Vaikea raskauspahoinvointi altistaa aliravitsemukselle

Pitkittynyt, hoitamaton vaikea raskauspahoinvointi, hyperemeesi, altistaa sekä äidin että sikiön aliravitsemukselle erityisesti silloin, kun siihen yhdistyy äidin vakava painon putoaminen.

Hyperemeesille on ominaista, että oireet pahenevat ja sen hoitaminen on vaikeampaa, mitä kauemmin tila kestää. Tila pitäisi tunnistaa ja ennen kaikkea hoitaa ajoissa. Haasteena on kuitenkin se, että hyperemeesi alkaa usein jo viikkoja ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä.

Raskausajan monipuolinen ja laadultaan hyvä ruokavalio luo perustan sikiön optimaaliselle kehitykselle ja kasvulle sekä lapsuus- ja aikuisiän terveydelle. Monien ravintoaineiden tarve on suurentunut raskaudessa, vaikka energiantarve lisääntyy vain vähän (taulukko). Vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivät naiset saavuttavat harvoin suositeltuja ravintoaine- ja energiansaantitasoja (Feijzo 2009). Toisin kuin raskaana olevalla naisella, sikiöllä ei ole ravintoainevarastoja, joten sikiö on riippuvainen istukan kautta saatavista ravintoaineista ja energiasta.

Tutkimus on tuonut riskejä esiin

Joskus kuulee toteamuksen ”sikiö ottaa sen, minkä tarvitsee”. Tällä perustellaan sitä, että äidin raskaudenaikainen ravintoaineiden ja energian liian pieni saanti ei ole riski sikiölle. Tutkimustieto ei tue tätä väitettä. Tutkimukset Hollannin nälkätalven (vuosina1944−1945) aikana raskaana olleiden naisten jälkeläisistä ovat osoittaneet, että äidin riittämätön raskaudenaikainen ravintoaineiden saanti johtaa sikiön DNA:n epigeneettisiin muutoksiin (geenien toiminta muuttuu, vaikka itse emäsjärjestys säilyy), jotka lisäävät kehittyvän yksilön riskiä sairastua aikuisiällä kroonisiin sairauksiin. Äidin aliravitsemus altistaa sikiön kasvuhäiriöille ja lisää ennenaikaisen synnytyksen ja joidenkin muiden raskauskomplikaatioiden, kuten raskausmyrkytyksen ja veritulpan, riskiä.

Lisäksi Chiossi ym. (2006) yhdistivät vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsineiden naisten B₁-vitamiinin puutoksen sikiökuolemiin. B₁-vitamiinin puutos uhkaa myös äidin henkeä. Fejzon ym. (2009) tutkimuksessa vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivien naisten lapsista 16 prosenttia syntyi ennenaikaisesti ja kahdeksan prosenttia oli pienipainoisia (< 2500 g). Lapsista kymmenellä prosentilla oli käyttäytymisen häiriöitä.

Vaikea raskauspahoinvointi on yhdistetty suurentuneeseen keskenmenon riskiin (Almond ym 2016). Sikiön kehityksessä aivojen kehittyminen on etusijalla ja muun muassa glukoosin, raudan, fosfaatin, B₁-vitamiinin ja muiden vitamiinien tarpeen oletetaan olevan hyvin korkea. Häiriöt aivojen kehityksessä saattavat olla osasyynä edellä mainittuihin raskauskomplikaatioihin.

Vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivät odottajat kuuluvat aliravitsemuksen riskiryhmään. On selvää, että raskausaikana aliravitsemuksesta ja nestehukasta, mahdollisesti voimakkaasta stressistä kärsinyt nainen ei ole myöskään synnytyksen jälkeen parhaassa mahdollisessa kunnossa huolehtimaan vastasyntyneestä.

Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyt, helposti nautittavat ja hammasystävälliset tuotteet, kuten mehut, smoothiet ja kiisselit voivat olla hyperemeesipotilaalle tai muille pitkittyneestä raskausajan pahoinvoinnista kärsiville hyviä tärkeiden ravintoaineiden lähteitä. Neuvolan terveydenhoitajien on hyvä olla tietoisia tuotteista, jotka hyödyttävät hyperemeesipotilaita. Elintarvikeyritysten markkinoinnin ja tuotekehityksen on myös hyvä tiedostaa, että monet tavallisille kuluttajille suunnatut tuotteet voivat toimia loistavasti myös riskiraskauksien hoidossa.

Sikiö tarvitsee runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja kasvuun ja normaaliin kehitykseen.

Sairaalahoitoon matalalla kynnyksellä

Vaikean raskauspahoinvoinnin kotihoitokeinot ovat rajalliset. Odottajan on tärkeää syödä sitä, mikä maistuu. Urheilujuomat, suolatikut tai muut suolaiset ruuat sekä imeskeltävät pastillit saattavat olla sopivia vaihtoehtoja. Ksylitolipastillit hoitavat myös oksentelun vuoksi koville joutuvia hampaita.

Kotioloissa vaikean raskauspahoinvoinnin hoitona voidaan käyttää myös apteekista saatavia täydennysravintovalmisteita. Riittävä nesteytys on tärkeää. Kylmät nesteet esimerkiksi pillillä juoden, ravintoliuokset tai mehut jääpaloina sekä jääkaappikylmät tai jäiset marjat voivat helpottaa oloa ja ehkäistä kuivumista.

Kotihoitokeinot toimivat varsinkin kohtuullisena pysyvän raskauspahoinvoinnin hoidossa hyvin, mutta vaikean raskauspahoinvoinnin seurauksena sairaalahoito voi olla tarpeellista jo varhaisessa vaiheessa. Sairaalahoitoon on hyvä hakeutua jo ennen kuin merkkejä aliravitsemuksesta on havaittavissa tai elimistö on kuivunut, jotta pahoinvointi ei pahentuisi ja jotta potilaan olo saadaan kohenemaan.

Elimistön kuivumista hoidetaan suonensisäisellä nesteytyksellä. Aliravitsemusta hoidetaan suonensisäisillä ravintovalmisteilla, etenkin jos paino on pudonnut yli viisi prosenttia raskautta edeltävästä painosta.

Voimakas pahoinvointi voi aiheuttaa fyysisten haittojen lisäksi myös merkittävää psyykkistä stressiä ja ahdistusta, mikä on haitallista sikiölle. Tästä syystä myös lääkehoito on joskus sekä äidin että sikiön kannalta paras vaihtoehto. Markkinoilla on useita turvallisia ja toimivia lääkkeitä, kuten antihistamiini sekä suoliston supistelua lisääviä tai oksennusrefleksiä hillitseviä lääkeaineita. Myös närästyslääkkeistä voi olla apua.

LÄHTEET:

• Aitokallio-Tallberg A. ym. 2005. Voimakas raskaudenaikainen pahoinvointi. Duodecim 121 (13), 1435–1440.
• Almond D. ym. 2016. An adaptive significance of morning sickness? Trivers-Willard and Hyperemesis Gravidarum. Econ Hum Biol.Vol 2, 167−71. doi: 10.1016/j.ehb.2016.02.001. Epub 2016 Feb 21.
• Binu, P. 2003. Hyperemesis gravidarum: literature review. Wis Med J. Vol. 102, 46–51.
• Chiossi G. ym. 2006. Hyperemesis gravidarum complicated by Wernicke encephalopathy: background, case report, and review of the literature. Obstet Gynecol Surv.Vol 61:4, 255−68.
• Fejzo MS. ym 2009. Symptoms and pregnancy outcomes associated with extreme weight loss among women with hyperemesis gravidarum.Womens Health (Larchmt). Vol 18:12, 1981−7.
• Nurmi M. Verkkosivu. Lopu jo! (siteerattu 8.1.2018). <http://lopujo.fi/>.
• Triunfo S. ym. 2015. Impact of maternal under nutrition on obstetric outcomes. J Endocrinol Invest. Vol. 38:1, 31−8
• Hyperemeesi ry kotisivut. Tietoa hyperemeesistä (siteerattu 8.2.2018). http://hyperemeesi.fi/fi/tietoa_hyperemeesista>.

Kirjoittajat ovat professori Mikael Fogelholmin ohjauksessa olevia ravitsemustieteen maisterivaiheen opiskelijoita Helsingin yliopistosta.