Pohjoismainen ruokavalio tunnetuksi yhteistyöllä

Tämä selviää Savonian Wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen (restonomi YAMK) opiskelijan Tanja Niemen opinnäytetyöstä Pohjoismainen ruokavalio: Askelmerkkejä pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin pohjoismaisen ruokavalion tunnettuutta ja ruuan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön pohjalta valmistui tiekartta pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden lisäämiselle.

Pohjoismainen ruokavalio edistää terveyttä

Pohjoismaisen ruokavalion määritelmissä toistuvat muun muassa käsitteet metsän antimet, sesonkiluontoisuus ja lähiruoka ja pääraaka-aineina täysjyväviljat, paikalliset ja sesonginmukaiset marjat, kaali, paikallinen kala ja muut merenelävät, riista ja laiduntava karja, rypsiöljy sekä kaura, ohra ja ruis.^{1, 3}

Pohjoismainen ruokavalio on hyvin samanlainen kuin terveyttä edistäväksi mielletty Välimeren ruokavalio. Isoimpana erona voidaan pitää raaka-aineiden alkuperää. Pohjoismaisessa ruokavaliossa suositaan pohjoismaissa tuotettua, paikallisen ruokakulttuurin mukaista ruokaa. Molemmissa ruokavalioissa suositellaan öljyjen käyttöä – Välimeren ruokavaliossa oliiviöljyä ja Itämeren ruokavaliossa rypsiöljyä.^{2, 5}

Pohjoismaisista raaka-aineista koostettu pohjoismainen ruokavalio voidaan tutkimusten mukaan nähdä terveyttä edistävänä vaihtoehtona pohjoismaiselle kuluttajalle.⁷ Paikallinen ruokavaliosuositus ottaa huomioon alueelliset ruuantuotannolliset ja kulttuuriset erityispiirteet, mikä olisi kokonaisvaltaisesti kestävämpi vaihtoehto. Pohjoismaista ruokavaliota on esitetty esimerkkinä kestävästä paikallisesta ruokavaliosta.¹

Alueellisuus korostuu kuluttajien käsityksissä

Tärkeänä osana opinnäytetyön pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden nykytilan kartoittamisessa oli määrällinen kyselytutkimus (n=45), joka järjestettiin neljässä Kuopion alueen ruokaravintolassa. Kuvassa näkyvä sanapilvi havainnollistaa vastaajien käsityksiä pohjoismaisesta ruokavaliosta.

Pohjoissavolaisten kuluttajien käsityksissä pohjoismaisesta ruokavaliosta nousi esiin joitakin yhteisiä piirteitä yleisesti käytetyn pohjoismaisen ruokavalion käsitteen kanssa. Joitakin eroja ja yllättäviäkin painotuksia löytyi. Esimerkiksi suurin osa vastaajista ilmoitti lihan yhdeksi merkittävimmistä pohjoismaisen ruokavalion raaka-aineista, vaikka ruokavaliossa käytetään lihaa vain kohtuudella. Vastauksissa näkyi alueellisuus. Jos kysely olisi toteutettu eri puolella Suomea, olisivat vastaukset todennäköisesti olleet erilaisia. Myös kotimaisen ruuan markkinoinnissa jalustalle nostettu lähiruoka näkyi kyselyn tuloksissa.

Pohjoismainen ruokavalio on suhteellisen uusi käsite, ja varmaankin osittain sen takia se määritellään usein alueellisten perinteisten ruokien kautta. Vastauksissa esiintyi jotakin raaka-aineita, jotka eivät kuulu yleisen määritelmän mukaan ainakaan itsessään pohjoismaiseen ruokavalioon kuten makaroni, vuohenjuusto ja kana. Antaisiko tämä vapautta innovoida pohjoismaista ruokavaliota tulevaisuudessa kestävämpään suuntaan?

Tiekartta tunnettuuden parantamiseksi

Tutkimustulosten ja opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta järjestettiin ideariihi. Joukko alan ammattilaisia kokoontui miettimään, miten pohjoismaisen ruokavalion tunnettuutta voitaisiin kehittää. Tämän kokonaisuuden yhteenvetona syntyi Tiekartta pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden kehittämiseksi.

Pohjoismaisen ruokavalion aseman vahvistamiseksi tarvitaan poliittisia toimijoita taloudellisen tahtotilan vahvistamiseksi, varhaiskasvatuksen toimia pohjoismaisen ruuan arvostuksen nostamiseksi jo pienestä pitäen, oppilaitosten ja ravintoloiden yhteistyötä esimerkiksi innovaatiotoiminnassa sekä yksityisen alan sektorin mielenkiintoa nostaa pohjoismaisen ruuan asemaa ruokakulttuurissa. Eri alojen yhteistyö mahdollistaisi tunnettuuden lisäämisen, mutta kaiken keskiössä on lopulta kuluttaja ja päätöksenteko.

Pohjoismaisella ruokavaliolla ei ole tarkkoja raameja, antaen merkittävän etulyöntiaseman tulevaisuuden ruokavalioita kehitettäessä. Globaaleissa ruokatrendeissä näkyy vastuullisuus, terveyden edistäminen ja digitaalisuus. Tulevaisuuden ruokavalioiden kehittämisessä korostuu entistä enemmän koko tuotantoketjun vastuullisuus, huoltovarmuus ja pyrkimys vähentää erityisesti länsimaissa huolestuttavasti lisääntyviä elintapasairauksia. Pohjoismaisen ruokavalion tulevaisuus on kasvispainotteinen, elämyksellinen ja laadukas.

Ruokavalio uudella tavalla kiinnostavaksi

Tiekarttatyöskentelyn tavoitteena oli miettiä, miten tehdä pohjoismaisesta ruokavaliosta uudella tavalla kiinnostava. Laadun varmistamiseksi voitaisiin kehittää pohjoismaisen ruokavalion sertifikaatti, joka takaisi ruuan vähimmäislaatuvaatimukset. Uuden pohjoismaisen ruokavalion tärkeimpänä kilpailutekijänä on pidetty laatua ja tuoreita raaka-aineita.⁶ Sen sijaan, että jatkossakin niputettaisiin kaikki ”laadukas suomalainen ruoka”-käsitteen alle, nostetaan rohkeasti parhaat tuottajat jalustalle.⁴

Raaka-aineiden laadukkuutta voidaan vaalia suosimalla tuoreita, sesongin mukaisia raaka-aineita ja korostamalla niiden omaa makua annoksessa ylimaustamista välttämällä. Laadukkaat raaka-aineet voi nostaa esiin myös menussa ja ruokailuelämyksessä. Tarinallistamista on pitkään käytetty viinien tarjoilussa, mutta voisiko myös ruokaa, menuja ja muita juomia tarinallistaa?

Ravitsemustutkimus on tärkeä tieteellinen pohja raaka-aineiden laadun ja terveyden varmistamisessa. Pohjoismaisen ruuan terveyttä edistäviä ominaisuuksia voisi ottaa vahvemmin osaksi brändäystä ja vientiä. Painotuksia tulee miettiä brändikohtaisesti, ja joidenkin kuluttajien kohdalla esimerkiksi terveysvaikutusten korostaminen voi tuntua luotaantyöntävältä. Terveysvaikutusten ohella maun ja laadun voisi nostaa markkinoinnin kärjeksi. Jokainen voi olla mukana innovoimassa uusia tapoja herkutella pohjoismaisella ruualla ja nostaa se yhdessä osaksi arkea ja juhlaa.

Lähteet:

¹ Bere E. & Brug J. 2009. Towards health-promoting and environmentally friendly regional diets – a Nordic example. Public Health Nutrition 12 (1), 91–96. doi.org/10.1017/S1368980008001985.

² Diabetesliitto & Sydänliitto 2012. Mikä on Itämeren ruokakolmio? Ruokakolmiokuvan käyttäjälle. Diabetesliiton ja Suomen Sydänliitto ry:n tiedote 4/2012. Pdf-tiedosto. diabetes.fi/files/1618/Tiedote_Itameren_ruokakolmio_-kuvan_kayttajalle.pdf.

³ Hahnemann T. 2012. Pohjoismainen Ruokavalio. Helsinki: Schildts.

⁴ Hanska J. ym. 2020. Suomalaisen ruoan laatukirja. Tampere: Vastapaino.

⁵ Kanerva N. ym. 2014. The Baltic Sea diet score: A tool for assessing healthy eating in Nordic countries. Public Health Nutrition 17 (8), 1697–1705. dx.doi.org/10.1017/S1368980013002395.

⁶ Norden 2008. New Nordic Cuisine. Nordic Council of Ministers 2008:417. norden.org/en/publication/new-nordic-cuisine.

⁷ Uusitupa M. ym. 2013. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulinsensitivity, lipid profile and inflammation markers inmetabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET). Journal of Internal Medicine 274, 52–66. doi.org/10.1111/joim.12044.