Ruokatrendit – uhka vai mahdollisuus?

Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi sekä yksittäisen ihmisen elämään että elintarvike- ja ruoka-alan toimijoiden työhön. Mikä ravitsemuksessa on nyt ajankohtaista, ja millainen yhteys vallitsevilla ruokatrendeillä on terveyteen?

Ruoka on puhututtanut ihmisiä aina. Siihen liittyy paljon tunteita, ja toisinaan ruokavalio näyttäytyy osana ihmisten identiteettiä. Ruokailutottumukset ja ruokavaliot muuttuvat ajan myötä aivan kuten vaatemuoti ja musiikki-ilmiötkin. Ruokatrendeihin vaikuttavat kulttuuriset tekijät, ja lisääntynyt matkailu ja kulttuurien sekoittuminen ovat muuttaneet paljon suomalaisten syömistottumuksia. Suomessa ruokatrendit seuraavat pitkälti muiden (länsi)maiden trendejä.

Parin viime vuoden aikana pinnalla ovat olleet hyönteisten hyödyntäminen ruuanvalmistuksessa, ”lihankorvikkeet” eli erilaiset kasviproteiinit sekä kasvimaitojen käyttö lehmänmaidon sijaan. Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi merkittäviä ruokatrendejä ovat tällä hetkellä tiedostava syöminen eli ympäristöasioiden huomioiminen osana ruokataloutta sekä elämyksellisyys ja ”ruokahifistely”.

Myös personoitu ruokavalio − juuri minulle ja elimistölleni soveltuva ruokavalio − sekä terveysteknologia ja kaikenlainen mittaaminen tulevat vaikuttamaan jatkossa ihmisten syömiskäyttäytymiseen ja ruokavalintoihin.

Ruoka ei ole monellekaan enää pelkästään vatsan täytettä, vaan myös rakas harrastus, tapa ilmaista itseään, keino tuoda esille omaa identiteettiään ja arvojaan tai keino huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Jollekin ruuassa voi olla tärkeää sen kasvattaminen ja valmistaminen alusta loppuun asti itse, toiselle tärkeänä asiana voi korostua ruuan visuaalisuus. Omaa ”ruokaidentiteettiä” jaetaan usein sosiaalisessa mediassa.

Ruokatrendit huomioon elintarviketeollisuudessa

Elintarviketeollisuus palvelee käytännössä koko väestöä, jolloin ruokatrendien huomioiminen voi olla iso haaste – kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen suuntaan pyllistää. Trendit myös vaihtelevat melko nopeaan tahtiin, mutta elintarviketeollisuudessa rattaat pyörivät hieman hitaammin. Ideasta valmiin tuotteen lanseeraukseen kuluu helposti vähintään kuukausia, ja yleensä vain pieni osa tuotteista päätyy lopullisesti tuotantoon. Vaihtelevien ruokatrendien maailmassa tämä vaatii melkoista ennakointikykyä ja jatkuvaa maailman ruokatrendien seuraamista.

Kuluttajien toiveita toki kannattaa kuunnella ja ruokamaailman tuulia haistella, mutta taustalla kannattaa pitää ajatus myös ruuan monipuolisuudesta ja terveellisyydestä. Elintarviketeollisuudella on vastuunsa myös kansanterveyden edistämisessä. Toisaalta on hyvä muistaa, että ruokatrendit eivät suinkaan aina ole ristiriidassa ravitsemussuositusten kanssa.

Esimerkiksi nyt pinnalla olevat tiedostava syöminen ja vihreiden arvojen korostaminen kulkevat itse asiassa hyvinkin käsi kädessä suositusten mukaisen ruokavalion kanssa. Kasvispitoiset tai kotimaisesta, kestävän kehityksen keinoin viljellystä kalasta valmistetut tuotteet ovat sekä terveellisiä että ekologisia vaihtoehtoja kuluttajan lautaselle. Suomalaisen ruuan on usein todettu olevan puhdasta ja turvallista. Rikas ruokakulttuuri, muun muassa marjat, näyttelevät suurta roolia. Tämä jo itsessään on trendi, jota voisi markkinoida myös ulkomaille.

Tällä hetkellä ruokatrendien luomat paineet tuntuvat suuntautuvan erityisesti meijeri- ja lihateollisuuden tuotteisiin – juuri niihin tuotteisiin, joista muodostuu Suomessa merkittävimmät elintarviketeollisuuden toimialat. Tämä on toisaalta heijastunut siihen, että markkinoille on tullut lukuisia kasviperäisiä tuotteita, jotka lähentelevät ravintoarvoiltaan liha- tai maitotuotteita.

Terveyden näkökulmasta esimerkiksi lihan vaihtuminen kasvisvoittoisempaan suuntaan on positiivinen muutos. Suomalaisten kasvisten käytössä on vielä parantamisen varaa, ja monen olisi hyvä vähentää lihan kulutusta terveydellisistäkin syistä. Erilaiset ”lihankorvikkeet” ovat yksi ratkaisu, ja laajasta valikoimasta löytyy varmasti sopivia tuotteita myös ”vannoutuneille lihansyöjille”.

Alkutuottajien ja lihanjalostuksen näkökulmasta tämä tosin on suuri haaste, joka on ajanut monet tuottajat ahtaalle. Toisille elintarviketeollisuuden toimijoille tämä on luonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Toisaalta kaikki trendikäs ei automaattisesti ole terveellistä. Esimerkiksi joissakin vegaanisissa tuotteissa saatetaan käyttää runsaasti kookosrasvaa tai palmuöljyä. Nämä eivät ole terveyden näkökulmasta suositeltavia vaihtoehtoja jokapäiväiseen ruokavalioon, sillä ne sisältävät runsaasti kovaa, tyydyttynyttä rasvaa.

Elintarviketeollisuuden toimijat ovat joutuneet kiinnittämään huomiota myös pakkausmateriaaleihin ja -kokoihin. Vähemmän muovia sisältävät ja kierrätettävät pakkausmateriaalit voivat vaikuttaa ostovalintaan. Lisäksi perhekoot muuttuvat. Sinkkutalouksien määrä kasvaa, jolloin yksittäispakattujen tuotteiden kysyntä kasvaa. Myös irtotuotteiden suosio kasvaa.

Tavoitteet ja arvot avuksi ruokatrendien maailmassa

Elintarvikealalla on hyvä pysyä perillä siitä, mitä ravitsemuksesta puhutaan maailmalla. On syytä pohtia, kuinka erilaiset trendit voisivat näkyä omissa tuotteissa, tai tarvitseeko niiden näkyä? Jokaisen tuotteen ei tarvitse olla trendituote, sillä myös ”perinteisille” tuotteille on kysyntää.

Oman toiminnan selkiyttäminen sekä omien tavoitteiden ja arvojen näkyvyys ovat varmasti yksi keino suhtautua ruokatrendeihin. Millainen toimija haluamme olla ja kenelle tarjota tuotteita ensisijaisesti?

Haluammeko olla ruokatrendien aallonharjalla vai pitäydymmekö perinteisemmällä linjalla?

Luultavaa kuitenkin on, että ekologiset arvot eivät ole ihan hetkeen menossa pois muodista, eli näihin asioihin panostaminen kannattaa varmasti jatkossakin.

Lähteet:

• Global Food Forums 2018. 2019 Food Trends & Forecasts: Part 1. https://www.globalfoodforums.com/food-news-bites/2019-food-trends/
• Hyrylä L. (toim.). Työ- ja elinkeinoministeriö 2016. Elintarviketeollisuus. Toimialaraportti 7/2016.
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.