Vastuullinen energiankäyttö säästää euroja

Energian tehokas käyttö on tärkeimpiä keinoja vähentää ilmastokuormaa. Isojen kustannussäästöjen lisäksi se vahvistaa yrityksen mainetta vastuullisena toimijana.

Tiedätkö, kuinka paljon yrityksesi kuluttaa rahaa energiaan ja mitkä ovat tuotannossa eniten energiaa vaativat kohteet? Entä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat keinot pienentää energialaskua?

– Energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimia kannattaa pohtia jokaisessa yrityksessä, sillä niiden avulla voi tehdä isoja kustannussäästöjä ja lisätä kannattavuutta. Jos yritys miettii keinoja päästöjen vähentämiseen, kannattaa lähteä liikkeelle energiatehokkuudesta, sanoo johtava asiantuntija Erja Saarivirta valtion kestävän kehityksen yhtiöstä, Motivasta.

Monta tapaa vähentää energiankulutusta

Elintarviketeollisuudessa energiaa säästävät toimet liittyvät usein tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheisiin, jotka ovat iso osa energiankulutusta. Prosesseissa syntyvää lämpöä voi ottaa talteen tyypillisesti esimerkiksi pesuvesistä, uuneista tai jäähdytyksen lauhdelämmöstä.

– Lämpöpumppuja hyödynnetään entistä useammassa yrityksessä esimerkiksi hukkalämmön siirtämisessä takaisin tuotantoon. Lämpöpumpuilla on nykyisin mahdollista hyödyntää melko viileitäkin lämpövirtoja ja nostaa lämpötilaa tarvittavalle tasolle. Näin tarvitaan vähemmän ostoenergiaa, Saarivirta vinkkaa.

Myös pumppujen ja puhaltimien sähkömoottoreihin asennettavat taajuusmuuttajat ovat tehokas tapa säästää energiaa. Niillä moottorin tehoa voidaan säätää portaattomasti ja vähentää sähkönkulutusta jopa kymmenillä prosenteilla.

Monissa yrityksissä valaistusta on uusittu energiaa säästäviin led-valoihin ja valaistuksen ohjausjärjestelmiin. Myös aurinkosähköä tuottavia paneeleja löytyy yhä useamman kiinteistön katolta. Erityisen hyvin tämä uusiutuva energiamuoto sopii yrityksille, jotka tarvitsevat kesällä runsaasti sähköä jäähdytykseen.

Saarivirta muistuttaa, että aina ei välttämättä tarvita rahallisia panostuksia. Monessa yrityksessä on löydetty fiksuja keinoja yksinkertaistaa tuotantoprosesseja ja säästää energiaa. Tuotantotiloissa voi tehdä paljon taloteknisiä ratkaisuja, jotka optimoivat lämmityksen, ilmastoinnin ja valaistuksen säätöjä ja ajotapoja.

Koko Suomen juttu

Elintarviketeollisuus on sitoutunut energian tehokkaampaan käyttöön osana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat valtion ja eri toimialojen välisiä sopimuksia energian tehokkaasta käytöstä. Sopimus ulottuu vuoteen 2025 asti.

Energiatehokkuussopimukset ovat Suomelle tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin kunnianhimoiset tavoitteet.

– Vapaaehtoinen järjestely on toimivampi kuin lainsäädännöstä tulevat velvoitteet. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni yritys liittyy mukaan.

Tähän mennessä sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin on sitoutunut elintarviketeollisuudesta 30 yritystä, joilla on 80 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Kaikkiaan sopimuksiin on liittynyt yli 500 yritystä ja niiden 4 600 toimipaikkaa sekä 90 kunta-alan toimijaa. Mukana on yli puolet Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

– Energiatehokkuussopimukseen liittymällä yritys saa raamit järjestelmälliseen energiansäästöön. Yritys asettaa itse tavoitteensa ja valitsee parhaaksi katsomansa keinot, joilla siihen päästään. Vielä ehtii hyvin mukaan. Erityisen tervetulleita ovat yritykset, joiden johto haluaa selvittää turhien kulujen karsimista parantamalla energiatehokkuutta ja vähentämällä samalla kasvihuonekaasupäästöjen määrää.

Tukea yritysten energiatehokkuustyöhön

Saarivirran mukaan suurin haaste on usein liikkeellelähtö. Yrityksissä ei ole välttämättä aina hahmotettu, kuinka paljon ja mihin energiaa kuluu.

– Sopimukseen liittyville yrityksille energiakatselmus on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Katselmus on ammattilaisen tekemä selvitys, joka osoittaa kyseisen kiinteistön tai tehtaan kannattavimmat energiatehokkuuskeinot. Lisäksi pk-yritykset saavat niihin valtion energiatukea.

Myös energiansäästöön liittyvää osaamista puuttuu. Tästä syystä sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tarjoamaa Motivan energiatehokkuusneuvontaa.

Iso kannustin sopimukseen liittymiselle on valtion energiatuki, jota voidaan myöntää tavanomaisiin energiatehokkuusinvestointeihin vain sopimukseen liittyneille. Sitä voi tietyin edellytyksin saada investointeihin, jotka säästävät energiaa tai lisäävät uusiutuvan energian käyttöä. Tuki on enimmillään 20 prosenttia hankkeen kustannuksista.

– Sopimuksesta on muitakin hyötyjä. Ympäristölupavelvolliset yritykset välttyvät sopimuksen ansiosta erillisiltä energiatehokkuusvaatimuksilta, Saarivirta toteaa.

Taloudellisia järki-investointeja

Motivan keväällä 2019 teettämän Yritysten energiatulevaisuuden näkymät -selvityksen mukaan kustannussäästöt ovat tärkein vaikutin energiatehokkuushankkeisiin. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä nimesi sen merkittävimmäksi syyksi investointeihin.

– Pienentyneet energiakulut parantavat tulosta ja yrityksen kilpailukykyä, Saarivirta muistuttaa.

Tästä huolimatta energiatehokkuusinvestoinnit saattavat jäädä toteuttamatta, sillä etusija annetaan usein tuotannollisille investoinneille.

– Investointien kannattavuutta arvioidaan yleensä suoran takaisinmaksuajan perusteella, mikä energiankäyttöä tehostavissa hankkeissa voi olla muita pidempi. Tässä laskentatavassa ei kuitenkaan oteta huomioon hankkeen takaisinmaksuajan jälkeen tulevia tuottoja eikä energian hinnan muutoksia.

Energiatehokkuutta parantavat investoinnit ovat kannattavampia kuin hankkeiden takaisinmaksuajoista voi päätellä. Saarivirran mielestä suoran takaisinmaksuajan lisäksi tarkastelussa tulisi huomioida myös energiainvestoinnin sisäinen korkokanta.

– Investoinnin takaisinmaksuaika voi olla viisi vuotta, mutta sisäinen korkokanta on 15 prosenttia. Se tekee hankkeesta hyvinkin kannattavan.

Kaupan päälle monta hyötyä

Energiainvestoinnista tulee vieläkin kannattavampi, kun ottaa huomioon niiden oheishyödyt.

– Energiankäytön tehostaminen ja päästöjen vähentäminen ovat osa yrityksen vastuullista toimintaa. Asiakkaiden ohella rahoittajat ja muut sidosryhmät ovat tästä entistä kiinnostuneempia.

Monilla energiatehokkuustoimilla on myös työviihtyvyyttä parantavia vaikutuksia, kun esimerkiksi toimitilojen ilmastointi ja lämmitys voidaan säätää tarkasti käyttötarkoituksen mukaan. Myös työturvallisuus paranee, kun muun muassa kuumia nesteitä sisältävät putkistot eristetään tai tehdashallin valaistusta parannetaan.

– Investointipäätöksiä valmisteltaessa tällaiset oheishyödyt kannattaa ehdottomasti liittää tarkasteluihin mukaan, vaikka niiden taloudellisen arvon mittaaminen ei olekaan aina helppoa.

Energia yritysten prioriteettilistalla

Yritysten energiatulevaisuuden näkymiä kartoittaneen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia vastuulliseen energiankäyttöön sitoutuneista suomalaisyrityksistä arvioi energiatehokkuutensa paranevan merkittävästi tai jonkin verran seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Erityisen paljon yrityksiä kiinnostavat nyt aurinkosähkö, energiaa säästävä kiinteistötekniikka sekä energiatehokkuutta parantavat digitaaliset ratkaisut.

Teollisuusyritykset uskovat investoivansa lähivuosina hukkalämpöä hyödyntäviin suuriin lämpöpumppuihin. Myös energiatehokkuuden ostamisen palveluna uskotaan kasvavan.

Kirjoittaja on toimittaja.