Vastuullisempaa ruokaa lemmikeille

Lemmikit ovat olleet pitkään tuontiruokien varassa, mutta nyt markkinoille on tullut useita kotimaisia lemmikkiruokien valmistajia.

Vastuullisuusajattelu näyttää vaikuttavan lemmikkiruokiin hitaammin kuin ihmisten elintarvikkeisiin. Tämä koskee sekä kuluttajien ja tuottajien asenteita että lakeja ja säädöksiä. Suomessa ei ole vielä luomustandardia lemmikkiruuille, vaikka lehtilogo-luomutunnusta saa käyttää luonnonmukaisesti tuotettujen lemmikkiruokien pakkausmerkinnöissä. 

Lemmikkiruoka lasketaan rehuksi, joten se kuuluu rehulainsäädännön piiriin. Rehujen tulee olla laadukkaita ja turvallisia sekä eläimen lajinmukaiseen ravitsemukseen soveltuvia. Ruokavirasto valvoo lemmikkiruokia ja niitä tuottavia laitoksia. 

Vastuullisuuden määrittely ja mittaaminen on vaikeaa. Lemmikkiruokia tuottavat suomalaisyritykset ovat jo lähteneet miettimään, mitä kaikkea vastuullisuus niille tai niiden toimitusketjuille merkitsee. Yritykset sanovat ylittävänsä rehulainsäädännön vaatimukset, mikä on jo hyvä lähtökohta. EU:lla on omat säädöksensä lemmikkiruuille, ja Suomessa on joitain tiukennoksia. Myös Euroopan lemmikkiruokateollisuuden kattojärjestö FEDIAF (The European Pet Food Industry) on antanut omat suosituksensa. 

Kotimaista ja laadukkaampaa ruokaa  

Lemmikkien hyvinvointi on kaikille kolmelle haastatellulle yritykselle tärkeää, ja hyvinvointia pyritään edistämään oikeanlaisella ravitsemuksella. Sopimusvalmistaja Premium Pet Food Suomi Oy:n tuotekehitys- ja laatupäällikkö, MMM Emmi Heikkinen ja Rovio Pet Foods Oy:n tuotekehityspäällikkö, MMM Susanna Särkijärvi ovat erikoistuneet kotieläinten ravitsemustieteeseen Helsingin yliopistossa. 

– Koirat ovat ruuansulatuselimellisesti lähempänä lihansyöjiä kuin kasvissyöjiä, mutta ne pystyvät hyödyntämään ruokana tärkkelystä. Kissa taas on puhdas lihansyöjä, mutta voi hyödyntää tärkkelystäkin yllättävän hyvin. Molempien on saatava riittävä määrä proteiinia ja rasvaa, Emmi Heikkinen muistuttaa. 

Lemmikkiruokiin käytettävät kasviperäiset raaka-aineet, kuten viljat, peruna ja pellava soveltuvat periaatteessa ihmisten ruuaksi ravintosisällöltään ja hygieniatasoltaan. Viljojen kaikki erät eivät kuitenkaan välttämättä täytä elintarvikekriteerejä esimerkiksi leivontalaadussa. 

 Eläinperäisten raaka-aineiden lainsäädäntö määrittelee asian niin, että siinä vaiheessa, kun raaka-aine päätetään käyttää lemmikkien ruuan raaka-aineeksi, siitä tulee luokan 3 eläinperäinen sivutuote, joka ei ole lainsäädännön mukaan ihmisravinnoksi sopivaa. Näin tapahtuu riippumatta siitä, mikä eläinraaka-aineen laatu lähtökohtaisesti on, kertoo Susanna Särkijärvi.  

Raaka-aineiden kotimaisuusaste on haastatelluissa yrityksissä korkea, ja tuotanto on Suomessa. Myös monet koneet, laitteet ja pakkausmateriaalit ovat kotimaisia. Esimerkiksi Rovio Pet Foods Oy:n tuotantotilat on rakennettu lähelle tuottajia niin, että raaka-aineen voidaan sanoa olevan lähiruokaa lemmikeille. 

– Kotimaisuus on yhä tärkeämpää kuluttajille. Toki asiaan vaikuttaa myös se, että kotimainen vaihtoehto on ylipäätään saatavilla, Särkijärvi huomauttaa.  

Yritysten lemmikkiruuissa hyödynnetään kotimaisen elintarviketuotannon sivuvirtoja: eläimiä ei kasvateta lemmikkien ruokaa varten. Ihmisten ruokaan kelpaamattomat osat käytetään lemmikkien ruokaan. Osittain samoja osia viedään Suomesta Kiinaan ihmisravinnoksi, sillä siellä eläimistä käytetään elintarvikkeina suurempi osa kuin Suomessa. Kotimaiset eläinperäiset raaka-aineet ovat puhtaita, ja broilerikin on lähes antibiootitonta. 

Myös käytetyt kalat, viljat, vihannekset ja pavut ovat usein kotimaista lähituotantoa. Joskus osa raaka-aineista tuodaan ulkomailta, kuten lohta Norjasta. 

Ekologista ja ekonomista valmistusta 

Tuotannossa voidaan päästä pieneen hävikkiin, kun tuotantolaitokset on suunniteltu tietynlaisen lemmikkiruuan valmistamiseen ja raaka-aineet tilataan läheltä harkitusti. Tämä on sekä ekologista että ekonomista. 

Eri tuotteissa on käytössä erilaisia valmistustekniikoita. Kuivamuonapuolella ekstruusiomenetelmä eli suulakepuristus on yleisesti käytetty tekniikka.  

– Raaka-aineseos kypsennetään paineen, lämpötilan ja mekaanisen energian avulla. Kypsä tuote kuivataan kuivurissa, pintarasvataan, jäähdytetään ja pakataan. Meillä tehdään vain kuivaruokaa, joten käytössä ei ole muita teknologioita. Tuotteet pakataan eri kokoisiin muovipakkauksiin, kertoo Särkijärvi. 

Dagsmark Petfood Oy valmistuttaa lemmikkien ruokia, kuten kuivaruokia ja puruluita, kotimaisista raaka-aineista. Yritys aloittaa tänä vuonna huoneenlämmössä säilyvien märkäruoka-annospussien valmistuksen.  

– Osan tuotteista valmistamme itse, osa tulee rahtivalmistuksena muilta toimijoilta. Huoneenlämmössä̈ säilyviä märkäruokia voidaan täyttö- ja suljentakoneesta riippuen pakata erilaisiin pakkauksiin, kuten tölkkeihin, rasioihin ja pusseihin, kertoo Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja, KTT Laura Strömberg.  

Pakkausmuodosta riippumatta kaikki tuotteet saavat säilyvyyden autoklaavikäsittelyssä. Jauhettuun lihaan tai kalaan sekoitetaan muut valmistusaineet sekä tarvittavat lisäaineet, ja tuotetyypistä riippuen massa voidaan muotoilla ja kypsentää ennen autoklaavikäsittelyä. 

Premium Pet Food Suomi valmistaa raakaruokaa, kuivaruokaa ja herkkuja koirille ja kissoille. 

– Raakaruoka jauhetaan, sekoitetaan ja annostellaan pakkauksiin. Pystymme käyttämään jäisiä raaka-aineita, eivätkä ainekset lämpiä plussan puolelle prosessin aikana. Raakaruuat pakastetaan uudestaan. Energiaa säästyy ja laatu pysyy parempana, kun raaka-aineita ei tarvitse lämmittää ja jäädyttää, Heikkinen kertoo uuden tehtaan eduista.  

Tehtaalla on panostettu lämmön talteenottoon, ja hukkalämpö saadaan käytettyä toisissa prosesseissa. Koko tehtaan katto on täynnä aurinkopaneeleja omaa energiantarvetta varten. Teollisuushöyryä saadaan viereisestä lämpölaitoksesta. 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 


Tilasto- ja taloustietoja 

Tilastokeskus on arvioinut vuoden 2016 kuluttajatutkimustietojen perusteella, että Suomessa on noin 700 000 koiraa ja 590 000 kissaa. Lähes joka kolmannessa kotitaloudessa oli lemmikki jo vuonna 2016. Kennelliiton mukaan koirien rekisteröinti kasvoi koronapandemian myötä: koiria rekisteröitiin vuonna 2020 yli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. 

Kotitalouksien lemmikkeihin keskimäärin käyttämä rahamäärä on kasvussa. Kaikkiaan suomalaiset kotitaloudet kuluttivat vuonna 2016 lemmikkeihin reilut 925 miljoonaa euroa. Tämä sisältää uusien lemmikkieläinten hankinnan, ruuat, tarvikkeet, lääkkeet, vakuutukset, eläinlääkäripalvelut ja muut lemmikkieläinpalvelut. Tilastokeskuksen mukaan lemmikkeihin käytetystä rahamäärästä suurin osuus käytettiin vuosina 1985–2016 niiden ruokaan. 

Kommentit

Jätä kommentti