Suomi kaipaa rohkeita päänavauksia vientiin

Elintarvikevientiin tarvitaan nyt rohkeita päänavauksia luksustuotteilla.

Tähän hoputtaa markkinoinnin professori Jari Salo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Taloustieteen laitokselta. Hän on hoitanut professuuria vajaan vuoden ja katsoo elintarvikealan liiketoimintaa digitaalisten silmälasien läpi: Salo on erikoistunut digitaalisen liiketoiminnan ja markkinoinnin tutkimukseen.

‒ Suomalaisten pitää lähteä luomaan brändejä ja tuotteen tarinaa rohkeasti niin tyrnäväläiselle potulle kuin suomalaiselle vedelle. Suomessa on muun muassa marjoja, sieniä, alkoholituotteita, viljoja ja vettä. Ne sopivat statustuotteiksi, joita kannattaa myydä kalliilla, Jari Salo täsmentää.

Hän muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse osata itse.

‒ Suomessa on kovatasoista markkinointiosaamista ajatuspajoissa, konsulttifirmoissa, markkinointi- ja digitoimistoissa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Elintarvikealan yritykset voisivat näitä rohkeasti käyttää hyväkseen oman brändin luomisessa ja sen kommunikoimisessa valituille kohdemarkkinoille, Jari Salo tähdentää.

Kiivastahtinen tutkinto- ja uraputki

Salon noin 20 vuoden mittainen tutkinto- ja urapolku osoittaa, että rohkeutta tarttua uusiin asioihin riittää henkilökohtaisesti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseon lukiosta vuonna 1996 ja opiskeli ensin Raahen porvari- ja kauppakoulussa yo-merkonomiksi suorittaen samanaikaisesti kursseja Oulun yliopiston taloustieteen laitoksessa (nykyisin kauppakorkeakoulu). Salo sai valmiiksi pro gradu -tutkielman puutuoteteollisuuden jatkojalostuksesta vuonna 2002 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2006 digitalisaatiosta terästeollisuuden liikesuhteissa.

Hän on työskennellyt määräaikaisena professorina Lapin ja Oulun yliopistoissa. Vuonna 2009 hän siirtyi ensin yliassistentiksi kauppakorkeakouluun ja sitten erityisesti digitaaliseen markkinointiin työssään pureutuvaksi professoriksi. Samalla hän sai dosentuurin, jossa hän jatkaa edelleen. Vuodesta 2012 lähtien syksyyn 2015 saakka Salo oli Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa digitaalisen liiketoiminnan professorina ja aloitti syksyllä markkinoinnin professorina Kapkaupungin yliopistossa. Kun väkivaltaiset opiskelijamellakat alkoivat, vaimo vaati muuttoa takaisin Suomeen.

Talvella 2016 Salo sai yhteydenoton nykyisestä tehtävästään markkinoinnin professorina, jossa hän aloitti syyskesällä 2016. Professuuri koskee erityisesti elintarviketuotteita ja -palveluja ja painottuu digitaaliseen liiketoimintaan ja markkinointiin.

Varainhankinta vie eniten työaikaa

Nykyisessä työssä varainhankinta lohkaisee ison siivun. Jari Salo on mukana tiedekunnan varainhankinnassa ja tutkimusyhteistyössä monien yritysten kanssa ja hamuaa varoja muun muassa EU-projektiin, jossa tutkitaan ja kehitetään big datan mittaamisen analytiikkaa ja käytänteitä. Suomesta siinä ovat mukana Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Hakemus on lähetetty huhtikuussa Horizon 2020 -arviointiin.

‒ Työajastani 35‒40 prosenttia menee rahoituksen hakuun, 30‒35 prosenttia opettamiseen ja opinnäytetöiden ja väitöskirjojen ohjaamiseen ja loppu tutkimukseen. Sitä teen itse ja yhdessä muiden kanssa. Olen tähän mennessä julkaissut noin 160 tieteellistä artikkelia, keskimäärin kymmenen vuodessa, Salo kertoo.

Parhaillaan hän ohjaa muun muassa pro gradu -tutkielmaa, jossa tutkitaan, miten pakkausuudistus puree kuluttajiin. Vanhan ja uuden pakkauksen innostavuutta seurataan silmänliikekameroilla kesän aikana.

Loppukeväästä valmistuneessa Artturi Kivisen pro gradu -tutkielmassa selvitetään sosiaalisen median käyttöä uusien elintarviketuotteiden lanseerauksessa markkinoille. Sen mukaan sosiaalisella medialla on yhä suurempi rooli uusien tuotteiden lanseerauksessa.

Digitaalisen liiketoiminnan laboratorio

Jari Salon ja professori Petri Parvisen perustama Digital Business Laboratory (DBL) on digitalisaation taloudellisia vaikutuksia tutkiva tutkimusyksikkö, jossa opiskelijat etsivät ratkaisuja yritysten ongelmiin. DBL:ssä tutkitaan sekä teollisten tuotantoketjujen (mm. ravinto, uusiutuvat raaka-aineet, bioteknologia ja rakentaminen), palvelujen (mm. terveys, koulutus, kauppa, media, ravintolat ja matkailu) että teknologioiden (mm. algoritmit, data warehousing, mobiiliapplikaatiot) kehityspolkuja.

‒ Tutkimusasetelmamme ovat yleensä kenttäkoelähtöisiä ja/tai elinkeinoelämän kanssa verkottuneita. DBL on verkottunut sekä Helsingin yliopiston sisällä (mm. Think Company, Kuluttajatutkimuskeskus, tietojärjestelmätiede) että kansainvälisesti muun muassa Singapore Management Universityn ja Stanfordin yliopiston tutkimusryhmiin.

Kasvavat pk-yritykset kiinnostavia

Jari Salo on liittynyt keväällä 2017 Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi ja on mukana sen Talous- ja markkinajaoston johtoryhmässä. Hän näkee seuran hyvänä rajapintana elintarviketeollisuuteen sekä oivallisena kanavana verkostoitua alalla laajasti.

‒ Seura voisi järjestää tutustumiskäyntejä pieniin, nopeasti kasvaviin firmoihin, jotka käyttävät hyväkseen digitalisaatiota ja ovat onnistuneet brändin rakentamisessa. Myös kevät- tai syysseminaarin voisi järjestää eri teemoilla koko seuran jäsenistölle tai useampaa seuran jaostoa kiinnostavasta aiheesta, Jari Salo ehdottaa.

Ruokainnovaatiot startup -ympäristössä

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Taloustieteen laitoksen opiskelijatiimi teki professori Jari Salon ohjauksessa ruokainnovaatioiden markkinakatsauksen Slush 2016 -tapahtumasta. Yksi Slushin pääteemoista oli Survival Plan for Planet Earth, jossa elintarvikeala ja ruuantuotanto olivat vahvasti esillä. Selvityksen tilasi maa- ja metsätalousministeriö.

Veera Paukun johtama opiskelijatiimi tunnisti neljä elintarvikealan trendiä ja kuusi keskeistä tapaa hyödyntää Slushia elintarvikealan yritysten liiketoiminnan ja markkinoinnin kehityksessä. Elintarvikeala näkyi startup-kentässä neljällä keskeisellä tavalla, ja osaamista voidaan hankkia alan ulkopuolelta ainakin viidestä eri lähteestä. Opiskelijatiimi tunnusti viisi ytimekkään myyntipuheen elementtiä.

Elintarvikealan yritykset ja startupit voivat hyödyntää Slush -tapahtumaa sekä vastaavia tapahtumia liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen hyvin monella ja erilaisella tavalla.

Neljä elintarvikealaan liittyvää trendiä:

  • Ruuan ja ruuan kulutuksen kestävyys
  • Ilmiön rakentaminen oman tuotteen ympärille
  • Kuluttajien ongelmien ratkaisu ja ratkaisukeskeisyys
  • Markkinoinnilliset trendit, kuten uudenlaiset palvelukonseptit sekä demoboothien ja keskusteluiden käyttäminen markkinoinnissa

Elintarvikeala voisi hyödyntää Slush-kasvuyritystapahtumaa ainakin kuudella eri tavalla:

  • Brändin ja yrityksen näkyvyyden ja tunnettavuuden kasvattaminen
  • Ideoiden ja neuvojen hankkiminen
  • Brändiin ja yritysten toimintaan liittyvien mielipidejohtajien tunnistaminen ja aktivoiminen
  • Keskusteluissa, puheenvuoroissa ja erilaisissa lavaesiintymisissä positiivinen vaikuttaminen liiketoimintaympäristöön
  • Slushin kokonaisvaltainen hyödyntäminen esimerkiksi merkittävien oheistapahtumien avulla
  • Merkittävien sijoittajien kerääminen eriomaisen myyntipuheen ja innovatiivisen tuoteidean avulla.

Elintarvikeala esiintyy startup -kulttuurissa neljällä tunnistettavalla tavalla:

  • Lähes poikkeuksetta syntyneet yrittäjän omasta tarpeesta
  • Nopea tuotteen lanseeraus kuluttajille
  • Tuotteen tai palvelun ympärille rakennettu oikeanlainen tarina
  • Suoraan kansainvälisille markkinoille tähtääminen

Osaamista elintarvikealan ulkopuolelta voidaan hankkia viidestä eri lähteestä:

  • Uudenlaiset maksujärjestelmät
  • Mobiiliapplikaatiot
  • Innovatiiviset kanta-asiakasjärjestelmät, joissa on ladattava valuuttaratkaisu
  • Datan käsittely ja analysointiratkaisut (big data)
  • Uudenlaiset verkkokaupparatkaisut

Ytimekäs myyntipuhe sisältää seuraavia elementtejä:

  • Selkeä viesti ja rakenne
  • Innostuneisuus omasta yrityksestä/ideasta
  • Lyhyt ja napakka puhe
  • Innovatiivinen ongelmanratkaisu
  • Elintarvikealan erityispiirteiden huomioiminen