonellakannat aina serotyypitykseen 

Menetelmästä ja tutkimussyystä riippumatta positiivinen salmonellanäyte tulee aina jatkoviljellä ja eristää salmonellakanta. Kannat lähetetään varmistettavaksi ja serotyypitettäväksi Ruokaviraston Kuopion laboratorioon. Serotyyppien esiintymistä seurataan ja tietoa hyödynnetään esimerkiksi epidemialähteen selvityksissä. 

Tutkimussyy ohjaa menetelmän valintaa  

Muussa kuin lakisääteisessä omavalvonnassa menetelmän voi valita vapaasti. Sen sijaan viranomaisnäytteiden tai toimijan lakisääteisten omavalvontatutkimusten menetelmille on vaatimuksia lainsäädännössä. SFS-EN ISO 6579 -standardimenetelmä on näissä tutkimuksissa referenssimenetelmä. Sille vaihtoehtoisista menetelmistä on säädetty esimerkiksi seuraavissa asetuksissa. 

• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2463. Koskee komission asetusta (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista  

• Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista 316/2021 

• Komission konsolidoitu asetus (EY) N:o 1688/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 täytäntöönpanemisesta Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta tietyn lihan ja munien lähetyksiltä vaadittavien salmonellaa koskevien erityistakuiden osalta